Keskustelut Metsänhoito Vaihtoehtoja avohakkuulle

Esillä 10 vastausta, 1,871 - 1,880 (kaikkiaan 1,972)
  • Vaihtoehtoja avohakkuulle

    Merkitty: 

    Tänne kai voi kirjoittaa vastustavansa avohakkuita ja ehdotankin että niistä tehdään uudessa metsälaissa tiukasti luvanvaraisia.

  • mulle

    ”Avohakkuu ei hävitä hiilivarastoa”

    Mutta jatkuvan kasvatuksen metsissä saman lajin puiden juuristo on kasvanut ja toimii yhdessä, eli kun kaadat  puun, niin tämän jäävän kannon vierus toverit käyttävät senkin juuristoa ja tähän se metsän harvennuksenkin tuoma kasvun lisä perustuu.

    Tolopainen

    Olisi mielenkiintoista nähdä motokuskin tekemä video jatkuvan kasvatuksen harvennushakkuusta. Seppänen niitä manailee kuitenkin, vaikka sanoo tehneensä vain muutaman. Ne on silloin keskimääräiselle motopojalle aika mahdottomia paikkoja.

    mehtäukko

    RR…” että sinulla taloudellinen fokus metsänhoidossasi ja näet sen puhtaasti puuntuotoksen näkökulmasta…—” Jos minulla on taloudellinen fokus metsänhoidossa, en voi mitenkään kuulua niihin, jotka näkevät metsästä, mitä minun taloudellisessa mielessä sille kannattaa tehdä..” Jo on vaikeaselkoista puuroa!!

    Mitäs väärää siinä on, että metsätalouden toimet koettaa tehdä ”perinteisen hyvän metsänhoidon” mallein kuitenkin kaavamaisuutta kyseenalaistaen? Kun olen aikoinaan valinnut metsätalouden(kin), se on lähtenyt siitä, että hankitut tilat sitten hoidetaan tarkoituksenmukaisen tehokkaasti. Jos joku kulma tai kuvio ei luonnikkaasti suostu kehittymään, se jää sitten ”pitemmän kaavan” ohjelmiin, ja piste. Siihen ei laskelmia kannata enempää väsätä, sillä muu pyyhkii sen ohi.

    Kaikki se mikä metsässä antaa kustannustehokkaasti lisä-arvon, kannattaa tehdä.

    Gla Gla

    Vaikeaselkoistahan tuo onkin, jos tekee siitä liian hienoa. Suomi esimerkiksi myi sähköverkkojansa Australiaan, koska ajatteli saavansa vapautuneelle pääomalle vaihtoehtoisesta sijoituskohteesta paremman tuoton. Miten kävi, sitä tuskin kukaan tietää. Tiedämme vain sen, että kauppa osoitti päättäjiltä ja asian valmistelijoilta täydellistä ymmärryksen puutetta.

    Suurilla frmoilla puolestaan talousajattelu poikkeaa pienempien yritysten vastaavasta, koska suuret laskevat asioita enemmän tunnuslukujen avulla. Hiukan kärjistäen sanottuna pienelle riittää, että rahaa tulee kassaan riippumatta siitä, rasittaako kirjanpitoa joku varastoarvo tms. luku.

    Tavallisella metsäsnomistajalla on kannattavuuden osalta vähän sama asia. Pitää olla perillä siitä, miten kannattavuuus määräytyy eli miten aika ja kulut siihen vaikuttaa. Käytännössä investointipäätöksen jälkeen seuranta on enemmän tai vähemmän puutteellista ja kassavirta on ainoa kiinnostava asia. Mutta että harvenusvoimakkuutta alettaisiin säädellä vallitsevan korkotason mukaan, se on hifistelyä, jossa ei päätökset perustu kokonaisvaltaiseen faktaan, vaan yhdenlaiseen osatuotuuteen.

     

    Tolopainen

    Ei Suomella ole koskaan sähköverkkoja ollutkaan. Forttumi myi verkkojaan. Suurin osa sähköverkoista on edelleen kunnallisten sähköyhtiöiden hallussa, eikä se nyt mikään kultakaivos ole. Vesijohdot on kunnallisilla yhtiöillä ja putket uhkaa ruostua käsiin, vaikka vedestä maksetaan kaupungeissa  kiskurihintoja.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Strategista infraa jossa on luonnollinen monopoli ei koskaan pitäisi myydä yksityisille sijoittajille, varsinkaan ulkomaille.

    Mitä tulee metsätalouden kannattavuuteen, olen edelleen sitä mieltä että Tapion ohjeiden takana on paitsi biologista ja teknistä, myös taloudellista ajattelua. Muun muassa eri kasvupaikkojen uudistamisen ohjeet ja harvennusmallit on laadittu talous mielessä pitäen. Monelle metsänomistajalle nämä ohjeet riittävät ja niiden soveltamisessa auttavat metsäasiantuntijat ja metsäsuunnitelma. Metsäsuunnitelma on vain ennuste, ja toimenpiteiden ajoitus pitää miettiä erikseen toteutuvan kehityksen mukaan.

    Hakkuun vaihtoehtojen vertailussa on suuri ongelma se, että jk-mallin ennusteet eivät ole samalla tasolla kuin jaksollisen mallin. Valinta näiden välillä on siis vielä enemmän tai vähemmän sumeaa logiikkaa. Kuten Sampsa Oinaala kirjoitti eilen Hesarissa, suotuisissa oloissa jk-malli voi toimia hyvinkin, joten pidetään se mukana vaihtoehdoissa.

    Puuki

    Sähköverkot on kultakaivoksia nykytilanteessa, kun korkotaso on matalalla ja muulla pörssissä sijoitustuotot enempi tai vähempi epävarmoja.  Paikallinen monopoli jolla on lainlaatijien aikaansaama takuutuotto ja se aivan liian suuri riskitasoon ja korkotasoon nähden.

    Suuri osa sähköverkoista on alunperin yksityisten omin kustantannuksin rakennettu.  Esim. vielä n. 10 vuotta sittenkin piti itsekunkin kustantaa sähköverkon vetäminen esim. mökille.  Nyt niistä peritään uudestaan jonkinlaista ylläpitokorvausta joka ei ole oikeassa suhteessa syntyviin kuluihin.  Kun sähkön veto on jo kertaalleen maksettu, olisi oikea siirtokorvaus vaintodellisten kulujen mukaan.  Jos joku on pöljysissään myynyt verkot ulkomaille , tulisi sen viisauden keksijän ja toteuttajien osallistua siitä syntyneisiin kohtuuttomien ylimääräisten kustannusten maksuun  ns. virkavastuunsa takia edes jollain tavalla.

    Kunnallisten vesilaitosten ruostuneiden putkistojen korjausvelkaa maksetaan kolhoosissa jokainen vaikka on nekin oman kulman putket uudempia ja itse maksettu tekovaiheessa.    Vesimaksut pompsahti liki 3 kertaiseksi kunnalliseen vesikolhoosiin liittymisen jälkeen.  Viemäriverkostoon liittyminenkin on pakollista, jos semmonen on ehditty alueelle rakentaa; maksajia tarvitaan lisää.  Tavallaan melkein  kaikki asumisen maksut on piiloveroja vaikka eivät olekaan  veron nimellä  kuten kiinnteistövero ja sähkövero.

    Ja metsä-/maaperäbiologiaa luetaan muuten metsäoppilaitoksissakin, joissain paikoissa enempi ja joissain vähemmän.  Ekonöömikoulutuksessa ei varmaan  lueta ollenkaan.

     

    Gla Gla

    Tarkoitus ei ollut alkaa puhua sähköverkoista metsäkeskustelussa, vaan verrata talousajattelun teoriaa ja käytäntöä.

    Tolopainen

    Suomalaiset käyttää lottoamiseen ja viinaan kymmenen kertaa enemmän rahaa kuin sähkön siirtoon. Eihän tuo  siirtomaksu ole kerrostaloluukussa kuin kymmeniä euroja vuodessa.

    Puuki

    Voi sitä sähköverkkojen talouspuolta vaikka verrata metsäpuolen talouteen.  Kenen kannalta lasketaan kannattavuutta, pohjautuuko kasvumallit mo:n metsän kasvatuksen kannattavuuteen vai jonkun muun tahon.

    Tapion harvennusmallit on hyvä rautalankamalli joka on tehty aikoinaan ja päivitettykin sen jälkeen.  Kompromissi metsän hakkuutulojen saannin , puuston kunnon säilyttämisen ja korjuukulujen välillä.  Samoin esim.  suositellut taimitiheydet on kompromissi kunkin kasvupaikan puun tuottokyvyn, puiden  laadun säilyttämisen ja syntyvien uudistuskulujen kanssa.      Hienosäätöä on poiketa niistä tai muuttaa suosituksia esim. mo:n tuottovaatimuksen takia kunhan ei unohdeta luonnon asettamia rajoja.   Puun myyntihinnat on muuttuneet paljon viimm. 30 vuoden aikana. Myös puutavaralajien keskinäiset hintasuhteet on erilaiset kuin ennen.  Samoin kantohinnat laskeneet suhteessa kaikkeen  muuhun melko paljon.

Esillä 10 vastausta, 1,871 - 1,880 (kaikkiaan 1,972)