Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Perkolle. Ei meidän tarvitse odottaa 70 vuotta hakkuiden väliä. Hakataan vuodessa keskimäärin 1,3 % pinta-alasta aukoksi, mikä siis merkitsee tällä vauhdilla vajaa 80 vuoden kiertoaikaa. Tulevat polvet voivat hidastaa tai kiihdyttää. Systeemi antaa mahdollisuuksia. Harvennuksia tehdään keskimäärin kaksinkertainen määrä. Erittäin selkeä systeemi. Hoitotoimenpiteitä tehdään säännöllisesti jolloin ei synny mitään rästejä.
15-vuotias kasvatusmetsä kasvaa jo 5 m3/ha/v. 30-vuotias kuusikko on 150 m3/ha ja sekametsä 190 m3/ha. Paljasjuuritaimilla perustettujen kuusikoiden keskikasvuksi tulee 6,5 m3/ha/v. Nykytaimilla ja varhaisperkaukset tehden yli 7 m3/ha/v MT-pohjilla. OMT-pohjilla selvästi enemmän.
Tietysti järjestelmä on selvästi työläämpi kuin Perkon ”Herran haltuun”-systeemi. Kylläkin ilahduttaa, kun pystytään tarjoamaan töitä lukuisille metsureille ja pitämään maaseutua asuttuna.
Täällä keskusteluissa esiintyy käsitystä että jatkuvaan kasvatukseen kuuluu pienaukkohakkuu. Se voi jossakin metsäkeskuksen tms määritelmissä ollakkin mutta olin mielenkiinnosta yhteydessä toimijaan joka tekee jatkuvan kasvatuksen hakkuita motoillaan tosi paljon, varmaan yksittäisenä toimijana eniten Suomessa. Naureskelivat näille pienaukko taimettumisille koska eihän niitä edes tehdä vaan niissä mennään eri asteisilla yläharvennuksilla joissa jäävän puuston laatuun kiinnitetään erityistä huomiota, tuli vaan kyseisestä mieleen että että varauksin kannattaa suhtautua lukemiseen
Pienaukon voi tehdä (jos alueella ei ole hirvivaivaa) kun haluaa saada lehtipuuta havujen tilalle, tai jos on tarve saada juurikääpä tai ”kuusipora” pois. Pienaukko ei kuitenkaan tarkoita pientä vaivaa; taimetusta on autettava ehkä ainakin heinäämällä ja harventamalla. On vain hyvä jos alan toimijat eivät ole laajemmin innostuneet niistä.
Tsiikatkaa huviksenne GoogleMapsin satelliittikuvaa alueella Suomunjärvi, Lieksa. Olisiko järven länsipuolella tehty Patvinsuon kansallispuistoon pienaukkoja ennallistamismielessä vai mitä ihmettä? (Anteeksi väärät nimet, tässä oikein.)
Naurattaako motokuskeja sekin, kun on juurikääpää , niin sitä saadaan lisättyä jos vain harvennetaan. Jossain jk-opaassahan kerrotaan, että juuri pienaukkohakkuu on ratkaisu juurikääpäongelmiin.
Kuten tuolla edellä kirjoitin, niin tarvittiin silloin yli 100 vuotta sitten pienaukkoja, jotta alue taimettuisi. Väittääkö Luca, että puut ovat muuttuneet toisenlaisiksi?
On tietysti mahdollista hakata Lucan kuvaamalla tavalla ja uskoa, että metsä taimettuu. Antaako tuo toimija, jonka kanssa Luca keskusteli jonkun takuun siitä, että alue taimettuu ja, että ne taimet kasvavat hyvin, jonkun reaalivakuuden. Eipä taatusti. Vastuu päättyy, kun lavettiauton perävalot häviävät. Vähän samanlainen oli se Päijänteen MHY:nkin hakkuu, jota arvostelin.
Annelii:Voihan sitä haluta ties mitä sinne kuusikon keskelle tehtyyn pienaukkoon…,mutta ainoastaan vadelman puolesta uskaltaa vetoa lyödä..,heh..mutta aivan totta…,joku voinee kuvitella että ilman vaivaa ja kustannuksia se pienaukko metsittyy..,ja kaikenlisäksi kohtuu ajassa..,heh
”En ole sidottu mihinkään teesiin, voin vaikka kyntää tai istuttaa parisataa tainta/ha jos ei 30 vuoteen ilmesty puita lisää. En kaipaa mitään ihmeitä kasvuja tämäkin riittää, myynnin kierto vaan pitää saada nopeutettua jotta rahaa valuu kuin räystäältä. 70 v jaksollinen myynti korjuineen on hidas ja sen takia heikompi. ”
Tässä se kaikki tiivistyy. Taimia odotellaan 30 vuotta ja kun ei muodostu istutetaan. 30 vuotta on hukattu. Kun myynnin kiertoa on nopeutettu eikä uutta synny on puut myyty 30 vuodessa. Puupääoma on lopulta nolla.
Jaksollisessa kasvatuksessa uudistetaan 1-1,5% pinta-alasta vuosittain (+harvennukset) ja taimettumista ei tarvise odotella. Se taimikin kasvaa reilusti nopeammin. Puusta saatavasta hinnasta puhumattakaan.
Pro gradu -tutkielma
Hirven (Alces alces) vaikutus puuston uusiutumiseen eri-ikäisrakenteisessa metsässä
”Tässä tutkimuksessa havaittiin, että puun korjaaminen poimintahakkuulla ja riittävän suuren jäävän puuston pohjapinta-alan jättäminen olisi keino vähentää hirvien lehtipuiden taimille aiheuttamia tuhoja. Samalla hirven negatiivinen vaikutus metsän monimuotoisuudelle vähenisi. Varsinkin alueilla joilla hirvitiheydet ovat suuria, kannattaisi tätä harkita vaihtoehtona tasaikäiskasvatukselle ja avohakkuulle. Täytyy kuitenkin muistaa, että valoa vaativien lehtipuiden uudistuminen ei onnistu, mikäli alueen puusto on liian tiheää.”
Eikö tuo ole paradoksi: lehtipuun taimet jäisivät syömättä tiheässä metsässä jos niitä syntyisi. Lopputulos lienee, että hirvet menevät talvella mieluummin taimikkoon, josta ne saavat paljon rehua pienellä siirtymämatkalla. Kesäisin pienaukko on tervetullut riistapelto yksitoikkoisen havumetsän siimeksessä…
Harvennusten yhteydessä ollaan tehty 6 istutettua pienaukkoa. Yhteenkään ei ole tullut istutustaimien lisäksi kasvatuskelpoista taimikkoa. Kahdessa (muokkaamattomasa) kasvun esti OMT-pohjalla heinä. Kahteen (muokattuun), myös OMT, tuli tosiaankin kunnon vatukko, jota piti perata kaksi kertaa kaksi kertaa kesässä, jotta kuusen taimet olisivat säilyneet. Kahteen (myös muokattuun) tuli saniainen, joka esti vieraat taimet.
Kaksi pienaukkoa on jätetty testimielessä kasvamaan itsekseen. Näihin ei ole tullut mitään em kuvattua pintakasvullisuutta, mutta ei myöskään taimia.
Olen katsellut vielä harsintakaudelta peräisin olevia kuvioita. Yleinen piirre on, että joskus n 75 vuotta sitten harsinnassa jätettyjen havupuiden lisäksi kuvioilla kasvaa erilaista vähäarvoista lehtipuuta sekä luokkaa 100 kpl/ha havupuita. Eräällä kuviolla ei kasva lainkaan nuorempia havupuita ja eräällä taas 400 kpl/ha. Sanoisin, että 10 % näiden kuvioiden pinta-alasta on uudistuminen on onnistunut hyvin. Lopuilla siis huonosti tai kelvottomasti. Nämä kuviot ovat parhaasta päästä. (Huonommat on uudistettu jo aikoja sitten). Yhdelläkään näistä nykyisistä ei olisi mitään järkeä jatkaa jatkuvalla kasvatuksella.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään