Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Oletko Rane kysynyt suoraan FSC:ltä miksi ei? Tein google-haun ”why fsc allows clearcutting” ja keskustelua aiheesta on kyllä näköjään meneillään eri puolilla, esimerkiksi Kaliforniassa ja Venäjällä. Ainakin metsätuhoalueiden esto- ja pelastushakkuut kävisivät mahdottomiksi, jos avohakkuuta ei saisi tehdä. Ja niitähän riittää: molemmissa edellä mainituissa raivoavat taas metsäpalot, ja kohta varmaan Australiassakin kunhan kesä tulee.
Sellainen huomio tuli esiin haun perusteella, että avohakkuiden ajatellaan heikentävän elinympäristöjä myös jäljelle jääneessä peitteisessä metsässä. Tämä pitää paikkansa etenkin, jos kuviot ovat kovin pieniä ja reunametsää on paljon. Isojakin kuvioita kannattaisi siis tehdä. Ne voidaan muotoilla ja maisemoida näkemäesteillä kuten säästöpuuryhmillä niin, että vaikutelmana on pienempi hakkuualue kuin tosiasiassa onkaan.
”The Society of American Foresters supports the use of well proven silvicultural methods, including clearcutting, to meet diverse forest management objectives, such as efficient utilization of commercial timber and assurance of prompt (or successful) regeneration following timber harvest or natural disturbances”.
”Amerikkalaisten metsänhoitajien yhdistys tukee hyvin todistettujen metsänhoitomenetelmien käyttöä, mukaan lukien hakkuut, monipuolisten metsänhoitotavoitteiden saavuttamiseksi, kuten kaupallisen puun tehokas hyödyntäminen ja puun korjuun tai luonnollisten häiriöiden jälkeisen (tai onnistuneen) uusiutumisen varmistaminen”.
Ei kannatakaan kysellä. Löysin jo vastauksenkin. FSC:nkin mielestä avohakkuu on pohjoisessa havumetsässä luonnollinen uudistumistapa:
”The FSC does allow clear-cutting of up to 90% in northern forests dominated by coniferous trees, because it says this is similar to how nature manages them as they are frequently destroyed by forest fires or severe storms.”
FSC sallii jopa 90%: n raivaamisen havupuiden hallitsevissa pohjoisissa metsissä, koska sen mukaan tämä muistuttaa luonnon hallintaa, koska metsäpalot tai kovat myrskyt tuhoavat niitä usein.
Tämäpä olikin sitten hauska juttu. Jutussa puhutaan muun muassa Kanadan metsäkadosta ja metsien laadun heikkenemisestä avohakkuiden jälkeen. Varsinaisen metsäkadon (eli pysyvä metsän siirtyminen toiseen maankäyttöön) pääasiallinen syy on heillä sama kuin meillä eli rakentaminen. Jutusta puuttuvat kokonaan metsätuhot (tuuli, hyönteiset, metsäpalot), jotka ovat suurin metsäalueiden hiilipäästöjen aiheuttaja Kanadassa.
Todennäköisesti heilläkin kuten meillä nämä pystyttäisiin eliminoimaan suureksi osaksi jos harvennus- ja avohakkuin poistettaisiin heikot ja tuhoille alttiit puuyksilöt. Kanadassa kuitenkin ajatellaan, että luonnossa pitää sallia myös tuhoja, koska ne luonnonprosesseina kuuluvat luontoon. Voisi silti suhteuttaa keskenään sitä, kuinka paljon avohakkuu, rakentaminen tai metsätuhot aiheuttavat metsäkatoa ja päästöjä. Tässä on nyt unohdettu luonnonprosessit ja rakentaminen ja vain metsätalous on nostettu tikun nokkaan. Aika uskalias väite on esimerkiksi yleistää, että luonnonmetsä sitoo 40 kertaa tehokkaammin hiiltä kuin talousmetsä!
According to the World Resources Institute, less than 20% of the world’s original forests remain in tracts large enough to sustain their full range of ecosystem services.
…
”But conservationists say this disregards the superior carbon sequestration value of standing forests, with Canopy suggesting that original forests are 40 times more effective at sequestering CO2 per hectare than plantation forests.
“Monoculture plantations don’t have the same biodiversity value, and even where natural regrowth is allowed, regrowth is extremely slow,” Skene said. “[In boreal forests] soil carbon gets built up slowly, because it’s really acidic and cold and vegetation decomposes slowly. Logging’s carbon debt is never recouped.”
Canada claims little deforestation despite the fact that logging infrastructure – the roads and landings for example – leads to vast deforestation. The Wildlands League estimates that in the province of Ontario alone, where 17% of Canada’s logging takes place, almost 22,000 hectares are lost each year, seven times the deforestation rate reported for the entire country.
…
The catastrophe of poor regeneration isn’t confined to the slow-growing forests of the north. Jos Barlow, professor of conservation science at Lancaster University, and his colleagues in Brazil have recently demonstrated that 60 years after clear-cutting, Amazon forests hold just 40% of the carbon stored compared with those in relatively undisturbed areas,; while biodiversity is more than halved. “It’s nothing like a forest,” Barlow observes. “Even with the best will in the world, the ‘sustainable’ management of natural forests is very inefficient and damaging.”
Even selective logging is hugely destructive, leaving tropical forests highly susceptible to drought and fire. Research using satellite imagery in the Amazon demonstrated that the probability that a selectively logged forest would subsequently be deforested was up to four times greater than for unlogged forests.
However, simple improvements in logging practices can reduce damage and avoid carbon emissions, according to The Nature Conservancy. Its scientists have demonstrated that a menu of practices it calls reduced impact logging for climate change mitigation (RIL-C) can cut emissions associated with logging by 44%. These include more careful inspection of trees to avoid wasting wood, taking more care in the direction of felling, and using smaller equipment, in turn requiring narrower logging roads.
Google Kääntäjä:
Maailman Luonnonvarainstituutin mukaan alle 20% maailman alkuperäisistä metsistä on riittävän suuria alueita, jotta ne pystyvät ylläpitämään kaikkia ekosysteemipalveluitaan.
…
Luonnonsuojelijat kuitenkin väittävät, että tämä jättää huomiotta metsien korkeimman hiilen sitomisarvon, kun alkuperäiset metsät ovat 40 kertaa tehokkaampia sitomaan CO2 hehtaaria kohti kuin istutusmetsät.
Monokulttuuriviljelmillä ei ole samaa biologisen monimuotoisuuden arvoa, ja jopa siellä, missä luonnollinen uudistuminen on sallittua, kasvu on erittäin hidasta”, Skene sanoi. ”[Boreaalisissa metsissä] maaperän hiili kertyy hitaasti, koska se on todella hapanta ja kylmää, ja kasvillisuus hajoaa hitaasti. Hakkuiden hiilivelkaa ei koskaan saada takaisin.
Kanada väittää, että metsien hävittäminen on vähäistä huolimatta siitä, että hakkuinfrastruktuuri – esimerkiksi tiet ja maastot – johtaa valtavaan metsien häviämiseen. Wildlands League arvioi, että pelkästään Ontarion maakunnassa, jossa 17 prosenttia Kanadan hakkuista tapahtuu, menetetään vuosittain melkein 22 000 hehtaaria, mikä on seitsemän kertaa koko maan ilmoitettu metsäkato.
…
Huonon uudistumisen katastrofi ei rajoitu vain pohjoisen hitaasti kasvaviin metsiin. Jos Barlow, Lancasterin yliopiston luonnontieteellisen tieteen professori, ja hänen kollegansa Brasiliassa ovat äskettäin osoittaneet, että 60 vuoden ajan raivaamisen jälkeen Amazonin metsien hallussa on vain 40% varastoidusta hiilestä verrattuna suhteellisen häiriöttömien alueiden metsiin; kun taas biologinen monimuotoisuus on yli puolet. ”Se ei muistuta metsää”, Barlow huomauttaa. ”Luonnonmetsien” kestävä ”hoito on erittäin tehotonta ja vahingollista jopa maailman parhaalla tahdolla.”
Jopa valikoiva puunkorjuu on erittäin tuhoisaa, jolloin trooppiset metsät ovat erittäin alttiita kuivuudelle ja tulipalolle. Satelliittikuvien avulla suoritetut tutkimukset Amazonissa osoittivat, että todennäköisyys, että selektiivisesti hakkuut sisältävä metsä häviää myöhemmin, oli jopa neljä kertaa suurempi kuin puuttumattomien metsien tapauksessa.
Luonnonsuojeluviraston mukaan puunkorjuukäytäntöjen yksinkertaiset parannukset voivat kuitenkin vähentää vahinkoja ja hiilidioksidipäästöjä. Sen tutkijat ovat osoittaneet, että pienemmän vaikutuksen hakkuumenetelmä ((reduced impact logging, RIL-C), voi vähentää hakkuisiin liittyviä päästöjä 44%. Niihin kuuluu puiden huolellisempi tarkastaminen puun tuhlaamisen välttämiseksi, huolellisempi kaatamissuunta ja pienempien laitteiden käyttö, mikä puolestaan vaatii kapeampia hakkuuteitä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään