Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Timppa, ei mene JK kuvaamallasi tavalla. Kannattaako vielä tuossa vaiheessa aukoksi laittaa. Ensinnäkin puusta maksetaan avohintaa, myöhemmässä vaiheessa enemmän ja korjuu on avoluokkaa. Ei se korjuu ja puunhinta ole sitä mitä täällä mainostetaan, niin kuin ei JK muutenkaan.
Saahan metsän laittaa aukoksi, mutta ensimmäinen 15 v. menee taimiston hoidossa ja toinen 15 v. ensiharvennukseen. Kolmannessa saa jo tuloa ja siinä vaiheessa jaksottainen yleensä uudistetaan.
JK:ssa kiertoaikaa voidaan jatkaa, metsä tuottaa koko ajan, arvokasvu ja puunhinta lisääntyvät ja kustannukset vähenevät. Jos syntyy kehityskelpoinen taimisto alle, sillä voidaan jatkaa. Todennäköisempää kuitenkin on keinollinen uudistaminen.
Kysymys on JK:sta, mutta voi olla myös jaksottaista, onhan kiertoajan jatkamiselle vaihtoehtoja. Onko sillä lopulta väliä mitä on.
Jovainin perimmäinen tavoite selvisi. Hänhän haluaakin vain sekoittaa metsäalan vakiintuneita ja hyväksyttyjä termejä. Valitettavasti hän kumoaa viimeisellä lauseellaan jo ensimmäisen lauseensa! Onko järkee vai ei??
Avohakkuu- sana on minulle melkein sama kun kirosana, joskus avohakkuu pitää tehdä ja se on selvää. MUTTA nytkin eräs maanomistaja oli laittanut avohakkuun keskenkasvuiseen metsään – mielestäni täysin väärä toimenpide. Lieneekö rahapula yllättänyt?
Toinen asia jota olen suuresti ihmetellyt on n.3 ha.n suuruisen aukon keskelle jätetyt 3 koivua. Koivikkoa on aukon molemmilla puolilla ja tunnetusti koivut siementää hyvin näinkin. Aukkoon istutetaan kuusentaimet. Tarkoitushan on pitää taimikko lehtipuusta vapaana, tässä tapauksessa lehtipuu ottaa vallan.
Arv. Mehtäakka. Silmämääräisesti ”keskenkasvuinen” metsä voi olla kuitenkin sen sata vuotta vanhaa. Tai se voi olla huonolaatuista, kehityskelvotonta.Tai hieskoivuvoittoista.Tai…
On erilaisia pinttymiä, kuten nuo kolme koivua. Jos ne ovat rauduksia, ihan ok, mutta linnunlaulupuina hies vallottaa .Prof. M Kärkkäinen neuvoi poistamaan hiekset aukon ympäriltäkin ajoissa.
Epätoivoinen yritys poistaa hieskoivut metsistä, se voidaan rinnastaa jo koivuvihaan. Tilastojenkin mukaan koivutukista yli 60 % on hieskoivua. Raudusta kannattaa suosia, mutta jo luontaisesti saadaan askelmerkit, raudus ohjautuu muualle kuin veden vaivaamille alueille.
Sopiva koivusekoitus lisää kuusikossakin tuottoa. Ko-taimien pitää olla siemensyntyisiä ja kuusia selvästi pienempiä alkuvaiheessa, mielellään rauduksia kangasmailla. Juurikääpäalueilla yksi lehtipuusukupolvi välissä saattaa olla paras ja useimmiten ainoa toimiva keino vähentää tulevan kuusisukupolven tyvilahon tuomia haittoja. Kun koivikko yleensä kasvaa hoidettuna kuitupuukokoon < 25-30 vuodessa,ei se koivukausi ole muutenkaan huono ratkaisu talouden kannalta.
Ei siinä koivujen jättämisessä henkiin paljoa järkeä yleensä ole. Nuo ovat saattaneet olla huonolaatuisia jan jätetty siksi täyttämään sertifikaatin vaatimusta. Joskus minäkin jätätän tuollaisia koivuja, mutta silloin ne katkaistaan 5 metristä tuleviksi tekopökkelöiksi.
Vielä Perkolle. Kyllä saat yksin perta himmelit. Ja opettaa metsät kasvamaan tavallasi. Meidän metsissä on nähty niin monta tapaa kasvattaa puuta, että kyllä tämä nykyinen on aivan ylivoimainen. Siksi en pysty auttamaan enempää.
Aukkoon pitää jättää säästöpuita. Ilmeisesti tuossa ovat koivut olleet vähäarvoisia ja siksi jätetty. Kyllä kuusen taimikossa saa olla mukana lehtipuuta – se parantaa maan ravinnekiertoa ja eläimet tykkää myös lehtipuista, muun muassa pyy ja teeri.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään