Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Ei ainakaan naapureilta kannata kysellä. Jos ei tee naapurin mielen mukaan, saa ikuisen vihamiehen.
Nykyään on aina helppo tehdä ratkaisuja. Jos metsän on ikääntynyt tai ikääntymässä niin, että sen kasvu alkaa hiipua, niin aina aukoksi. Se on ilmastoteko, kun saa kasvuun hyvän uuden metsän.
Aamulla kuuntelin radiosta luonto-ohjelmaa, jossa Juha Laaksonen ja Riku Lumiaro kulkivat vanhasa kuusikossa, jossa puita oli paljon kaatunut. Yrittivät ”epätoivoisesti” keksiä mielenkiintoista nähtävää ja elon merkkejä. Muutaman hirvenpapanan ja palokärjen tekemiä lastuja löysivät. Sellainen tulevaisuus tuota Jalmarinkin metsää odottaisi, jos Ylen porukka saisi päättää.
Laita vaan Jalmari puut pinoon. Kun noudatat Suomen lakia, muulla ei ole merkitystä. Naapurit voivat maisemasta marmattaa, mutta se ei ole sinun ongelma, sinä omistat alueen, naapurit vain oman tonttinsa. Omalla maallaan saa toimia miten haluaa, tietysti lain puitteissa.
Taitaa niissä Metson kriteereissä olla myös maisema-arvot ellen väärin muista, kannattaahan siitä tarjous kuitenkin pyytää. Lakihan sallii tietysti mitä hakkuuta hyvänsä mutta pitäisin viksuna jos keskustelet naapureittesi kanssa asiasta, jos oikein ymmärrän että kohde on niemessä niin onhan siinä ainakin avohakkuu rehevöittämässä järveä.
Jos tekee avohakkuun, järven rantaan pitää jättää muutaman metrin levyinen suojakaista, johon jätetään puita ja pensaita ja maaperä muokkaamatta. Vaikka alueella olisi pelkkiä kuusia, muutaman vuoden päästä on rehottava lehtipuusto ja maisema on molempiin suuntiin miellyttävämpi. Riippuu alueen koosta ja pinnanmuodoista, kuinka kauan avohakkuu näyttää ikävältä järven suunnalta katsoen, mutta säästöpuilla maiseman muutosta voi pehmentää. (Jos saisi lukijoiden kuviin kuvia/kartan kohteesta, olisi helpompi kommentoida.)
Palatakseni jatkuvan kasvatuksen teemaan. Kuusettumisesta on monenlaista haittaa. Näin kirjoittaa Skogsaktuellt.
x Granbarkborren ogillar doften av björk och även andra lövträdsarter och genom att blanda in andra barrträd och lövträd i granbestånd kan man väsentligt minska utsattheten för barkborreangrepp.
x Genom att blanda in lövträd i granbestånd minskar man också utsattheten för stormar och skogsbränder.
x Genom att blanda in lövträd i granbestånd minskar man likaså risken för att granen drabbas av rotröta, som är ett ganska stort problem i södra Sverige.
Om man lägger ihop ovanstående rön likt bitar i ett pussel framtonar en bild med budskapet att rena monokulturer ökar riskerna för flera typer av skador och angrepp på skogen, och därmed också de ekonomiska riskerna för skogsägaren. Medan trädslagsblandning ger störningståligare skogar.
***
Edellinen teksti Google Kääntäjässä pyöräytettynä: ?
Metsätutkimuksessa tunnetaan hyvin seuraava:
x Kuusenkuori ei pidä koivun ja myös muiden lehtipuiden tuoksusta, ja sisällyttämällä muut havupuut ja lehtipuut kuusikuuriin voit vähentää merkittävästi altistumista kuoriporauksen hyökkäyksille.
x Yhdistämällä lehtipuut kuusen varastoihin vähennät myös myrskyjen ja metsäpalojen riskiä.
x Yhdistämällä lehtipuut kuusivarastoihin vähennät myös riskiä, että kuusen juurikartio vaikuttaa, mikä on melko suuri ongelma Etelä-Ruotsissa.
Jos yhdistät yllä olevat havainnot palapelin kappaleina, kuva viestistä osoittaa, että puhtaat monokulttuurit lisäävät monen tyyppisten vaurioiden ja metsien hyökkäysten riskiä ja siten myös metsänomistajan taloudellisia riskejä. Vaikka puulajien sekoittuminen aiheuttaa häiriöitä enemmän metsiä.
***
Päivän Hesarissa oli jälleen jk-mainos (tilaajille) otsikolla:
”Ihmiset pitävät metsästä, jossa on puita” – Metsänomistus keskittyy vahvasti uusmaalaisille, ja se näkyy niin, ettei metsiä enää aina hakata paljaiksi”
Metsänomistus keskittyy yhä enemmän kaupunkilaisille, joille puun taloudellinen arvo ei ole niin tärkeä kuin aikaisemmin. Rinnalle tulevat luonto-, maisema- ja virkistysarvot.
Tuossa kohteessa tuo ppa on liian korkea että mitään taimettumista ainakaan tuossa mallissa tulee tapahtumaan.
Miksi kuusi olisi ongelma, kuusen pohjalle kuusi ja männyn pohjalle mänty. Olihan tuo aika takavuosina että kaikille pohjille tarjottiin mänty ja nyt se näkyy huonolaatuisina mäntymetsinä joista pitäis tukkiakin tehdä mutta huonot on kertymät.
Siinähän ne kuusen ongelmat metsätaloudessa oli edellisessä viestissäni lueteltu, eli lehtipuusekoitus vähentää metsätuhojen riskejä kuusikoissa. Järvenrannan kohde käsitellään ensisijaisesti maisema edellä, mutta avohakkuun aiheuttama maisemavaurio on yleensä lyhytaikainen.
Tietysti kuusikossa pitääkin olla lehtipuu sekoitus, täällä saa vaan lukea toteamuksia että kuusettuminen on jotenkin jatkuvan kasvatuksen vika, niinhän sen pitääkin taimettua ja toisaalta sanotaan että jk ei taimetu.
Luca. Väite ”jatkuva kasvatus lisää kuusettumista” ei siis mielestäsi pidä paikkaansa? Monen metsäammattilaisen ja käytännössä metsänhoitoa tehneen mielestä se pitää paikkansa juuri siksi, kun mänty ja koivu ynnä muut lehtipuut taimettuvat kuusta heikommin varjoon, eli ajan ja hakkuiden myötä sekapuustokin muuttuu puhtaaksi kuusikoksi. Toki taimia tulee jos metsän vetää harvaksi, mutta tulee myös kasvutappiota jos uudistumista joudutaan odottelemaan pitkään harvassa metsässä. Jaksollisessa mallissa tätä tuottamatonta odotteluaikaa lyhennetään maanmuokkauksen ja metsänviljelyn avulla.
Mutta onko aukko maisemallisesti niin kamala? Asumme mäen rinteessä ja naapuri hakkuutti aikanaan rajalle vajaan 10ha aukon. Ekana päivänä se oli vähän shokki itelle, mutta se on tosi mukava nyt seurata luontoa kun näkee hirvet, karhut, teeret lintuaurat jo kaukaa. Jotain jk en edes harkitsisi näköala paikoille jos pinta-ala enempi ku 0.5ha. Täydestä metsästä tehtynä ainaskin näillä main saat jokavuosi keräillä tuhopuita pois, jäljelle jää vain pusikoitunut raiskio jota istuttelet, heinit ja raivailet joka vuosi. Reilu aukko ja sopivilla puulajeilla eri maastonkohdat istuttaen saa jo reilussa 5v tosi nätin maisemametsän. Joskus syksyisin ihailin p- karjalassa vaarojen rinteille istutettuja kontra(?) mäntyjä tai mitä lie olleet. Loistivat kyllä hienosti ruska-aikana.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään