Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Ei minun tarvitse hakea puuta naapurin palstalta. Uudistamme vuodessa vain 1,3 % pinta-alasta, joten hakattavaa on maailman tappiin. Eikä meillä ole rahahuoliakaan. Kertauksen vuoksi. Taimikoiden perustamiseen ja hoitoon käytämme vain 10 % puunmyyntituloista ja senkin saamme kuitattua hyvillä myyntihinnoilla. Tietysti kasvukin lisääntyy entisestään jalostetun siemenmateriaalin ansiosta
Jaksollinen kasvatus on kyllä ihmeellinen automaatti. Otapa Perko opiksesi.
Kyllä minusta on mukava kasvattaa kuitupuutakin, koska tiedän, että samalla tuen maaseudun pysymistä asuttuna ja koko Suomen hyvinvointia, kun vielä tiedän, ettei se edes maksa minulle mitään. Liitypä Perko joukkoon.
Elähän Perko ota ihteesi. Ei ole mitään henk.koht. , puhuin mediasta en sinusta. Ja koirat on oikeasti hyviä kavereita, sanonnalla tarkotetaan ihan muuta kuin koirien arvon mitätöimistä tms.
Mikä tuo 150 € /m³ oli ? Avaapas vähän laskujasi. Niitähän sinä ymmärtääkseni tulit palstalle alunperin esittelemäänkin tähän ketjuun. Vai kirjotteletko ihan vain lämpimiksesi ?
Päästiin syvimppään ytimeen jota Timppa on minusta yrittänyt kivittää ulos. ”Osaran aukeisiin ” meillä on jo kaksi syyllistä epäiltynä Stalin ja Mannerheim ja varsin joku keksisi lisää. Koska nämä ovat kuolleet jo ajat sitten niin emme voi tuomita tai edes syyttää heitä. Osaran osasta arvelen niin, hänelle on annettu tehtävä jonka hän on täyttänyt parhaan tietonsa mukaan. Sen pitäis riittää Timpallekin. Se siitä huonosta metsästä tai syyllisyysjahdista. Minultakin usein lipsuu virheitä vahingossa jopa kiusallakin niin korjaan ilmaisun vieras viereiseksi. Laskuvirhettä sillä ei voi kuitenkaan korjata.
Puukin kysymään (huom. vain tämän kerran on esimerkki); metsäammatilaisen ( ei minun) oletus uudistuksiin on, että ”O. aukeisiin” on upotettu nykyrahassa 8 000 -10 000 e./ha . Se 3% korkoakorolle 60v on pyöreästi noin 5.89 kertaa pääoma joka minimissään olis saatava. No, ei oteta kaikkia ryteiköitä niin 6000e./ha* 5 / 200 m3/ha = 150 e /m3 .
Jätkä: ”Nykyään Osaraa arvostetaan, mikä osoittaa mielestäni sen, että osalle suomalaisia on tieto lisääntynyt, vaikka kauvan se kesti.”
Arvostus riippuu siitä, missä piireissä kysely tehdään. Esimerkiksi Finlandia-palkitussa kirjassa Metsä meidän jälkeemme ei Osaran toimille arvostusta anneta ja korostetaan alueita, joilla uudistuminen on epäonnistunut tai puusto kasvanut heikkolaatuiseksi.
AJ:n ja Visakallon kommentit tietyn poliittisen suuntauksen hyödyntämisestä metsätaloudessa ja ympäristöarvojen edistämisessä taitaa olla moderoitu pois. Ajatus oli hyvä, mutta toteutus mahdotonta, koska hirvieläimet ei ole ongelma. Esim. em. jk-mainoskirjassa annetaan ymmärtää jaksollisen kasvatuksen olevan syyllinen punkkien peijaisiin.
Kovin hankalaa on siis asiapohjalta puhua aiheesta, joka on keskustelukumppanille lähtökohtaisesti vaikea. Tärkeintä ei ole tunnistaa hyviä asioita ja kehittämisen arvoisia mahdollisuuksia. Tärkeintä on lynkata menetelmä. Miksi asioiden kehitys ei ole päällimmäinen tavoite, sitä en koskaan ole ymmärtänyt. Osarallakin moni edelleen perustelee aukkojen ja jaksollisen kasvatuksen huonoutta, vaikka asia ei todellisuudessa ole näin yksinkertainen. Sen kyllä korkeasti koulutetut jk-saarnaajat hyvin tietävät, mutteivät sano.
Sotakorvauksista puhuttaessa Suomi ei suinkaan ollut ainoa maa, mikä joutui niitä maksamaan. Esim. itäisen Saksan koettelemuksia ei voi edes verrata Suomen vastaaviin. Sodan jälkeen kokonaisia tehtaita siirretiin Saksan itäosista Neuvostoliittoon ja suuria paikkakuntia autioitui. Koko maan elintaso laski merkittävästi. Länsi Saksa ei joutunut maksamaan sotakorvauksia, ja se sai samaan aikaan myös runsaasti Marshall-apua lännestä. Mitä metsien sotakorvaus-hakkuisiin tulee, Osaran aukeat olivat vain laanin paikkoja itäisen Saksan hakkuisiin verrattuna. Kerttu riemastuu taas minulle, mutta avohakkuiden vastustamisen ja vihreän ympäristöliikkeen siemenet kylvettiin nimenomaan Itä-Saksassa.
…oletus uudistuksiin on, että ”O. aukeisiin” on upotettu nykyrahassa 8 000 -10 000 e./ha .
Miten tuo olisi mahdollista ? Silloin kun Osaran aukkoja on uudistettu , oli työ-ja materiaalikustannukset paljon pienempiä kuin nykyään. Auraus oli lisäksi yleisin muokkausmenetelmä varsinkin Lapissa. Sen ha -kustannus oli murto-osan esim. nykyisistä kaivinkoneella tehtävästä maanmuokkauksen kustannuksista.
Epäilen että Perkon laskutoimitus ei tuossa tapauksessa päde. Korkeintaan se uudistuskustannus sattaisi olla nykyarvoon muutettuna huonoiten onnistuneilla kohdilla sen n. 8000 €/ha . Siis korkojen laskemista uudelleen ei ole tarvis eikä voi tehdä, kun se on jo yhteen kertaan tehty.
Perko mainitsee sen aikalailla syvän totuuden noista Osaran aukoista. Metsähallitukselle annettiin tehtävä repiä rahaa vaition metsistä ja sen se teki. En ihan usko, että Osara yksin teki päätöksiä, vaan hänellä oli useita ehkä kokeneitakin metsänhoitajia ja tohtoreita / professoreita. Eli kyllä hänellä oli tuki ja turva ”metsäasiantuntijoista”, jotka tämänpäivän edelläkävijä Harjavallassa on jo laulanut suohon suolivyöstä.
Vastaavasti nuo haukkujat voisivat esittää, mikä olisi siinä tilanteessa ollut se oikea ratkaisu ja miten he sen olisivat hoitaneet.
Jos nykypäivänä laikutus/istutus tehtäisiin n. 800e/ha, niin se vastaisi n. 300mk/ha 1960. Tuolle 3% tuotto 60 vuodelle, niin liikuttaisiin n. 2000e päivän arvossa. Onko tuolloin oltu vielä niin opetteluvaiheessa, tai ettei suuruuden ekonomia vielä näkynyt esim. taimituotannossa? Itsellä ei mitään käsitystä, millä kustannustasolla uudistaminen on tuolloin tehty, mutta lopputulos saadaan helposti tarpeen mukaiseksi.
Ajatuskatko ja rahanarvon muutokset! Siis jos tuosta n. 300mk lähdettäisiin kasvattamaan korkoa korolle, oltaisiin tietysti edelleen markoissa! (tuo vajaa 2000) Jos korkokanta olisi 7% tuolle 300mk 60v ajan, niin puhuttaisiin n. 17000mk kulusta, siis alle 3000e nykyarvosta.
Pitkä aika ja paljon muuttujia, eipä tuosta lopputulokseksi saa kuin numeroharjoituksen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään