Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Teille Hannikaisen fanittajille ja sun muille, kunnelkaa J Karjalainen, mennyt mies. Kuva on jo nähtävissä. Voitte käyttää vaikka omaa siementänne jos sillä jälkeläiset ois’ mieluisammat. Myynti hinta on sopimuksessa ei täällä palstalla, valitettavasti!
Minkään kokoisia aukkoja ei tarvita. Sopivalla harvuudella taimettuu kaikenlaisella puulla ja häipyy paksut sammalet. Varjostus pitää olla sopiva niin ei synny vatukoita. Pitkä aikainen pimeä päin selän loppupäätä muistuttava tapa oli täysin tuhoon tuomittu.
Selluteollisliiton johtohahmona oli Paavo Talvela . On kirjoitettu ettei hän paras puoli ollut huoli rivimiehen hengestä eikä se näy mo tulosta tai jätkän asemassa puhumattakaan hevosesta.
Se lasku keskinopeudesta kannattaa opetella ennen väitteitä aukkojen paremmuudesta.
ps, A J. suoritin myös Elements of AI jutun! siitäkin onnittelivat. . vanhaa opiskelijaa!
”Tässä tutkimuksessa havaittiin, että puun korjaaminen poimintahakkuulla ja riittävän suuren jäävän puuston pohjapinta-alan jättäminen olisi keino vähentää hirvien lehtipuiden taimille aiheuttamia tuhoja. Samalla hirven negatiivinen vaikutus metsän monimuotoisuudelle vähenisi. Varsinkin alueilla joilla hirvitiheydet ovat suuria, kannattaisi tätä harkita vaihtoehtona tasaikäiskasvatukselle ja avohakkuulle. Täytyy kuitenkin muistaa, että valoa vaativien lehtipuiden uudistuminen ei onnistu, mikäli alueen puusto on liian tiheää.”
Jos olisi tullut meidän metsiin, niin tulos olisi aivan toinen. Ensiksi talviaikaan syödään vähiä aluskasvuksena syntyneitä koivuntaimia kasvatusmetsistä ja männyntaimia suojuspuumetsistä. Aukkojen männyntaimet jätetään rauhaan. Kesällä syödään koivun ja haavan taimia kaikenlaisista taimikoista.
Olen aiemmin kertonutkin kuinka suojuspuuasentoon hakatulla mäntykuviolla männyntaimet syötiin, mutta vieressä olevalla siemenpuuasennon kautta uudistetulla mäntykuviolla männyt saivat olla rauhassa.
Esimerkiksi kevättalvella 2019 katselin kuinka auraamattomia teitä pitkin kulkeneet hirvet olivat syöneet tien varsilta koivunvesoja, mutta olivat jättäneet tiehen rajoittuvan aukon mäntytaimet rauhaan.
Tulee mieleen kuinka laaja otos gradun perustana on?
”Laitatko Planter tarkempia tietoja tuosta gradusta eli miten tulokseen on päädytty?”
Aineisto on melko suppea. Koko gradu ei näytä olevan julkinen, mutta voi tilata sähköpostilla henkilökohtaiseen käyttöön alla olevasta linkistä, jos kiinnostaa:
Luca: ne jatkuvan kasvatuksen toimijat eivät taatusti kanna huolta sinun metsäsi maksimi kasvusta. Eivätkä kanna huolta siitä että taimettuuko sinun maapohjasi heidän hakkuunsa jälkeen.
Heidän bisneksensä on jatkuva kasvatus ja kaikki toimet tähtäävät siihen. He myös tekevät jaksollista hakkuuta mikäli metsänomistaja niin haluaa. Kaikki metsäkoneurakoitsijat tekevät myös jk hakkuita jos metsänomistaja haluaa.
Sen vuoksi joku urakoitsija ei ole oikea taho arvoimaan mikä metsänkasvatustapa kullekkin on paras. Kun he eivät kanna vastuuta muuta kuin sillä hetkellä tehdystä työstä.
Tämäkö muuten on se ”tutkimusten mukaan”, johon Planterin mhy:n tms. organisaation asiakaslehdessä viitattiin, kun puhuttiin hirvituhojen välttämisestä jk-menetelmällä?
Eli jaksollista kasvatusta käyttävien oma vika, jos tulee tuhoja.
Saattaa tässä tutkimuksessa olla hiukan perääkin. Itsellä oli aukon taimikkoon rajoittuvassa 03 männikössä tiheä koivualikasvos. Kaikki koivut, joita jätin aukon taimikkoon katkottiin. Männikön alikasvoksen koivuraippoja oli maisteltu huomattavasti varovaisemmin, vaikka ruokaa olisi ollut samoilla sorkansijoilla saatavana enemmän ja helpommin. Minusta näytti, että aukon lehtipuut maistuvat paremmilta. Männyllä se menee toisinpäin, varjossa kasvaneet männyn taimet syödään ensin.
Tutkimuksen anti on jokatapauksessa vähäinen. En tiedä kuin yhden metsänomistajan, jonka voisi kuvitella hyödyntävän JK:ssa tai päätehakkuussa mahdollisesti jäävää koivualikasvosräippää seuraavan puusukupolven aikaansaamiseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään