Keskustelut Metsänhoito Vaihtoehtoja avohakkuulle

Esillä 10 vastausta, 1,491 - 1,500 (kaikkiaan 2,399)
  • Vaihtoehtoja avohakkuulle

    Tänne kai voi kirjoittaa vastustavansa avohakkuita ja ehdotankin että niistä tehdään uudessa metsälaissa tiukasti luvanvaraisia.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    http://www.fsc.org/en/clear-cutting

    Ranen linkistä (kiitos). Yksi asiavirhe, eli väite, että vain FSC:ssä on määrällinen vaatimus 10 kappaletta säästöpuille. Määrävaatimushan on myös PEFC:ssä.

    Laitoin koko tekstin Google Kääntäjään (stilisoitu vähän):

    Tämä metsätalouskäytäntö on yhteinen boreaalisessa vyöhykkeessä esiintyville metsätyypeille. FSC: n kansalliset standardit Ruotsille ja Venäjälle sisältävät tiukat kriteerit sisältävät erityiset ohjeet niiden ympäristövaikutusten minimoimiseksi.

    Esimerkiksi Ruotsissa metsänhoitajien on metsätaloudessaan metsitettävä uudelleen hakkuun jälkeen, jollei luonnonsuojelusopimuksissa tai viranomaispäätöksissä toisin määrätä. Lisäksi heidän on käytettävä vain sellaisia ​​menetelmiä, jotka antavat luotettavan ja nopean metsänistutuksen Ruotsin metsälain mukaisesti. (Huomautus: antaako jatkuva kasvatus tämän tuloksen?)

    Ruotsin metsälaissa säädetään myös, että yksittäiset puut tai puuryhmät on säilytettävä korjuun aikana. Etusija annetaan luonnon- tai kulttuuriarvoisille puille. Sekä FSC että Ruotsin metsälaki vaativat puiden säilyttämistä sadonkorjuun aikana, mutta vain FSC asettaa säilyttämistavoitteen: saavuttaa kymmenen ikuisuuspuuta (puita, joita ei saa korjata) hehtaarilta seuraavan metsäpolven aikana. Lisäksi FSC vaatii kaikkien biologisen monimuotoisuuden arvoisten puiden säilyttämistä. Ne voivat kuulua kymmenen ikuisuuden puun joukkoon.

    Ruotsalainen FSC-standardi vaatii myös, että metsänomistajat vapauttavat raivauksen aikana vähintään viisi prosenttia tuottavasta metsämaastaan ​​hallinnasta luonnon huomioon ottamiseksi jätettyjen puiden lisäksi. Biologisen monimuotoisuuden kannalta tärkeillä alueilla, jotka perustuvat maiseman edustavuuteen, annetaan etusija tulla suojelualueiksi. Lisäksi Ruotsin FSC: n metsänhoitostandardissa yksilöidään korkean suojelun arvoiset metsät (HCV), joihin sisältyy suojelualueita, sekä hoidettu metsä, jolla on alhaisemmat suojeluarvot, joissa hoito voidaan toteuttaa vain, jos tunnistetut arvot ovat suojattuja.

    Käytännössä tämä tarkoittaa selvästi niiden alueiden rajoittamista, jotka on tunnistettu erityisen arvokkaiksi hakkuiden hakkuiden kannalta. Arvokkaat elinympäristöt esitetään metsänhoitosuunnitelmassa ja tunnistetaan tarkasti ennen hakkuita. Sadonkorjuukoneilla on sitten karttojen kautta selkeät tiedot siitä, missä he voivat ja eivät voi puuttua, ja säästävät siten arvokkaita elinympäristöjä.

    Venäjällä FSC-sertifiointi on ainoa järjestelmä, joka harkitsee vahingoittumattomien metsämaiden suojaamista. FSC-sertifioidut yritykset Venäjällä ovat osoittaneet yli 13,8 miljoonaa hehtaaria korkean suojelun arvoisia (HCV) metsiä, joista 7,5 miljoonaa hehtaaria on kokonaan poistettu metsänhoidosta käyttämällä FSC-standardia heidän työnsä pohjana.
    WWF-Venäjä tekee yhteistyötä FSC-sertifioitujen yritysten kanssa HCV-metsien ja suojelun kannalta kriittisten alueiden tunnistamiseksi, ja lähes 2,5 miljoonaa hehtaaria HCV-metsiä säilytetään yritysten ja WWF-Venäjän välisten sopimusten puitteissa. Sertifioinnin ansiosta kävi mahdolliseksi aloittaa vuoropuhelu sertifioitujen yritysten, ympäristöjärjestöjen, julkisten ja valtion viranomaisten kanssa koskemattoman metsän arvokkaimpien osien tunnistamiseksi ja säilyttämiseksi.

    Nykyisissä kulutustrendissä metsäperäiset tuotteet – kuten rakennuspuutavara ja paperi – tai valmiit tuotteet, kuten huonekalut, ovat yhä enemmän kysyttyjä. Metsien potentiaalin kestävä hallinta on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa paitsi elinkelpoisten, eettisten tuotteiden tuottaminen myös tärkeä hiilen pidätyslähde ilmastomuutoksen torjumiseksi. Vastuullinen metsänhoito, mukaan lukien tiettyjen boreaalisten metsien hallittu raivaus, kuten FSC-standardit sisältävät, on välttämätöntä kestävämmän planeetan varmistamiseksi.

    ***

    This forestry practice is common to the type of forests found in the boreal forest biome. The FSC national standards for Sweden and Russia include specific guidelines, set within robust criteria, to minimise their environmental impact.

    For example, in Sweden forest managers are required to reforest all forest land after regeneration felling, unless nature conservancy agreements or authority decisions state otherwise. In addition, they must only apply methods that result in reliable and rapid reforestation in accordance with the Swedish Forest Act.

    The Swedish Forestry Act also states that individual trees or tree groups shall be retained during harvesting. Priority is given to trees of natural or cultural value. Both FSC and the Swedish Forestry Act require tree retention during harvest, but only FSC sets a goal for retention: to achieve ten eternity trees (trees not to be harvested) per hectare during the next forest generation. In addition, FSC demands that all biodiversity value trees shall be retained. These may be included among the ten eternity trees.

    The FSC standard in Sweden also requires that forest owners exempt at least five per cent of their productive forest land from management, in addition to trees left as nature consideration, during clear-cutting. Areas of importance for biodiversity and based on landscape representativeness are given priority to become conservation areas.

    Furthermore, the FSC forest management standard for Sweden identifies high conservation value forests that include areas for protection, as well as managed forest with lower conservation values, where management can take place only if the identified values are protected.

    In practice, this means clearly limiting those areas identified as particularly valuable for regeneration felling. Valuable habitats are shown in the forest management plan and are accurately identified before logging. Harvesters then have clear indications, through maps, of where they can and cannot intervene, therefore sparing valuable habitats.

    In Russia, FSC certification is the only scheme that considers protection of intact forest landscapes. FSC-certified companies in Russia have allotted more than 13.8 million hectares of high conservation value (HCV) forests, out of which 7.5 million hectares have been completely withdrawn from forest management using the FSC standard as the basis for their work.

    WWF-Russia works with FSC-certified companies to identify HCV forests and areas most critical for conservation and almost 2.5 million hectares of HCV forests are preserved within the framework of agreements between the companies and WWF-Russia. Due to the certification, it became possible to begin a dialogue with certified companies, environmental organizations, public and governmental authorities to identify and conserve the most valuable parts of intact forest.

    With current consumption trends, forest derived products – such as timber for building and paper – or finished products, such as furniture, are increasingly in high demand. Sustainably managing the potential of forests is necessary to ensure not just the production of viable, ethical products but also an important source of carbon retention to help combat climate change. Responsible forest management, including controlled clear cutting of certain boreal forests, as embodied by the FSC standards, is necessary to ensure a more sustainable planet.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Perkon linkin jutussa siis havaittiin venäläisessä luonnonmetsässä luonnontuhoja, mutta avohakkuualueiden lähiympäristössä niiden määrä oli suurempi. Tämä ilmiö johtuu todennäköisesti siitä, että koko metsämaisema on luonnontilassa eikä hoidettua.

    Toistan vielä: todennäköisesti Kanadassa ja Venäjälläkin, kuten meillä ja Ruotsissa, metsätuhot pystyttäisiin suureksi osaksi eliminoimaan, jos harvennus- ja avohakkuin poistettaisiin heikot ja tuhoille alttiit puuyksilöt. Tropiikissa on todennäköistä, että avohakkuun lisäksi myös poimintahakkuu heikentää ekosysteemin kykyä torjua muun muassa metsäpaloja. Havumetsävyöhykkeellä, hoidetussa talousmetsässä tilanne on toinen: avohakkuu muodostaa luonnollisen tuhon leviämisesteen ja lisäksi tuhoille alttiita puita poistuu harvennushakkuissa.

    Alueella jossa on paljon luonnonmetsää, ongelmaa voidaan lieventää alueellisella metsäsuunnittelulla: varataan isot alueet toisaalta suojeluun ja toisaalta talousmetsäksi. Juuri tätä FSC:n ja ympäristöjärjestöjen toiminta edistää, joten ei se ole pelkästään haitaksi!

    Korjattu ja lisätty 23.8. kello 11.08.

    Perko

    Maaperäongelmia ja sopivien sienirihmaston katoa on havaittu, mikä on seuraavan kasvun kannalta haitallista.

    Puuki

    Aika uskalias väite on esimerkiksi yleistää, että luonnonmetsä sitoo 40 kertaa tehokkaammin hiiltä kuin talousmetsä!

    Eikös tuossa puhuttu, että Amazonasin alueella talousmetsissä vain 40 % luonnonmetsään verrattuna  säilyy hiili ? Se on siellä maanpinta niin eroosioherkkää, että ei kärsisi hakata maata paljaaksi ollenkaan.   Missä oli se ”40 x tehokkaamman sitomisen” juttu ?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    http://www.ethicalcorp.com/move-set-science-based-targets-timber-sector-threat-northern-forests-grows

    ”But conservationists say this disregards the superior carbon sequestration value of standing forests, with Canopy suggesting that original forests are 40 times more effective at sequestering CO2 per hectare than plantation forests.”

    Puuki

    tupla

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Puuki, kyse oli siis pohjoisesta havumetsästä. Hiilen varastoinnin suhteen tuo väite voisi useinkin pitää paikkansa (luonnontilaiset suot ja aarniometsät), mutta hiilen sidonnan suhteen tuskin koskaan.

    Puuki

    Hiilen varastoinnin suhteenkin on erikoinen väite pohjoisten havumetsien hiilivarastoista.  Kun verrataan sitä esim. tutkimukseen eri maakäsittelytapojen jälkeiseen metsämaan hiilivarstojen kertymiseen.   Aurausalueilla oli eniten kertynyt hiiltä myös maaperään, toiseksi eniten mätästys- ja sitten  laikutusalueilla, vähiten käsittelemättömillä.   Se kun tuo puun kasvun lisääntyminen  lisää kaiken muun hyvän lisäksi myös maaperän hiilen kertymistä  karikkeiden (juuri- ja lehti- ym. karike) lisääntymisen avulla.    Ja toiseksi : avohakkuun jälkeen tapahtuva co2:n haihtumisen lisääntyminen maan muokkauksen jälkeen kestää vain muutaman vuoden jonka kompensoi sen jälkeen kasvuston rehevöityminen ja lopulta sen ylittää reilusti puiden kasvun lisääntyminen.    Esim. 100 mottia /ha/kiertoaika lisää kasvua sopivalla maankäsittelyllä + jalostetuilla taimilla tekee lisää hiilen kertymistä puustoon n. 100 ekv.tonnia ja lisää maaperään kariketta XX tonnia /ha .

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Juuri näin. Aarnimetsässä ei kuitenkaan ole noita talousmetsän hakkuiden ja maanmuokkausten aiheuttamia päästöjä, vaan periaatteessa hiiltä kumuloituu koko ajan lisää maaperään, erityisesti tuoreilla kasvupaikoilla, jos laajoja metsätuhoja ei tule.

    Puuki

    Jossain tietynlaisessa aarnimetsässä voi olla noinkin. Mutta miten lienee keskimäärin, kun luonnontilaisessa metsässä esim.kuusikossa 70 vuoden jälkeen n. 1/3 -osa siihen mennessä kasvaneesta puustosta on jo kuollut/lahonnut. Lahonneista ja lahoavista puista hiiltä haihtuu  ilmaan.  Talousmetsissä suuri osa puusta menee rakennuspuuksi ja siitä syntyy pidempiaikasia hiilivarastoja.  Sellupuustakin tehdään lyhytaikaisia ”hiilivarastoja” varsinkin , jos verrataan siihen mikä kok.vaikutus on, kun korvataan fossiilista alkuperää olevia muita tuotteita; muovia, keinolannotteita , puuvillaa, keinokuituja jne.

Esillä 10 vastausta, 1,491 - 1,500 (kaikkiaan 2,399)