Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Vuosikymmenet sitten määritettiin yrityksen vähimmäis tuotto sijoituksesta 5% pienempi luokiteltiin hyväntekeväisyydeksi. Menestystarina metsän paljashoidosta ei näytä lupaavalle. 1,3% ilman veroja ja menoja jättää alle 1% tuloa metsäomaisuudelle ja riskit päälle. Jos olisin tuon humattavan omaisuuden osakas niin vaatisin konsulttia paikalle.
Toisaalta 700 ha:n metsä kestää tappiollistakin menettelyä sukupolven verran kirkkaasti eikä sitä raatamisesta väsyneenä edes huomaa. Aina on jotain hoitotöitä ja virikkeitä.
Toisaalta 700 ha:n metsä kestää tappiollistakin menettelyä sukupolven verran kirkkaasti eikä sitä raatamisesta väsyneenä edes huomaa. Aina on jotain hoitotöitä ja virikkeitä.
Tiedossa on, että lähes luonnontilainen metsä hakattiin pääasiassa harvennussysteemeillä tilavuuteen 50 m3/ha noin 70 vuodessa 1860-luvulta 1930-luvulle. Sitä kyllä kutsuisin tappiolliseksi menettelyksi tai Erkki Lähteen mainitsemaksi ”housuihin kusemiseksi”.
Nyt metsien puumäärä on lisääntynyt kolminkertaiseksi. Vuosittainen kasvu on lisääntynyt lähes 100 %. Hakataan 10 vuodessa tuo 1930-luvulla ollut puumäärä ja kasvu ei kun lisääntyy. Vaatii kyllä korkeampaa matematiikkaa saada meidän puuhastelu tappiolliseksi. Nimittäin ne puut, jotka kasvavat eivät ole virtuaalipuita kuten monessa vertailussa.
Hyvä Timppa! Täyttä asiaa! Täällä palstalla uikuttaa nykyisin ihmeellistä housuihinsa kuseksija-porukkaa valittamassa lähes kaikesta. Jos heillä metsämomistaminen on niin kurjaa ja vaikeaa, niin sen kun myy pois ja lopettaa valittamisen. Osalla ei taida metsää edes ollakaan. Kyllä tässä on meikäläiselläkin ollut vaikka mitä vaikeuksia metsän kanssa jo 47 vuotta, mutta eihän ne valittamalla lähde vaan tekemällä. Vaikeudet on luotu voitettaviksi.
3 %-korkokannalla laskettuna tasaikäisen kuusikon kasvatus istuttamalla voittaa kannattavuusvertailussa keskimääräisellä hyvällä kasvupaikalla ( Keskisen Suomen lehtomainen kangas) jatkuvan kasvatuksen menetelmän NNA- vertailussa. 4 %:n korkokannalla samoin vaikka ero onkin pieni. Kannattavuus paranee tasaikäsen kasvatuksessa esim. joulukuusen myynnillä. Tiheästä taimikoista voi joskus olla mahdollista myydä niitäkin pystykaupalla. ( Tuossa ed. mainitussa laskelmassa ei ollut mukana ed. puusukupolven tuloja tai muitakaan mahdollisia lisätuloja) .
Sitten pitää ottaa tietenkin aina huomioon lähtötilanne ; jos ei ole jo valmiina edellytyksiä jk:een ( taimia ja eri-ikäisrakennetta) , ei jk ole edes vaihtoehto jonka voisi toteuttaa järkevästi. Lisäksi kannattavuusvertailussa pitäisi laskea mukaan korjuutulon erot. (Kantohinnat puutavaralajeittain + korjatun puumäärän hintaero). Niitä ei tietysti ainakaan jk- apostolit muista ottaa mukaan.
Prosenttilaskuilla voidaan harhauttaa niin haluttaessa asiaan perehtymätöntä mennen tullen. Miksi ei laskettaisi esim. 100 %: n korolla metsänkasvatuksen kannattavuutta ? Korkoprosentit lisääntyy ja kannattavuus samalla vauhdilla ? Ei tehdä aukolle yhtään mitään ja korjataan sekapuuharveikosta puut sitten kuin rahaa niistä irtoaa. Sijoitus 1 € (auton bensat) ja tulo esim. 1000 € 35 vuoden päästä. Paljonko on tuotto% ?
Suomen metsien kasvu on lisääntynyt vuoden 1970 lukemasta 57 milj.m3 nykyiseen 107 miljoonaan m3, syitä on monia mutta tässä tärkeimmät.
Ilmaston lämpeneminen ja saasteet 20 milj.m3 Ojitus ja lannoitukset 10 milj.m3 Metsänhoidon voimaperäistäminen 2 milj.m3 Puuston keskitilav.suurentuminen 12 milj.m3 Metsien ikäluokkarak. muutokset 16 milj.m3
Onpas hupaa juttua. Vai että saasteetkin lisää puun tuotantoa. Eiköhän asian voisi toisinkin mainita. Eli ilmastomme lannoitepitoisuuden kasvu eli lähinnä typpi. Eli sehän samalla kumoaa potenssissa toiseen eli lannoitus ei kasvata sen enempää koska rajansa senkin vaikutuksella. Ojituksia ei juurikaan uusia tehdä vaan lähinnä pientä vanhojen perkuuta. Suomen metsien kasvu ei keskitilavuuden suurentumiskehityksestä muutu laskennallisesti yhtään. Ikäluokkarakenne sama juttu. Tilastokikkailua. Tarkoitusperäistä hämäystä ja metsien hoidon tuloksen väheksymistä.
Saasteet lähinnä vähentää puun kasvua. Näkyi varsinkin ennen nykyisten parempien tehdaspiippujen kaasupesurien ja muiden vastaavien luonnon saastumista vähentävien teknologioiden käytöönottoa esim. tehtaiden ympäristön metsissä .
Turvemaiden ojitukset ja niiden metsien terveyslannoitukset (vrt esim. Muhoksen lannoituskokeet 50-luvulta lähtien) on lisänneet kasvua luultavasti eniten. Keski-ikäisten metsien suuri määrä on lisännyt kok. vuosikasvua mutta on hiipumassa, jos harvennushakkuurästit jää tekemättä ja vanhat metsät uudistamatta. Ilmastonmuutos on lisännyt ainakin aluksi. Jos se aiheuttaa lisää luonnontuhoja (kaarnakuoriaiset , metsäpalot ja lumettomien talvien haitat kuusikoissa ) kuten monissa muissa maissa on jo käynyt, niin kasvukin vähenee. Ha-keskitilavuuden kasvu johtuu osin kasvun nopeutumisesta , osin hakkuiden vähäisestä määrästä. Se lisää aluksi puuta metsissä mutta lähiaikoina vähentää kok. kasvua kasvatusmetsissä itseharvenemisen ja lisääntyvän riukupuun lahoamisen takia.
Kyllä typenoksidit (dieselpakokaasut) aiheuttavat typpilannoitusta maahan. Suomessa niiden vaikutus on toki pieni, mutta esim Etelä-Sakssa se voi olla merkittäväkin runsaan rekkaliikenteen vuoksi.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään