Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Ei kuitenkaan ole hyväksyttävää, että hyvitetään jaksollisen laskennallista tulosta. On sama tilanne kuin puukaupassa, hyvitetään pystykaupan laskennallista tulosta.
En minäkään ymmärtänyt mitään. Tiettävästi ostajat maksavat hakkaamistaan puista. Ei mistään ”laskennallisista”.
Sen sijaan jatkuvan kasvatuksen palveluksiaan markkinoivat käyttävät systeeminsä etujen todisteluun ”laskennallisia” kasvuarvioita, jotka eivät perustu mihinkään luonnosta mitattuun dataan vaan tietokoneen laskemiin markkinoijan antamiin virtuaalilukuihin.
Timpalle kiitos luottamuksesta. Huomasin, että on muillakin ( Jätkä ja Visakallo ) ongelma määrittää metsänsä kasvusta sen tuotto kasvunaikana. Todella jos kaltaisesi insinöörit ovat tutkimassa, soita hetimmiten Lukeen ja vaadi muutos. Lähdetään yhdessä hoitamaan homma. Muutos pitää aloittaa ylimmästä mm ministeristä ja sieltä siivota himmelit ja uutta verta hihnalle kuin sirkkelisahalla.
Miten tuo jovaini näitä asioita ajattelee ? Heti kun luulee jotain ymmärtävän niin ”jakkara potkaistaan alta”. Täytyy aika paljon pohtia asioita kun saa kirjoitettua sellaista tekstiä ettei kukaan niistä tahdo ymmärtää.
Arvometsän omistajatahotkin on sen verran palanneet realistisemmalle kannalla, että avohakkuukin näkyy kuuluvan jossain tapauksessa hyväksyttyihin metodeihin. Istutus ei ole soveliasta edelleenkään koska liian kallista. Mutta on pojilla ilmeisesti unohtunut jalostushyödystä ja sopivasta maanmuokkauksesta saatava lisäkasvu kannattavuusvertailulaskelmista. Raivauskulujakin tulee väistämättä vaikka käytetään luontasta uudistamista ; ne kuusen taimet kun kertyy ryhmiin eikä tasasesti ympäri aluetta. Erkki L. opastus oli joskus, että jk:ssa puita pitää kaadella suurimpiin taimikko- ryhmiin, niin siinä säästyy harvemmasssa olevat taimet ja taim. harvennus tulee samalla hoidettua. Niin voi joskus olla mutta taim.hoitoa tarvitaan siinäkin tapauksessa korjuun jälkeen. Vioittuneet taimet pitää raivata kuitenkin pois ja harventaa jääneet puskat. Juurikääpä leviää taimiin eniten tihentymistä, jos sitä on ollut puissa ed. puusukupolven aikana tai uutta tullut/tulemassa kantojen/ juurivaurioiden kautta.
Ainakin aiemmin vertailulaskelmat oli semmosia, joissa jk saatiin aina ylivoimaisesti paremmaksi , koska tasaikäisen kasvatuksen mallissa käytettiin harvennushakkuissa vain alaharvennusta ja kiertoajan kokonaiskasvukin oli saatu jollain ihmeellisellä tavalla jk-metsässä paremmaksi kuin istutusmetsässä.
En väitä etteikö jk:n arvokasvun maximointi pyrkimys olisi järkevää hommaa mo:n kannalta . Mutta siihen pitää olla niin hyvät eväät jo lähtötilanteessa, että se on mahdolllista toteuttaa käytännössäkin eikä vain teoriassa. Esim. jk:n tuoma harvennuskertojen lisääminen ( =2- 3 kertaa /kiertoaika) ei onnistu kunnolla välttämättä ilman lisääntyviä korjuutuhoja ja juurikäävän lisääntymistä kuusikossa. Varsinkaan jos ei ole lumipeitettä ja pakkastalvia odotettavissa. Pienaukkojen taimettuminen ja alikasvostaimikon kasvu jättää myös toivomisen varaa, kun se ei onnistu kuitenkaan käytännössä kuten paperilla/tk-ohjelmalla suunniteltaessa . Siitä on tutkimustuloksiakin ja käytännön esimerkkejä olemassa ihan omasta takaakin ja monilla muillakin esim. tällä palstalla kirjoittavilla. Männiköissä alikasvostaimet kasvaa vähän paremmin (jos on tarpeeksi harva ylispuusto) kuin rehevän maan pienaukkojen kuuset. Mutta s-puuhakkuu on männiköissä ainakin jossain kierron vaiheessa paras luontainen uudistamistapa. Kylvö usein kannattavin ve. ellei olla Lapissa / karukkokankailla.
Tuskin kannattaa maalailla, on täyttä totta JK:sta mitä kerrot, mutta meneeköhän ihan kohdilleen. Jos esim. jäävä puusto on tukkia 150 m3, katsotaan se kuluksi ja verrataan tulona jaksottaisessa vaihtoehdossa. Kysymys on vähän samanlaisesta asiasta kuin Jeessin pystykaupassa, metsätalouden tuottojen kotiuttamisessa. Maksumiehenä saa olla.
Tuskin kannattaa maalailla, on täyttä totta JK:sta mitä kerrot, mutta meneeköhän ihan kohdilleen. Jos esim. jäävä puusto on tukkia 150 m3,
Aika hyviä Jovainin jk-metsät. Jos niissä hakkuun jälkeen on kkia 150 m3, niin kokonaispuuston pitäisi olla luokkaa 230 m3/ha. Paljonko oli ennen hakkuuta?. Mitäs NNA sanoo tästä? Jos tuollainen puumäärä siirtyy seuraavaan hakkuuseen, josta saa vain harvennuksen hinnan ja vastaavasti uudistushakkuusta saisi heti käteen uudistushakkuun hinnan, niin en kyllä ymmärrä miten tuollaisilla lähtöarvoilla saisi jatkuvan kasvatuksen millään kannattavaksi.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään