Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Meillä harjoitetaan ”jatkuvaa myyntiä”. Aukkoja keskimäärin markkinatilannetta seuraten 1,3 % pinta-alasta vuodessa. Harvennuksia tarvittaessa. Käytännössä kaksinkertainen pinta-ala aukkoihin verrattuna.
Ei ole jälkipolvilla valittamista. Metsät kasvavat paremmin kuin silloin, kun meikäläinen alkoi puuhastella niiden kanssa. Ongelmana saattaa tietysti olla perintöverot, mutta sekin hoituu myymällä osakkeita, jotka on hankittu hyvätuottoisien metsien tulosta sijoittamalla. Kyllä oikein toteutettu jaksollinen kasvatus on ihmeellinen ikiliikkuja.
Mehtäukko on kertonut käyttävänsä ajastaan n. 80 % yhtiön sopimusurakointiin ja kysyy kenen puolesta ja ketä vastaan Jovain toimii. Viesti on ollut yksiselitteinen.
Olen kritisoinut pystykauppaa ja jaksollista metsänkasvatusta siitä syystä, että pystykaupan markkinaosuus on n. 80 % ja sillä on metsänhoitoon ja metsänomistajien muuhun toimintaan ohjaava vaikutus. En pidä metsänomistajien hankintakaupan markkinaosuutta riittävänä, että sillä olisi todellista vaikutusta metsänomistajien puunkorjuun ja metsänhoidon kannalta.
Ainakin omassa toiminnassani lähden siitä, että metsänomistajien lähtökohdat tulee olla samat kuin klusterilla. Sen puolesta toimin ja siitä syystä en hyväksy kapuloita joita tarjoillaan.
Onkohan hiukan vinoutunutta ajattelua Jovain? Olet aika itseäsi suurentavaa laatua (kuten joitain kyllä muitakin palstoilla esiintyy) jos kuvittelet että maailma on NIIN tasavertainen demokratia että olet samalla viivalla monikansallisen valtiotason budjettia pyörittävän ”klusterin” kanssa. Eikö edes sattumalta ole päähäsi pälkähtänyt kumman arvo esimerkiksi metsäbisneksen määrittäjänä on vahvempi. Muisteleppa esim. Lahtosen yritelmää, kuinka kävi?
Ainakin kesimääräisellä mo:lla hankintahakkuut jäävät pakostakin voiman ja ajan puutteessa pieneksi. Se oman työn osalta veroton osuus, aikoinaan 150 m3 putosi vielä 125 m3:in vuodessa, on vielä tullut suurin piirtein hoidetuksi ylitöinä oman työn ohessa. Siinäkin ei ole voinut juuri ilmoja valita – paitsi eläkkeelle jäämisen jälkeen.
Poikkeuksena on kyllä Riikilän juttu Harri Suutarista, joka omistaa yli 5 000 ha, 3 motoketjua muine apulaitteineen. Se 15 000 m3 mitä hän vuodessa tekee, oliisi ehkä parempi puhua toimitusmyynnistä. Pystykaupassa yhtiö vastaa puun korjuusta käyttäen alihankkijoita. Harri Suutarillakin on apuna korjuumiehiä, joille hän maksaa työstä kuten yhtiö aliurakoitsijoilleen. Ei ne omat korjuukoneetkaan aivan halpoja ole.
Kannattaa tehdä taloudellisia vertailulaskelmia, koska verottaja ottaa veron, joka pystymotista on %:ina sama kuin hankintamotista. Mutta hankintamotista euromääräisesti vero on suurempi, koska yhtiöllä hankintahinta on suurempi. Täytyy yrittää vähennyksillä saada verot pienemmäksi.
Toisaalta HS:lla on niin vakuuttavat tulot ja taitavana yhtiöiden johtajana tienaa sen verran, että tuollaisen ha- ja konekaluston voi pitää harrastuksena!
Tuo ”Timpan” selvitys oikeasta metsän hoidosta ja käytöstä oli kyllä yksi selkeimmistä!
Tuo jatkuvan kasvatuksen tuppaaminen jokaiseen juttuun on kyllä törkeää vedätystä. Metsän oikea hoito ja siitä saatava tuloshan tuo hyvinvointia koko yhteiskunnallemme. Jatkuva kasvatus sopii puistometsiin , näköalapaikkoihin, suojelualueihin ja jokainen mo. voi harrastaa sitä, jos ei välttämättä elä metsän tuotosta.
Mutta sitä minä en ymmärrä, että nämä yhteiskunnan rakentamissa ja infran keskellä, ehkä tukien varassa (metsän tuotto, verotulot) elävät kermaperseet ajavat jatkuvaa kasvatusta kuin käärmettä pyssyyn. Pitäisi heidänkin kyllä tyytyä vähempään, jos kerta ajavat muiden aikaansaamaa elintasoa alas!
Jovainille. Entäpä jos tekisinkin minkä verran ja mitä hyvänsä, mutta sinun luvasta tai vaikuttamisesta missään muodossa ei ole edes hajua! Tuolla perusteellako koetat muuttaa käytäntöjä joihin esittämäsi vaihto-ehdot tai korvikkeet ovat sekavaa hölynpölyä. Aivan kaikki.
Ja silläpä kukaan muu ei näe moisissa saduissa tolkkua edes myötäillä!
Joten polta se taikapussi siellä vatukossa ja kömmi ihmisten ilmoille.
Jovain: ”Olen kritisoinut pystykauppaa ja jaksollista metsänkasvatusta siitä syystä, että pystykaupan markkinaosuus on n. 80 % ja sillä on metsänhoitoon ja metsänomistajien muuhun toimintaan ohjaava vaikutus.”
Missä vaiheessa Jovain on ottanut tähtäimeensä myös jaksollisen kasvatuksen?
Jovain taitaa kuitenkin olla vain pelkkä provoilija. Tuskin on omaa metsääkään missään.
Ratkaisu on toimituskaupassa, niin kuin Harrastelija tuossa vihjaa. Sitä on esitetty monet kerrat palstalla, mutta turhaan. Omassa toiminnassani olen ratkaissut asian ottamalla korjuun laskulle, jolloin kysymys on toimituskaupasta.
Toimituskaupassa korjuun ostaja on puunmyyjä ja tarkoittaa myös sitä, että toimituskaupassa on vain yksi puunhinta ja on yksi korjuunhinta ja on vain yksi kauppatapa eli toimituskauppa. Mo. ostaa korjuun yhtiöltä, tai ostaa vapaalta markkinalta tai toimittaa puut itse. Vaihtoehdot kilpailevat keskenään.
Pystykaupassa korjuun ostaja on puunostaja, kauppa vahvistetaan kauppakirjalla ja kustannus vähennetään puunhinnasta. Vaihtoehdossa tarvitaan mo. puuntoimittamista varten oma kauppajärjestelynsä ja hintansa, eli hankintakauppa. Pystykaupassa vaihtoehdot eivät kilpaile keskenään.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään