Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
On hämmentävää, miten aikana jolloin pitkäaikaiset tieteelliset tutkimustulokset ja käytännön kokemukset ovat tarkempia kuin koskaan, kaikenlaiset uskomushoidot valtaavat alaa niin lääketieteessä kuin metsänhoidossakin. Mistä tämä kertoo?
Laitoin Reimalle kysymyksen optimistiviestiketjuun. Ei jaeta saman asian käsittelyä kahteen eri paikkaan.
En ole kuunnellut tuota esitystä. Voin illalla googlettaa, josko sellaisen netistä löytäisin. Antaako se vastauksen juurikääpää koskevaan kysymykseeni?
Visakallon kysymys on ihan aiheellinen. Ehkä se kertoo hyvinvoinnista, joka luo markkinoita vaihtoehdoille. Ei olla selkä seinää vasten. Tai oikeasti ollaan, mutta velkaraha peittää todellisuuuden, joten kuvitellaan olevan varaa vapaamatkustajuuteen. Silläkin on varmaan osansa, että suuri joukko ihmisiä on niin vieraantunut elämän mekanismeista, ettei perusasiat ole tuttuja. Leipää saa automarketista ja lautaa rautakaupasta. Sähkö edelleen tulee töpselistä ja raha pankista.
Jos metsäalalla on puoskareita, niin on niitä tosiaan lääkäreissäkin. Antti Heikkilä väitti kirjassaan, ettei Atorvastatin kolesterolilääke alenna ihmisen kolesterolitasoa. Minulla kokonaiskolestori tippui puolessa vuodessa tassolta 6 vaajaaseen neljään. Tuskinpa olen ainutkertainen tässä mielessä. En parantanut muuten elintapojani, kosaka niissä ei ole mitään parannettavaa.
Pohdin kuin moni muukin, kuka ja mistä nämä Pirulaisen aiheuttamat kulut saa maksetuksi. Menneitten projektien muistelu ja uusia miettiessä sattui tuo juttu US sivulta niin laitan virikkeeksi; https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/jukkanieminen11/202256-suomi-eli-metsasta-nolo-mantydiesel/
Lienee varma, että maksun aikaan katsotaan maaseudulle ja metsiin kuin ennenkin devalvaatioiden kautena. Tolopainen voisi kirkkaana tulevaisuutta näkevänä valaista millaisia pönttojä pitää puistamme naulata jotta aukot ei laajenis mahottomiin. 90 -luvulla syntyi kevyitä tuottavia innovaatioita nopeasti ja halvalla, jotkut toimii edelleen. Saatiin vientipuulle kilohintaa useita kymmeniä euroja, ja rahat jäi paikkakunnalle. Nyt vastaaville hankkeilla on tosi kiire jottei pyyhkeiksi myydyt metsät jätä muuta kuin hiiliaukot.
Veronkorotus mo:lle ei korjaa valtion saldoa jos riukujen myyntihinta laahaa ja ulkomaiset omistajat vie tuoton vientifirmalta.
HS:ssa käsitettiin 14.4 metsänomistajien suhtautumista erilaisiin metsänkäsittelytapoihin. Moni metsänomistaja ihmetteleekin mitä tehdä, kun etenkin palveluksiaan myyviä on paljon äänessä.
Monelle on käsittämätöntä, että aukkoja tekemällä ja uudistuksista huolehtimalla on Suonen metsiin saatu valtaisa kasvulisäys. Tämän hakkuutavan vaikutus on sittemmin todistettu riippumattomissa suomalaisissa ja pohjoismaisissa tutkimuksissa. Sen voimme nähdä myös omissa keskisuomalaisissa metsissämme. Parasta mitä yksittäinen metsänomistaja voi kasvihuoneilmiön torjumiseksi tehdä, on niiden mahdollisimman hyvästä kasvusta huolehtiminen. Tämä onnistuu siis valn aukkoja tekemällä.
Ei myöskään tiedosteta sitä, että eri puulajeja käsittävä metsä syntyy vain aukkoihin. Niin on aina ollut ja niin on edelleenkin. Olen itse nähnyt, ettei Luken jatkuvan kasvatuksen koemetsässä kasva muita kuin kuusia. Yhteismetsämme pyrkii tavoitteellisesti kasvattamaan mahdollisimman paljon kuusi-mäntysekametsiä, jotka tutkimusten mukaan kasvavat puiden erilaisten biologisten ominaisuuksien vuoksi paremmin kuin yhden puulajin metsät.
Eipä taideta tietää sitäkään, että varsinkin Etelä-Suomen kuusikoista suuri osa on puita lahottavan sienen vaivaamia. Etenkin hitaasti kasvavat jatkuvan kasvatuksen kuusentaimet ovat erityisen alttiita. Metsälleen hyvää toivonut saattaakin myöhemmin havaita kasvattaneensa runsaasti miltei arvotonta lahokuusta.
Metsissämme kasvaa luonnollisestikin myös pienimittaista harvennuspuuta. Metsänomistajan kannalta sen merkitys korostuu hakkuutulon lisäksi siinä, että voimme jättää tukeiksi kasvamaan parhaat puuyksilöt. Yhteiskunnan kannalta tärkeintä on se, että harvennuspuu päätyy massateollisuuden raaka-aineeksi, mistä vientituloja saatiin esim viime vuonna n 10 miljardia euroa. Nelinkertainen määrä sahateollisuuteen verrattuna. Ilmaston kannalta taas se, että sellupohjaiset tuotteet korvaavat entistä enemmän öljypohjaisia tuotteita. Sellutehtaiden tuottama sähkö taasen fossiilisilla tuotettua.
Metsänkasvatus vaatii myös työpanoksia. Näin pystytään tarjoamaan työpaikkoja kaikkialle Suomeen ja pitämään siis koko maamme asuttuna. Voi sanoa, että kiinalaiset ja muut metsäteollisuustuotteidemme käyttäjät maksavat lopulta palkan lukuisille suomalaismetsureille. Emme me suomalaiset.
Perustele Luca miksi aukon teko ei olisi ilmastoteko? Jos avohakkuualueelle perustettu uusi metsä kasvaa esimerkiksi 20 prosenttia paremmin kuin jatkuvan kasvatuksen metsä ja huomattavasti paremmin kuin avohakkuuta edeltävä metsä? Tuolla toisessa ketjussa oli esimerkkinä kuusikko joka tuotti biomassaa 800 mottia 60 vuodessa eli vuosituotos olisi 13 mottia. Avohakkuualueella kyllä hajoaa useimmiten maaperän hiiltä ensimmäisten vuosien aikana enemmän kuin kasvillisuus sitä sitoo, mutta kasvava vesakko ja taimikko kuroo eron nopeasti umpeen ja menee ohi. Turvemaat ovat asia erikseen…
Jos tyvilahoa on niin koivikoksi vaan, eikä mitään jk kokeiluja ??? Aikanaan sitten alle tulee terve kuusikko. Ei varmaan taloudellisesti parasta, mutta varmaa ?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään