Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Aukkohakkuualue on aukea ensimmäiset ~5 vuotta, jos se viljellään. Luontaisesti uudistettava saattaa olla vähän pidempään samoin kuin jokin jk-harveikko saattaa näyttää rumalta 10-15 vuotta ennen kuin alikasvos alkaa peittää hakkuun jäljet . Makuasia mitä pitää rumana metsänä. Hyvin voiva vesoista raivattu taimikko on mielestäni jo hyvän näköstä metsää , kun sen pituus alkaa olla yli metrin.
Kun nykyään jätetään säästöpuita ja säästöpuuryhmiä, niin aukkokin toimii paremmin myös osana eläinten ekosysteemiä. Esim. liito-orava pystyy liitämään jos alueella on riittävän paljon myös edellisen puustosukupolven pystypuita. Ruotsin malli jossa päätehakkuille jätetään enemmän pystypuustoa tähteelle ja korjataan enemmän vuotuisesta kasvusta kuin Suomessa voisi olla sopiva tännekin. Harventamaton ryteikkö ei ole ainakaan kauniimpi tai muutenkaan esim. metsäkanalinnuille sopivampi ympäristö kuin esim. hyvin tehty kaistalehakkuualue tai harvennettu metsä. Hiilitaseen kannaltakin korjattu tukkipuusto+ uusi entistä paremmin kasvava uusi metsä on ilman muuta parempi vaihtoehto kuin lahoamaan jätetty keskenkasvuinen metsä tai yli-ikäinen sulkeutunut kuusikko . Toki suojelualueitakin pitää edelleen olla olemassa mutta yksisilmäinen jk:n mainostaminen ja luuleminen ainoaksi hyväksi vaihtoehdoksi ja avohakkuiden kieltäminen ei toimisi hyvin metsän monimuotoisuuden kannaltakaan katsottuna. Siinä unohtuu helposti esim. juurikääpäriski . Sen ymmärtää miltei jokainen metsien parissa aikaansa viettänyt ja metsän hoidon erilaisista vaikutuksista selvää ottanut .
Lämpimämmässä ilmastossa suolta haihtuu enenevästi vettä. Tämä saattaa helpottaa jatkuvan kasvatuksen käytön mahdollisuuksia, jos ennakoitua pienempi puusto riittää pitämään pohjaveden pinnan riittävän alhaalla. Myös kunnostusojituksen tarve mahdollisesti pienenee.
Aloituksen mahdottomaan toive-ajatteluunhan ei ole mahdollisuutta. Sitä ennen monen asian olisi muututtava nurinniskoin. Puukilla edellä on esitetty lyhyt oppimäärä vallitsevasta tilanteesta, jonka kanssa on hyvä edetä.
Sivullisille sallittakoon pitkällä kepillä sorkkiminen, mutta oikeudeton puuttuminen ”liikkuvat taakse.”
Tohtorien 50 vuotta sitten kehittämä koivujen hävitysterrori on valtakuunallisesti suurimpia mo:jiin kohdistunut ryöstö ja mesän monimutoisuuteen vaikuttava rikos.
Erkki Lähteen jutussa – Mutta ero ei ole kovin suuri. Useissa tutkimuksissa käytetään erilaisia simulaatiomalleja, joiden lähtöoletukset vaikuttavat suuresti lopputulokseen, selittää Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija.
Toinen menetelmä ei vaadi kohtuutonta raatamista ja ”tuloa” on luvassa jo ennen 20 vuotta.
Tohtorien 50 vuotta sitten kehittämä koivujen hävitysterrori on valtakuunallisesti suurimpia mo:jiin kohdistunut ryöstö ja mesän monimutoisuuteen vaikuttava rikos.
Täällä pohjoisessa tohtorien koivuviha kyllä oli metsänomistajan etu, kun tukkikoivua ei kasvanut eikä kasva vieläkään. Olisiko pitänyt kasvattaa vain koivukuitua?
Kurki, niin Sumi on isomaa ja pohjoisen jotkut valinnat ovat sopimattomat etelässä. Olis näistä Karjalan koivikoista saanut jonkinmoista tukkia ja vaneria. Isot yhtiöt kaatoi järestään uudet yrittäjät pankin avulla ettei kilpailua synny. Koivut lähti käskystä selluksi ja istutettiin kuusta tilalle. Kymmenessä vuodessa olis ollut valmista vanerin raaka-ainetta, tosin sekin oli just sen hintaista että sai tekopalkan. Ei se kuitupuu tuota vieläkään kuin roskaa tielle.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään