Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Kalkitus ja tuhkalannoitus saattaa heikentää tutk. mukaan tosiaankin havupuiden kasvua kivennäismailla. Mutta tuhka & typpilannoitus lisää kasvua pitkällä aikavälillä paremmin kuin pelkkä typpilannoitus myös havupuumetsissä.
Joskus puunjalostajat etsivät erityisen kapealatvuksisia mäntypuita jotta niiden siemenistä saataisiin tiheässä kasvatettavaa alkuperää. Hyvissä kasvuolosuhteissa voidaan kasvattaa runkolukua enemmän kokonais-ja arvokasvun kärsimättä kuin karummilla kasvupaikoilla kunhan latvuksille jää riittävästi kasvutilaa. Kuusella varsinkin vaikuttaa kasvupotentiaaliin myös esim. maaperän aikainen lämpeneminen keväällä, pelkkää kuusta kasvilla kohteilla voi olla kellari-ilmasto kenttäkerroksessa . Toisaalta hyvin kuiva kesä saattaa kuivattaa maaperää liiaksi kuusen pintajuurille, kun auringon paiste pääsee paremmin maahan, jos sekapuuna kasvaa paljon mäntyjä . Koivu sekapuuna puolestaan kuluttaa enemmän vettä kuin mänty. Sekapuustojen erilaisten juuristojen ja mahdollisen sopivan karikekertymän lisäksi metsän kok.kasvuun vaikuttaa myös mm. lämpötilaolot metsän sisällä eli pienilmasto. Sekin on erilainen erilaisissa metsissä ja riippuu osin kasvatettavista puulajeista ja niiden määristä sekapuustoissa.
Kaikkiin kasvutekijöihin emme tietystikään voi vaikuttaa. Eräs merkittävimmistä on kuitenkin sekametsien kasvattaminen. Siihen pyrimme aktiivisesti sopivilla MT-pohjilla. Joskus onnistuu erittäin hyvin. Joskus kuusi tai mänty ei menesty. Silloinkin toinen puulaji paikkaa tilanteen.
Haapa voidaan haluta pois monesta syystä. Esimerkiksi ei haluta männyntaimikkoon männynversoruostetta. Meillä haavan ”vainoaminen” johtuu siitä, että ne kasvavat liian lähellä kesämökkiä. Yksi laho koivu tuli jo myrskyssä katolle, emmekä haluaisi remontoida kattoa uudelleen. Kolhoosikesämökillä on minun lisäkseni toinen omistaja, joka ei halua haavan eikä minkään muunkaan puun vesakkoa pihaan estämään näkymiä järvelle.
Voi haapoja kaulata ja se toimiikin yleensä hyvin, kun tehdään ajoissa. Ensin saattaa vesominen vain lisääntyä mutta hyytyy parin vuoden päästä. Ne vesat niittää pois , ja avot , homma on kohta kunnossa ilman glyfosaattiakin. Jotain 3-4 vuotta sitten kaulasin mä-ku-le sekapuustosta muutamia keskikokoisia haapoja. Vesoja ei ole syntynyt yhtään lisää.
Muistui mieleen tosikertomus, että aikoinaan NL:n aikaan oli Karjalaiselta (sen aikainen ulkoministeri) naapurin nokkamiehet tiedustelleet , että julkaistaanko Suomessa yhtään NL:laista lehteä ? Karjalainen oli heti keksinyt , että kyllähän niitä on; avot akka on hyvin tunnettu ja pidetty naapurimaan lehti Suomessa.
Puukilta hyvä kommentti 13:03. Varsin monimuotoinen on siis kasvupaikkatekijän vaikutus.
Timpan komentti happamaan sopeutumisesta pitää nähdä tuota Puukin esittämää monimuotoista taustaa vasten. Luonnossa sopeutuminen ei tarkoita vain sitä, että tarvitaan happamat (tai esim. männystä puhuttaessa karut) olosuhteet. Sopeutuminen tarkoittaa myös sitä, että laji selviää noissa olosuhteissa paremmin kuin kilpailijansa. Siksi mäntykin kasvaa huikeaa vauhtia rehevällä maalla, mutta vt- ja ct-kasvupaikoilla se on ylivoimainen selviytyjä kilpailussa muita vastaan, vaikka kasvu onkin hitaampaa kuin rehevässä paikassa.
Talousmetsissä ihminen auttaa kilpailussa, jossa laji ei muuten niin hyvin selviäisi. Esim. istuttamalla ja perkaamalla pahasti heinittyvälle alueelle kuusta. Luonnossahan aukkoon kasvaa ensin pioneerilajit ja vasta myöhemmin kuusi valtaa alaa. Silti kuusi kasvaa talousmetsän aukossa hienosti.
Tämän alustuksen jälkeen päästään siihen, että nyt oli kyse sekapuustosta. Haapa sekapuuna ei muokkaa kasvupaikan maaperää kuusen kannalta huonompaan suuntaan emäksisyyttä lisäämällä. En tiedä, olisiko päinvastainen tilanne eli haavikossa kuusi sekapuuna helisemässä ph-lukujen kanssa, mutta sellaista tilannetta harvemmin vastaan tulee.
Metsissä on muutama hyvä haaparyhmä, jotka ovat jostain 40-50 vuoden takaa. Voi olla, että ovat kantovesoista syntyneet. Vesat on siihen aikaan säästetty, tai oikeastaan ovat säästyneet. Yksi syy voi olla, että hirviä oli vähemmän siihen aikaan. Kaatolupia myönnetään tällä hetkellä ainakin kymmenkertainen määrä, se kertoo hirvikannasta.
Aika toivotonta on yrittää haavikoita kasvattaa, jos onnistuu vesakkovaiheen sivuuttamaan, isommaksi päästyään hirvet jyrsivät rungot. Hirvelle kelpaa vain parasta, ei taida muilta onnistua kuin jeessiltä.
Ei nykyään haavan kasvatus onnistu. Hirvet syövät ne yleensä jo taimina. Tai sitten viimeistään kaluavat kuorta niistä, jotka ovat säästyneet. Takavuosina oli sääntö, että haavat jätetään pystyyn, jotta ei tulisi kantovesoja. Kerran eivät olleet huomanneet, että kuviolla kasvaa tavallista enemmän haapaa. 4 ha:n kuviolle jäi ainakin 100 haavan ryhmä. Mietittiin mitä tehdä, kun kuvio oli jo ennätetty istuttaa. Ei keksitty parempaa kuin jättää ne nyt 90-vuotiaat haavat pystyyn. On hieno monimuotoisuuskohde. Joskus joku niistä kuolee ja kaatuu, mutta kyllä niitä saa seuraavakin sukupolvi katsella.
Pihapiirin lähellä kasvoi suuri haapa, jonka joku myrsky kaatoi reilu 40 vuotta sitten. Juurivesoista sikisi aika suuri haapametsä, jonka suurimmat taitavat olla 2 harvennuksen jälkeen luokkaa 40 cm.
Taviokuurna 7.7.-20 16:02 Energ.ph kirjoituksessa oli juttu:
Tornatorin asiantuntijan esitys, jossa hän totesi nuoren metsän energiapuuharvennuksen merkiksi epäonnistumisesta puun tuottamisen työketjussa.
Korjuun laatua koskevat selvitykset kertovat kehnosta työnlaadusta; kolhuja, painaumia, harventamattomia ryppäitä jne. Ja pahimmillaan hankitaan laho jäävään puustoon, kun se seitsemän sortin giljotiiniviritelmillä kaadetaan puu.
Tässä menee kemera -touhukin lujaa metsään, tuetaan huonojen tukkipuustojen tuotantoa verovaroin.
Katselin noita kuvia pöheiköistänne vertaillen omiin kuviini niin sääliksi kävi oottajaa unelmametsästä. Noistako potkaistaan tukkimetsät sahoille virolaisilla ja ukrainaisilla ”kausimetsureilla” joita epäillään alipakatuiksi myös . Aukkoihin istutetut + 30% huipputaimet ja työtä muokkaukset kantojen poistot kaikkine muine menoineen on tosi laajakantoinen juttu ja ne hiilinielut voi jo unohtaa.
Hyvin pitkälle yleisesti on totta Tornatorin ukkelin päätelmät. Juurikäävästä lähtien. Mutta olen aivan varma, että täällä esiintyneet ammattilaiset osaavat hommansa.
Onhan niitä hoitamattomia eh-ikäsiä metsiä paljon joissa tullee isoja ongelmia, kun yritetään puuta kerätä ilman isompia vaurioita varsinkin nykykeleillä. Siksi kemeratuetkin pitäisi kohdistaa pääosin vain taimikoiden kunnostukseen ja hiilinielun kasvatuksen lisäämiseen puuttomilla alueilla. E-puiden hankinta ja myynti onnistuu aivan hyvin vaikka verorahoja ei niiden kantohintoihin laiteta.
Tämän palstan kuvat on nykyään pääosin vain erilaisilta ongelmakohteilta . Onnistuneita kohteita ei niinkään ole näkynyt, jos ei oteta lukuun luontokuvia ja kantojen kasvukuvia.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään