Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Scientist: ”Jos tyvilahoa on niin koivikoksi vaan, eikä mitään jk kokeiluja ??? Aikanaan sitten alle tulee terve kuusikko. Ei varmaan taloudellisesti parasta, mutta varmaa ?”
Minusta tuo on lahosta kärsineen alan taloudellisesti paras käsittelyvaihtoehto. Itse asiassa se on ainoa, jossa on mahdollisuus päästä plussalle. Onnistuminen tosin on hirvieläinten takia epävarmaa.
Lucan pitäisi ottaa hiukan liian vihertävät lasit nenulta pois ja alkaa ajatella aivan omillaan ja alkaa uskoa vuosikymmenten metsänkasvatuksen saavutuksia joita jopa jenkkilä kadehtii. Maailmalla on syytä ottaa oppia suomesta ja sitähän ne parhaillaan ovat alkaneet tehdäkkin.
Minä vaan ihmettelen eikä mulla laseja ole, en ole metsänkasvatuksen saavutuksista kommentoinut yhtään mitään , taisin virkata että Pukkalan ajatuksen mukainen malli minua kiinnostaa jos metsää omistaisin enempi kuin muutaman hehtaarin.
Tehkää avohakkuuta minun puolesta miten paljon lystäätte, mitä se minulle kuuluu. Monet teistä saa leivän siitä joko ammatissa tai metsän omistajana olipa avohakkuu ilmastoteko tai ei, ei se vaakakupissa paina yhtään.
Viime vuosikymmenellä tehdyn tutkimuksen mukaan Metlan jk:n kestokoealoilla oli kuusen tyvilahoa 10-80 %:ssa kuusista. Siihen on selvät syynsä miksi tulevaisuudessa tyvilahon määrä lisääntyisi helposti entisestään, jos siirryttäisiin isommin jk:n hakkuisiin. Usein toistuvat hakkuut ja ilmaston lämpeneminen. Sitten on lisäksi lehtipuiden väheneminen ja kuusettuminen. Luontainen kuusialiokasvos on herkempi tyvilahottajan leviämiselle, jos sitä on ennestään metsässä, koska taimet on usein tiheissä ryppäissä. Lehtipuut tunnetusti ei uudistu kunnolla varjossa. Pienaukoihinkin tuppaa tulemaan pääasiassa vain kuusta. Lehtipuut jos niitä on , on yleensä kantovesoista lähteneitä joten niitä ei voi kasvattaa norm. päätehakkuukokoon asti.
Pukkalan malli on tosiaan hieno. Toimii kuitenkin vain tietokoneanimaatiossa. Ja tietenkin palvelunmyyjien myyntiesitteissä.
Jos sinulla Luca olisi metsää enemmän, niin kannattaisi ainakin syvällisesti perehtyä sen käyttäytymiseen. Metsissä vuosikymmenet touhunneet tuntevat asian. Haluatko, että metsäsi hiljalleen taantuvat vai toivotko niiden voivan jatkossa entistä paremmin. Eihän kukaan metsiään kerralla kaada. Meillä tehdään aukkoja n 80 vuoden kiertoajalla.
Etkö Luca ajattele lainkaan ilmastoa? Äänestätkö koskaan? Jos, niin mitä puoluetta?
Tuota tuumin että kun jatkuvassa kasvatuksessa hakataan isoimpia puita, niin totta vissiin mahdollisia taimipuskia hoidetaan kuitenkin vanhaan malliin alaharvennuksin. Missä vaiheessa noissa tuppaleissa sitten aletaan poistamaan oikeaoppisesti isoimpia?
Markkinointipuheiden mukaan taimikonhoitoa ei juurikaan tarvita. Siitä voi päätellä jotain markkinoinnin luotettavuudesta. Ellei sitten piiloviestinä yritetä sanoa, ettei ole mitään raivattavaa.
Nyt onkin hyvä hetki katsoa ajassa 10 vuotta taaksepäin. Tuolloin keskusteltiin mhy-jäsenyyden pakollisuudesta. Kovin oli pinnalla ajatukset, jossa mhy ei tarjoa luotettavaa palvelua, mutta yksityisiltä markkinoilta sitä saa. No, nyt jäsenyys on vapaaehtoista ja yksityisiä toimijoita markkinoilta. Kumpi on luotettavampi, mhy vai jk-firmat?
Mitä ihmettä te pelkäätte? Eikö se ole erinomainen asia, että me voimme vapaasti valita. Pohjois-Koreassa on yksi totuus. Minusta vapaus valita on ihmisenä olemisessa aivan keskeistä. Saa kuulua johonkin porukkaan tai olla kuulumatta. Miksi meidän olisi pitänyt hoitaa metsiä edelleen kollektiivisesti (pakollinen metsänhoitomaksu). Jokainen maksakoon synnyttämänsä kulut itse. Sehän on kehityksen perusedellytys.
Meillä oli vuosikymmeniä metsätalouden lähtökohtana ja ainoana oikeana tavoitteena puumäärän maksimointipyrkimys. Tämä pyrkimys on yhtenevä sen käsityksen kanssa, että korko on nolla eli on yhdentekevää saako satasen nyt vai vasta 80-vuoden kuluttua.
Mutta, jos metsänomistajan tavoite ei olekaan puumäärän maksimoiminen vaan taloudellinen kannattavuus, kuten se taloustieteissä ymmärretään, niin mikään ei olekaan enää itsestään selvää, vaan riippuu monista eri tekijöistä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään