Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Miten pitkältä ajalta nykyisestä jk:sta on kokemuksia sitä jo kauan harrastaneilla, esim. Perkolla ?
Erään jk:n esityksen kuvatekstissä kerrottiin kuinka tarpeen mukkaan voidaan jk-korjuu tehdä sitenkin , että jätetään vain muutamia suojuspuita/ha kuusikkoon tähteelle, jos on esim. vanha metsä jossa ei juuri alikasvosta ole. Alue oli saman näkönen kuin viime vuosisadan alun vanhoissa kuvissa näkyvät pilalle harsitut kuusikot. Aikoinaan 80-luvulla käytiin katsomassa vastaavia sp-asennossa olevia kuusikoita, joissa oli jokunen kuusi vielä pystyssä mutta suurin osa oli jo ehtinyt kaatua syksyn tuulissa. Niihinkin tulee joskus metsä ja vähillä kuluilla. %-aalinen laskettu tuotto saattaa olla hyväkin : Kun kulut on vaikkapa 10 € (palstalla käynti autolla) ja sekalaista puuta kasvaa ~ 40 vuoden päästä 100 mottia/ha , niin on ollut edullista, kun ei ole ollut uudistus eikä raivauskuluja.
Hyvä alikasvos kannattaa toki käyttää hyödyksi, jos sitä on olemassa ja se on kasvupaikalle sopivaa suht. tervettä eikä esim. edellisen sukupolven kannoissa näy juurikääpälahoa liiaksi. Muuten kangasmailla kuusikoissa yleensä viljelytyyli voittaa kiertoajan tuotossa jk:n norm. koroilla laskettaessa, jos vuotuinen keskikasvu on suunnilleen 5 mottia/v tai sen yli. Varsinkin MT:ä paremmilla kasvupaikoilla on luontainen uudistuminen heikkoa. Karummilla männikkökankailla taas mänty valopuuna vaatii avaran tilan uudistumisvaiheessa, jotta taimet pääse hyvin alkuun myös luontaisessa uudistamisessa.
En ole kuullut että tutkimustulosten siteeraaminen olisi koskaan johtanut tekijänoikeuskäräjille.
Vaikka jk:ssa olisi vähemmän hirvituhoja, ei se vielä riitä. Pitkään jatketussa erirakenteisessa metsässä lienee myös vähemmän lumi- ja tuulituhoja. Menetelmän haitat ovat kuitenkin niin massiiviset, että sitä voi suositella vain turvemaille, virkistysmetsiin ja karuimmille kankaille, erityisesti jos puustossa on valmis erirakenteisuus josta lähteä jatkamaan.
Sensaatiomaista on se että tuossa työssä tunnistetaan ja myönnetään Suomessa olevan alueita, joilla hirvieläimet estävät normaalin metsätalouden harjoittamisen.
Sain sen Gradun. Tutkimusasetelma on aika omituinen. Verrattiin pienaukkojen ja toisaalta poimintahakkumetsien (ppa 15-20 m2/ha) lehtipuun taimien syöntiä. Saatiin tulos, että poimintahakatuissa metsissä syötiin vähemmän. Tuli kuitenkin mieleen, että kuinka poimintahakattujen metsien alikasvoslehtipuut jatkossa pärjäisivät vaikka saisivat olla hirviltä rauhassa. Meikäläisen havaintojen mukaan ne kuolevat usein itsestään tai riukuuntuvat ja sitten kuolevat.
Ei muuten ollut eritelty hies- ja rauduskoivuja vaikka hirvien synnin kannalta niillä on merkittävä.
Mäntyjjä ei voitu kaiketi tutkia, koska niitä ei kasva poimintahakkuumetsissä.
Trombi kun osuu kohdalle,ei se paljon armoa jakele..,heh
v.2000 osui trombi kohdalle,tehden muutamia pienaukkoja…,erityisesti trombi kuritti valtapituudeltaan pidempää puustoa,elikkä trombi suoritti yläharvennuksen…,mutta esim.v.63 istutettu männykkö välttyi tuholta…,no se hyvä puoli siintä myrskystä oli että onpa minulla nyt käynännön kokemusta pienaukoistakin…
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään