Keskustelut Metsänhoito Vaihtoehtoja avohakkuulle

Esillä 10 vastausta, 2,211 - 2,220 (kaikkiaan 2,399)
  • Vaihtoehtoja avohakkuulle

    Tänne kai voi kirjoittaa vastustavansa avohakkuita ja ehdotankin että niistä tehdään uudessa metsälaissa tiukasti luvanvaraisia.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kuten aiemmin kirjoitin, tuo Ilvesniemen graafi on metsäekologille aivan selvä. Maan hiilivaraston muutos riippuu puista maahan tulevasta karikesyötteestä ja siitä, paljonko karikkeesta hajoaa ajan myötä. Voisi olettaa, että varttuneessa varjoisassa metsässä karikesyöte on suurempi ja hajoaminen on hitaampaa kuin muokatulla aukkohakkuulla. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että avohakkuun aiheuttama notkahdus maan hiilivarastossa ei ole pysyvä, vaan palautuu ja todennäköisesti uuden metsän suurempi kasvu johtaa aikanaan myös maan suurempaan hiilivarastoon.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    http://yle.fi/uutiset/3-11679429

    Juttua korjattu 10.12. klo 15.11: Tarkennettu professori Olli Tahvosen kirjallisen lausunnon tulkintaa. Jutusta saattoi aiemmin saada käsityksen, että jatkuvapeitteinen metsänkasvatus olisi kannattavampi vaihtoehto kuin avohakkuita sisältävä metsänkasvatus. Kannattavuus määräytyy kuitenkin muun muassa metsätyypin ja taloudellisten tekijöiden perusteella. Avohakkuita voi Tahvosen mukaan olla välttämätöntä tehdä esimerkiksi sellaisissa tapauksissa, jos luontainen uudistuminen on metsässä liian hidasta.

    SUMMA SUMMARUM: itse asiassa kansalaisaloitteen alulle panijat tekivät meille suuren palveluksen, kun totuudet alkavat käsittelyn myötä tulla laajempaan tietoisuuteen. Toimisikohan tämä sama metodi hirvieläinpolitiikan kohdalla?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Männikön pienaukkojen taimettuminen on hyvää, kun ne on muokattu. Pohjoisessa heinittyminen ei ole niin suuri ongelma kuin etelässä.

    http://www.metsalehti.fi/uutiset/hyvia-tuloksia-luken-rovaniemen-pienaukkokokeelta-taimia-syntyi-runsaasti/#a0c24282

    Tolopainen

    No mitäpä jos tekee 2ha aukon ja kone kylvää ne samalla kun muokkaa. Saa tasaisen taimikon jalostetuilla siemenillä yli 30000 tainta hehtaarille. Maksaa pari sataa nettoeuroa enemmän. Meinaan kun Lapissa on puukertymät niin pieniä että saako noita 0.3ha aukkoja myydyksi ja äestetyksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Samaa mieltä. Pienaukkoja pitäisi välttää, mutta jos sellaisen jostain syystä haluaa tehdä, alue pitäisi muokata. Kuitenkin reunametsä aiheuttaa aina merkittävät kasvutappiot. Yleensä ottaen on siis puuntuotannon kannalta parempi tehdä selkeitä uudistus- ja kasvatushakkuita, jos on kyseessä puuntuotantometsä.

    Timppa

    Tuo tutkimus on lähes yhtä tyhjän kanssa.  Ymmärsin, että tutkittiin vuonna 2010 tehtyjä aukkoja.  Kuten jokaisen pitäisi tietää, niin männyn siemenvuodet vaihtelevat.   Ja tietysti kevätsäätkin.  Luotettava tutkimus edellyttäisi  mielestäni monien vuosien aikana tehtyjen aukkojen seuraamista.  Vasta silloin voisi luotettavasti päätellä miten pienaukot taimettuvat.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Timpalta hyvä muistutus: luontaisesti uudistettavaksi aiottu männikkö kannattaa hakata niin, että aukon synty ajoittuu hyvään siemenvuoteen. Erityisesti Lapissa siemenvuosia on harvemmin. Maahan päätyneet siemenet voivat kuitenkin itää vielä 2-3 vuotta myöhemminkin, joten 10 vuoden seuranta on jo aika hyvä. Kasvuseuranta vahvistanee sen jo aiemminkin saadun tuloksen, että pienaukkoihin syntyy kyllä usein taimia, mutta ne kasvavat hitaasti.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Luken webinaarit aiheesta tammikuussa. Lienevät katsottavissa myös jälkikäteen tallenteina.

    http://www.lyyti.fi/reg/Webinaarit_Jatkuvapeitteinen_metsankasvatus__vastakkainasettelun_sijasta_keskustelua_8696

    Puuki

    Ensi vuoden tammikuussa. Ei onnistu etukäteen katselu 🙂

    Rehevien pienaukkojen taimettuminen kuuselle ei onnistu sen paremmin vaikka muokataan.  Sitäkin on tutkittu.  Korvilla onnistuu yleensä (kuten kaistalehakkuukin), muualla hyvin epävarmaa.

    Heinittyminen estää mä sp-alojen taimettumista mutta jo keskisen Suomen alueella onnistuu yleensä hyvin ilman heinäämistäkin , jos maanmuokkaus tehdään oikeaan aikaan.

    Timppa

    Ainakin Keski-Suomessa meidän metsissä näyttää tilanne sellaiselta, ettei heinettyminen ole ainoa syy sille miksi mänty ei taimetu luontaisesti.  Äestysjälki saattaa olla kunnollinen, mutta, jos parina vuonna ei onnistu, niin sitten on tehtävä jotain.  Luulisin, että kevätsäät saattavat olla erittäin merkittäviä, kun kylvösiemenetkin menestyvät heikosti.  Jos taimi ennättää itää ja tulee kuiva kausi, niin se kuolee.

    Äestysjälkeen syntyy ajan mittaan levää tai muuta kasvullisuutta, jolla on luonnollisestikin tarkoitus nitistää männyn taimi, jotta itse menestyisi.  Olen monesti katsellut vähän vanhempia  jälkiä, jotka eivät ole taimettuneet vaikka lähellä on siemenpuita.

    Meillä on Jyväskylän tienoilla aika suuri aikanaan sp-asentoon hakattu männikkö, joka on lähes kokonaan tehty aukoksi.  Siinä on ollut jotain 10-20 % sellaista, joka on uudistunut luontaisesti tyydyttävästi.  Loppu on uudistettu eri tavoin.  Istuttamalla kuusta tai mäntyä tai äestämällä ja kylvämällä.

Esillä 10 vastausta, 2,211 - 2,220 (kaikkiaan 2,399)