Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Harvennuksissa poistetaan kasvukilpailun hävinneet, huonot ja pienet puut. Aliskasvus raivataan pois tai ne lahmaantuvat ja ottavat lahoa.
Tai
Kasvukilpailun hävinneet puut kasvavat mahtavasti, pitkään kärsineet aliskasvukset eivät lahmaannu ja ota lahoa ja niistä kasvaa isoja mahtavia puita.
Kaksi keskenään ristiriidassa olevaa ideologiaa.
Ilmastonmuutoksen myötä iso määrä puuta kasvaa vielä enemmän. Taimikonhoito helpottuu kun pääpuulaji ottaa kasvutilan nopeammin haltuun ja taimimäärä pysyy samana. Hyötyykö päinvastainen ideologia yhtä paljon kasvun lisääntymisestä?
Timppa, ei minut tarvitse syvällisesti miettiä näitä metsäjuttuja, jos sen muutaman hehtaarin vetäisin sileäksi niin mitä sitten, saisin muutaman tonnin, ehkä kymppitonnin. Siitä verottaja nyysii osansa ja uudistaminen maksaa messinkiä koska tuskin voin sitä itse tehdäkkään.
Minä olen päättänyt ajat sitten että metsääni en hakkaa, se antaa minulle paljon enempi jos ei rahaa niin sitten niitä muita arvoja.
Olen oikeastaan tällä palstalla sivullinen koska en ole täällä mitää oppia hakemassa, te ette voi minua päätöksessäni neuvoa millään tavalla.
Hauska seurata tätä valtaisaa avohakkuun ylistystä, liekköhän edes katetta
Kyllähän kuusetkin keloutuvat karmean näkoisiksi luurangoiksi, jos niitä ei hoideta edes harsimalla. Kun kerran pääsee ihailemaan Jk:n ideologian mukaisesti harsittua metsää, niin voi olla, että suomut putoavat silmiltä.
Peltoviljelyssäkin vilja puidaan ihan avohakkuulla, kun se on kypsynyt. Sopivaa aikaa siihen on yleensä vain viikkoja. Monikaan ei ole kokeillut kasvattaa monivuotista Vehnää tai Ruista – Ainakaan toista kertaa. Puhumattakaan harsinnasta.
Puillakin on geeniperimä, niin kuin ihmisilläkin. Kaikista puista ei voi tulla isoja ja laadukkaita. Jatkuvankasvatuksen malli olettaa kaikkien puiden olevan kasvultaan samanlaisia. Harventamalla aloittaen taimikoista saadaan paras puuaines päätehakkuuseen ja puuaines pysyy laadukkaana.
Lisäksi hakkuuaukot kasvavat horsmaa, kukkaa, joista kaikenlaiset elintärkeät tarpeelliset pörriäiset tykkää.
Reima Ranta on oivaltanut miksi metsän puita kasvatetaan, se on harvinaista täällä. Seuratkaa häntä!
Timppa hihuloi harhoisaan kertomatta tutkimuksiaan. Jätti kertomatta, että käyttää vierasta rahaa hoitokohteissaan. Kummilapset istuttaa ilman vero-,vakuutus ja eläkemaksua, palkaa on muka maksettu. Aika vastuutonta kirjoitusta HS.ssä. Puuki olis sentään lisännyt laskelman jolla olis osoittanut jk:n tuoton % olevan positiivinen.
Metsiemme tulot haihtuu yhtiöiden osingoissa ties minne mutta eivät ole koskaan näkyneet näissä perämetsissä muutoin kuin määräyksinä. Snelman sanoi tämän jo kauan sitten.
Ne lahot kuusikot ovat perua aukkolain ajalta johon mo pakoitettiin. Hoitokohdat tarvitsevat nyt syvää puhdistusta kuin kommunismin hävitys, kuitenkin Kirkasta Vappua!
Vielä Snellmannista. Hän oli sitä mieltä, että Suomen metsät pitää hävittää ja tilalle raivata peltoja. Hän nimittäin uskoi, että viljan viljelyssä on Suomen tulevaisuus. Vuodet 1867-68 muuttivat sitten hänenkin mielkipiteensä.
Snellman sanoi jotenkin näin: ”Missä metsä vallitsee, siellä vallitsee puute, tietämättömyys ja raakuus”.
Suomeen oli säädetty 1850-luvulla tiukka metsälaki, joka mm määritteli sahojen sahauskiintiöt. Laki kumottiin 1860-luvulla ja sahauskiintiöt. poistettiin. Tästä alkoi Suomen vaurastuminen ja muuttuminen kehitysmaasta nykyiseen kukoistukseensa. Snellman oli tähän aikaan valtansa huipulla. Ei hän siis uskonut metsänkasvatukseen. Arveli luultavasti, että hakkuurajoituksien poisto johtaa totaaliseen metsätuhoon ja pakottaa siis tilalliset raivaamaan raiskionsa pelloiksi. Kuten nähdään, niin toisin kävi.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään