Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Ainakin kannattavampaa on kuusikon kasvatus kuin koivikon. Keskikasvu suurempi ja keskihinta selvästi parempi. Ja uudistus varmaa eikä tarvitse pelätä hirviä. Ehkä tohtorit eivät olleet tyhmiä vaan kaukonäköisiä.
Eihän se kuitupuu varmaankaan mitään tuota mutta jos sitä intoutuu kasvattamaan niin miksi se pitää tehdä heti kalleimman jälkeen. Hakataan aukko ja raivataan se, muokataan, istutetaan,heinitään, perkataan ja tehdään nuorenmetsän kunnostusta. Ekassa puunmyynnissä käsittääkseni saadaan kourallinen kuitua mutta rahaa on mennyt ja lujasti, jossain vaiheessa kannattais laskea korkoa sijoitetulle pääomalle
Tämä nyt oli ajatusta männyn ja kuusen viljelyyn, entäs jos kasvatamme vaikka hieskoivua, teemme aukon ja jätämme muutaman koivun malliksi, voi olla että aukko taimettuu itsestään, ehkäpä teemme nuorenmetsän hoidon mutta ei muuta, harvannamme sitä samaan aikaan kuin edellistäkin ja kertymä on sama kourallinen koivukuitua ja myöskin kantorahatulo lienee samaa linjaa. Siinä on yksi ero, jälkimmäiseen emme sijoita niin paljon rahaa.
Luca: ekan puunmyynnin jälkeen rauduksen, männyn tai kuusen kasvatus tulee kannattavammaksi kuin hieskoivun. Hieskoivun luontainen uudistaminen käy kyllä hyvin turvemaille, kuten Puuki on kuvannut.
AJ, kysyit joskus nappia josta saa viimeisen postauksen avatuksi, nimimerkin alta aikateksti avaa viimeisen tiedon ja viisauden asiaan..se siitä.
D 20 sm ja vahvemmatkin koivut valui molokin kitaan. Katselen vanhasta ilmakuvasta ensimmäisiä aukkoja ja tuhon alkua. siistiä nuorta metsää tuhottiin säälimättä kun ”metsänviisas” määräsi. Kaukonäköisyydestä ei tietoakaan kuinka parannetaan saldoa. Teollisuus tarvitsee puuta , näin sanoi silloinen taknikko. Kasvatusta ei juuri tarvii metsämme kasvaa luonnostaa.
Perko: sitä nappia nyt käytänkin. Haluaisin kuitenkin, että lajittelu tapahtuisi aina kirjautuneena ollessa kullekin nimimerkille automaattisesti sen mukaan, onko hän valinnut oletusjärjestykseksi vanhasta uuteen vai uudesta vanhaan.
Luca: ”Siinä on yksi ero, jälkimmäiseen emme sijoita niin paljon rahaa.”
Uudistamisen kulut on merkittävä kannattavuuteen vaikuttava asia, jota tavanomaista suurempi laskentakorko vielä korostaa. Silti etelän kivennäismailla luontainen hieskoivulle uudistaminen ei tahdo pärjätä kannattavuuslaskelmissa, kun huomioidaan koko kiertoaika, ei vain ensiharvennus. Siksi myös uudistusalat usein muokataan ja istutetaan. Kirjassa ”Koivun kasvatus ja käyttö” on mainittu tutkimustuloksia eri tavoista uudistaa koivikko. Kannattaa lukea, sen jälkeen on mukavampi esittää vaihtoehtoja vallitsevalle kasvatusmenetelmälle.
Lähde ei ole koskaan pitänyt avohakkuita taloudellisesti tai inhimillisesti kestävänä tapana hyödyntää metsää.
No jo on kumma, ettei avohakkuut ole olleet siunaus Suomelle niin taloudellisesti kuin inhimillisestikin, kun Suomen metsien kasvu on noussut 1960-luvun ajoista 60 milj.m3/ nykyiseen 120 milj.m3/v ja metsissä on puuta enemmän kuin koskaan.
Perinteisessä metsässä on puita. Eniten pieniä, sitten hiukan vähemmän keskikokoisia ja vielä hiukan vähemmän tukkikokoisia puita. Luonnonmukaisessa metsänhoidossa hakataan vain isoimmat tukkipuut, ja samalla luodaan kasvuolosuhteet uusille tukkipuille, toteaa Erkki Lähde.
Aivan määrämittaharsinta, jonka seurauksena Suomen metsät olivat olleet rappiolla vuosisatoja ja puiden kasvupotentiaali alentunut geneettisesti kasvamaan aina vain huonommin, kun suurimmat puut hakattiin. Määrämittaharsinnassa Suomen metsät olivat 10 metriä lyhempiä kuin nykyään aukolle uudistetuissa.
Jos painopiste kääntyisi enemmän sahateollisuuden puoleen, puulle tulisi pitkäaikaista käyttöä, joka sitoisi hiiltä. Sahaustähteestä selluteollisuus saisi raaka-ainetta omiin tarpeisiinsa. Tuottavuus paranisi ja työpaikkojen määräkin lisääntyisi, sanoo Erkki Lähde.
Ja painopistettä pitäisi muuttaa, vaikka metsänomistajien tavoite jo nytkin on tuottaa tukkipuuta aina vain enemmän per hehtaari ja se juuri sitoo hiiltä ja sahausjätteellä selluteollisuus, jonka voitot mahdollistavat paremman tukin hinnan, pyörisi vain muutaman viikon. Aukoilla uudistaessa Suomen metsissä voi olla puuta 1000 m3/ha.
Vaikea metsänhoidon paremmuutta on määrittää. Siihen vaikuttaa niin paljon muutakin, ei vaan perinteiset metsänhoitoon ja metsäkiistoihin liittyvät asiat. Mennään äärimmäisyydestä äärimmäisyyteen, tällä hetkellä toisessa äärimmäisyydessä. Siinä mielessä tuo aloituksen avohakkuun luvanvaraisuus on vaihtoehto sekin. Tai runkoläpimittojen palauttaminen jossain muodossa. Vaikuttaa myös mm. puukauppaan liittyvät asiat. Teollisuus ei suosi jatkuvaa kasvatusta ja metsänomistajien puunkorjuulle se sopii paremmin. Eli metsänhoidon paremmuus on paljon muutakin, ei vaan puukaupan markkinaehtoisuutta, on myös rakenteellista.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään