Keskustelut Metsänhoito Vaihtoehtoja avohakkuulle

Esillä 10 vastausta, 1,621 - 1,630 (kaikkiaan 1,990)
  • Vaihtoehtoja avohakkuulle

    Merkitty: 

    Tänne kai voi kirjoittaa vastustavansa avohakkuita ja ehdotankin että niistä tehdään uudessa metsälaissa tiukasti luvanvaraisia.

  • Visakallo Visakallo

    Näinhän se on. Kun on ikänsä metsissä jalat maanpinnassa töitä tehnyt, tahtoo monesti olla suuria vaikeuksia uskoa elävänsä edes samassa maailmassa, kuin nämä jotkut nykyajan nojatuolimetsänhoitajat.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ainakin Timo Pukkala teettää jk-hakkuita omissa männiköissään. Niitä on hänen opetusvideoillaan.

    Panu Panu

    Hain Pukkalan videoita ja tämä tuli vastaan:

    Siinä esitellään 10 myyttiä jatkuvasta kasvatuksesta. Hieman yllätyin, että yleensä suurin huolenaihe, taimettumisen epävarmuus, ei ole Pukkalankaan mielestä myytti.

    Tilley

    Joihinkin paikkoihin aivan varmasti jatkuva kasvatus on paras vaihtoehto. Aivan yhtä varmasti joihinkin paikkoihin avohakkuu ainoa vaihtoehto. Sikäli olisi perustuslain yhdenvertaisuuperiaatteen vastaista kieltää avohakkuut kategorisesti, koska tämä syrjisi niitä, jotka sattuvat omistamaan vain sellaisia metsiä, joissa voidaan tehdä taloudellisesti järkevästi vain avohakkuita (varttuneet puhtaat kuusikot ilman alikasvosta).

    mehtäukko

    Se on aivan selvää, että sosialisoinnin haamun ei tarvitse edes yrittää telläytyä yksityismetsiin.

    Puuki

    Katsoin videon pääpiirteissään ja käppyrä tuulituhoista vaikutti erikoiselta, kun eniten tuulituhoja oli tullut tavan harvennuksilla ja suojuspuuhakkuulla /väljennyksellä mutta jk:n kohteissa ei juuri ollenkaan.  Se riippuu kohteesta , sen käsittelystä ja  ilmojen haltijasta eikä jonkin käppyrän mainoksesta milloin niitä tuulituhoja tulee ja milloin ei.

    Helpohkoilla laskutoimituksilla kuulemma saa selville miten hyvin mikäkin homma kannattaa metsänkasvatuksessa.  Siinä olen ihan samaa mieltä. Ei tarvita rakettitiedelaskelmia vaan ihan tavallista korkolaskujen osaamista , käytännön kokemusta ja  tutkimusten & ajantasaisten kasvutaulukkojen soveltamista, niin selviää jo paljon.

    Taimettumisen onnistumisen epävarmuus ei todellakaan ole mikään myytti, kun sen jokainen sitä asiaa seurannut voi todeta itse  kokemusten perusteellakin  .   Riippuu tapauksesta onko se luont. taimettuminen epävarmaa , liian hidasta, mahdotonta   vai helppoa ilman mitään toimenpiteitäkin.

    Reima Ranta

    Juurihan uuden metsälain myötä yksityismetsät vapautuivat sosialismin haamusta.

    Kuuntelin toisella korvalla tuon Pukkalan tarinan. Enimmäkseen aivan asiaa. Siellä Puuki oli määre sille, minkälaisessa tilanteessa toimii jo yksinkertainen laskutoimitus. Periaate on yksinkertainen ja yksiselitteinen eli maksimoidaan nettotulojen nykyarvoa. Sinultakin Puuki kuulee välillä kummallisia omia päätelmiä yksinkertaisessa asiassa.

    Mitä tarkoittaa huoli taimettumisesta? Montako puuta sieltä jatkuvan kasvatuksen metsästä poistetaan keskimäärin hehtaarilta vuodessa?  Ajatusleikki – 10 puolen motin puuta tekee 5 m3.  Eli kymmenen uutta kasvatuskelpoista tainta pitää syntyä vuodessa hehtaarille, että tasapaino säilyy – vai kuinka? Onko se paljon vai vähän?

    Lapissa paljon näkee eräänlaisia jatkuvan kasvatuksen mäntymetsiä – kakkosnelosia. Pohdin juuri erästä kohdetta, jossa vajaa parikymmentä vuotta sitten tein kakosneloseen siemenpuuhakkuun. Siemenpuut jätettiin kakkosista ja  neloset poistettiin. Nyt alue on taimettunut ja paikoin päässyt jo liiankin suureksi ja siemenpuukakkosista on tullut tukkirunkoja. Kaadanko siemenpuut vai jätänkö ne ensiharvennuksessa poistettaviksi? Selvästi on havaittavissa, että kakkosen siemenpuun alla ei ole juurikaan taimetonta aluetta, toisin kuin jonkun aihkipuun alla. Päätin nyt kuitenkin harkinnan jälkeen poistaa siemenpuut, kun niille kohtuullinen ostaja löytyi.

    mehtäukko

    Kustannustehokkuuden ja järkevän metsätalouden harjoittamisen kannalta on puhuttu suuremmista kokonaisuuksista ja kuviokoosta.

    10 kpl puolen motin puita /ha ja sitä rataa…. Vaikuttaa tulitikkuleikeiltä, joissa lompsa pysyy taatusti litteänä.

    Panu Panu

    Mitä olen luontaista taimettumista seurannut esim. 60-luvulla istutetussa rehevän maan koivikossa (joka nykyisin on varsin harvassa asennossa) niin joihinkin kohtiin on tullut aivan käsittämätön määrä kuusta. Sitten taas on alueita, joissa ei ole oikein mitään, joitain pajuja siellä täällä. Tästä taimettumisessa on pitkälti kysymys, määrällä ei ole mitään väliä mutta niitä pitäisi löytyä 1-3 metrin välein joka paikasta.

    Puuki

    Lappiin se jk sopiikin usein hyvin  ellei ole mahdollisuutta männikkökankailla käyttää simenpuita.  Koska kieroaika on hyvin pitä, on korkeat liian uudistuskulut huono lähtökohta .

    Diskonttaamalla tehdyn NNa-laskelman ja korkoakorolle laskemisen yhteyttä en enää ala rautalangasta vääntämään , joten itse kukin (jos on asiasta  kiinnostunut), niin selvittäköön sen muuten.  Kummallinen laskelma vaikuttaa tietysti kummalliselta ellei koko asiaa ymmärrä kunnolla.

Esillä 10 vastausta, 1,621 - 1,630 (kaikkiaan 1,990)