Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tekeekö keskenkasvuisten metsien avohakkuita sellufirmat omissa metsissään, M-Hallitus tai jokin metsärahasto ? Sellufirman voisi hyvin kuvitella tekevän sitä koska sen päätuote on sellutuotteet eikä sahapuu, MH hakkaa ehkä liian kovan vuosittaisen tuottovaatimuksensa vuoksi, muut ehkä vain akuutin rahan tarpeen vuoksi . Sitten on korjuukelien vaikutus ; jos ei ole sopivaa leimikkoa saavutettavissa , hakataan se vähemmän sopiva tienvarresta puun tarpeeseen.
Muistaakseni jk-yhdistyshenkilöt neuvoivat hakkaamaan tyvilahopesäkkeen kohdasta puut pois tai laajempaan esiintymään pienaukon. Tuossa on se vaara että tautia ei saadakaan metsiköstä pois, ja laho leviää kuitenkin myöhemmin jäljelle jääneisiin kuusiin. Jonkin verran lisäaikaa tuolla keinoin voi pelata, mutta puulajin vaihto on jossain vaiheessa kuitenkin edessä. Männyn tyvilaho on kinkkisempi tapaus, kun karuille paikoille ei oikein ole muita kotimaisia puulajeja mitä laittaa.
Allekirjoitan metsähallituksen räikeät avohakkuut. Parin vuoden sisään ilmestyneen Metsästäjä-lehden kirjoituksen mukaan kansalaisten ei sovi kritisoida Metsähallituksen hakkuita ja niitten määrä on kuulemma pieni kokonaisuuteen nähden. Ehkä näin on, mutta tosi nuorena parhaassa kasvussa olevia metsiä avohakataan kuitupinoon, tukkia nimeksi jos siksikään. Kvartaalitalouden helmiä.
Vastahan MH julkisuudessa kertoi että kuinka pieni osuus heidän metsistään avohakataan. Tais olla jotain 5 % luokkaa. Kun kulkee heidän metsissään niin ihme että pääsevät noihinkin prosentteihin on ne niin puhtaaksi hakattuja jo vuosia sitten. Jokainen voi katsoa vaikka ilmakuvia MH:n metsistä niin ei ole syytä kuin ihmetellä.
AJ: ”Muistaakseni jk-yhdistyshenkilöt neuvoivat hakkaamaan tyvilahopesäkkeen kohdasta puut pois tai laajempaan esiintymään pienaukon.”
Noinhan jk:ssa neuvotaan. Mutta mikä on käytäntö? Kun konekuski tekee harvennusta ja kohtaa lahon puun, peruuttaako hän takaisin ja alkaa harventaa ympäriltä lisää? Vai onko pesäke vasta sellainen, jossa on useampia puita lahoja eli vasta kun samalta alueelta(?) on löytynyt muutama laho, aletaan tehdä isompaa aukkoa? Jotenkin vain tuntuu, että kun jk-hakkuussa poimitaan puita sieltä täältä harvakseltaan pois, aika heppoisella pohjalla lahon määrittelyn kanssa ollaan. Markkinointikoneisto kehuu vaikka Ladan lujaa laatua olevaksi autoksi, mutta käytäntö on todennäköisesti ihan jotain muuta.
Olisi hienoa, jos palstalla olisi jk-hakkuita etelässä tehnyt kaveri ja avaisi tätä asiaa kokemuspohjalta.
Oletko GLA kuunnellut esitykset metsien jatkuvan kasvatuksen seminaarista 9.5.2019. Jatkuvapeitteisen metsätalouden hakkuutavat ja vaihtoehdot sekä puuntuotos.
Esim. Olli Tahvosen ja Timo Pukkala.
Olli Tahvonen: ”Maksimaalisen kestävän hakkuutason tavoittelu kasvattaa puunostajien voittoja, alentaa metsänomistajien nettokantorahatuloja ja alentaa kansantalouden ylijäämää.”
Timo Pukkalan vapaan tyylin metsätalous, jossa toimitaan pienialisesti tilanteen vaatimalla tavalla.
Jos niin kommentteja.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään