Keskustelut Metsänhoito Valikoituvatko metsäalalle heikkolahjaisimmat yksilöt?

Esillä 10 vastausta, 261 - 270 (kaikkiaan 299)
  • Valikoituvatko metsäalalle heikkolahjaisimmat yksilöt?

    Merkitty: 

    Perin metsää ja perintöveron maksamiseksi teetin sinne aukkohakkuun, tilaamani metsänhoitosuunnitelman mukaisesti. Metsäyhtiö, joka osti puut teki palvelusopimuksen mukaisesti aukon taimetuksen. Keväällä istutetut taimet olivat syksyllä sienestämässä käydessämme terhakan pikkupuun näköisiä. Kesän kuivuudesta huolimatta taimetus oli onnistunut hyvin.

    Sitten alkoivat vaikeudet. Seuraavana kesänä huomasimme, että osa taimista oli hävinnyt kokonaan, osa oli keskeltä poikki ja pienet oksantyngät vain jäljellä. Otin yhteyttä taimetuksen tehneeseen yhtiöön. Olivat käyneet katsomassa ja soittivat, että näytti siltä, että hirvet tai kauriit olivat tuhonneet taimet. Ihmettelin, mitä nyt tehdään. Sanoivat, että koska olin tehnyt sopimuksen vain taimien istutuksesta, enkä sopimusta, jossa yhtiö olisi huolehtinut taimikosta sen jälkeen, he eivät ole enää vatuussa taimikosta. Toki he voivat tehdä uuden istutuksen, mutta puulaji pitäisi vaihtaa kuuseksi tai minun pitäisi myrkyttää jollain hirvimyrkyllä kaikki mäntytaimet, taimivaiheen ajan. Ihmettelin voiko puulajin vaihtaa, kun metsänhoitosuunnitelmassa on merkitty ”istutus mänty”. Puutarhanhoitoa harrastaneena sen verran ymmärrän, että puu pitää istuttaa sille sopivalle kasvupaikalle, eli kuivaan maastoon mänty.

    Kyselivät vielä onko metsästä tehty metsästysvuokrasopimus ja pyysivät ottamaan yhteyttä paikallisiin metsästäjiin.Sopimus oli voimassa ja kysyin voidaanko siihen lisätä, teksti, että metsästysseura sitoutuu siihen, ettei hirviä tai kauriita ole liikaa ja metsässä voidaan tehdä onnistuneesti taimetukset. Sanoivat ettei tule kysymykseen, sillä heillä ei ole lupaa poistaa kuin tietty määrä eläimiä ja lupa tulee pääkonttorista.

    Otin yhteyttä metsänhoitoyhdistykseen. Sieltäkin oli käynyt mies katsomassa tilannetta ja selitys oli likimain samanlainen, kuin metsäyhtiön. Eivät suositelleet taimien myrkyttämistä hirvimyrkyllä, muttaheidänkään mielestään männyn kasvatus ei näy onnistuvan. Kysyin mitä sitten pitäisi tehdä, kun metsänhoitosuunnitelmassa lukee, että pitää istuttaa mäntyä. Kyseli kuka oli tehnyt metsänhoitosuunnitelman. Antoi neuvon, että otapa yhteyttä sinne Metsäkeskukseen, siellä pitäisi tietää. Sieltä tuli vastaus, ettei missään tapauksessa kuusta noin karuun maaperään. Yritin sanoa, että kuka takaa, ettei niitä uusia taimia taas syödä, tulee kokeilut kalliiksi. Kysyi onko metsästysvuokrasopimus ja pyysi ottaamaan yhteyttä metsästysseuraan. Sanoin, että otin jo yhteyttä ja sieltä sanottiin, ettei heillä ole lupaa vähentää hirviä ja kauriita niin paljoa. Joku pääkonttori kuulemma määrää ne asiat. Kyselin mikä mahtaa olla sellainen pääkonttori? Pyysivät ottamaan yhteyttä riistanhoitoyhdistykseen. Soitin sinnekin ja joku johtaja sieltä selitti, että he eivät anna lupia, ne antaa joku riistakeskus. Tässä vaiheessa luovutin, sillä se pääkonttori, jos sellainen yleensä on olemassa, näkyy karkaavan yhä kauemmas horisonttiin.

    Tiekokouksen jälkeen otin hihasta erästä tieosakas-metsänomistajaa ja kyselin häneltä mielipidettä. Hän sanoi, ettei metsänviljelyyn ole paikkakunnalla järkevää enää panostaa, ainoastaan luontaisesti uudistumiseen. Jos teet aukon, jätä jäljelle harvakseltaan koivuja ja mäntyjä, jotka siementävät aukon. Maaperästä riippuen voi olla järkevää antaa jonkun paikallisen kaivinkonemiehen raapia maanpintaa rikki, jolloin siemenille tulee hyvä kasvualusta. Yleensä syntyy erittäin tiheä koivikko ja piempiä kuusia. Kymmenenen vuoden kuluttua pitää alkaa seurata mitä taimikkoon jää jäljelle ja miten edetään. Ennen kuin taimet alkavat yltää viiteen metriin, ei saa mennä harventamaan niitä. Jos koivut harventaa ennen sitä ne menetetään. Kun viiden metrin pituus on saavutettu, hoidetaan taimikko kuntoon raivaussahalla tai kasvatetaan hiukan lisää ja myydään enegiapuuharvennus, joka voidaan tehdä koneella.

    On tämä ihmeellistä. Olen teettänyt kalliin metsätaloussuunnitelman, miten metsiä hoidetaan parhaan käytettävissä olevan tiedon mukaan. Sitten ilmeneneekin, että käytännössä metsää ei voidakaan hoitaa sen mukaisesti. Suunnitelma oli turha ja jopa vahingollinen. Eikä edes kukaan neuvontaorganisaatioiden ”asiantuntijoista” pysty antamaan ohjetta, mitä pitäisi tehdä. Paikalliselta metsäomistajalta sen sijaan saa ilmaiseksi ohjeita, jotka ainakin hänen tapauksessaan näyttävät toimivilta. Ovatko metsäalan neuvontaorganisaatiot täysin turhia ja jopa vahingollisia?

    Tällaisia kaupunkilaisia metsänomistajia tulee koko ajan lisää ja hyvät neuvot olisivat tarpeen. Selkeitä ohjeita ei kuitenkaan saa mistään, pompotellaan paikasta toiseen ja vältellään vastaamasta. Suomi on huippuosaajien maa, mutta nyt tuntuu, että huippuosaajat ovat jossain muualla kuin metsäalalalla. Tuli mieleen opiskeluaikaisen tyttökaverin kommentti tansseissa, että hän yrittää vältellä maa-ja metsätieteen opiskelijoita, koska sinne ovat jääneet ”pahnanpohjimmaiset”, jotka eivät ole muualle päässeet. Pidin sitä silloin vitsinä, mutta onko siinä kuitenkin perää, vai mistä tässä on kysymys, pelkästä rahastamisestako?

  • Jean S

    Kyllä sitä erikokoisuutta voi männikössäkin suosia taimikonhoidosta alkaen. Lehtipuusekoituskin saattaisi parantaa maata pitkällä aikavälillä.

    Mitä niihin rämeisiin tulee, niin metsäkävelyhavaintojeni perusteella sammalpintainen rämemännikkö kestäisi uudistusvaiheessa vähän isomman ylispuumäärän kuin kuiva kangas. Varpuräme voi olla hankalampi.

    Turvekerroksen paksuudesta riippuen ”täysihoito” uudistamisessa voi olla kallis tulevaan kasvupotentiaaliin nähden, toisaalta turvekerroksestahan häviää kiertoajan aikana kymmeniä senttejä ainakin ensimmäisellä ojituksen jälkeisessä sukupolvessa, ehkä pitempäänkin?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Mitä heikompi kasvupaikka, sitä vähemmän uudistamiseen kannattaa satsata rahaa. Jos rehevän pään turvekankaan talous kestää satsauksen avohakkuu-kunnostusojitus-metsänviljely -ketjuun, niin vastaavasti toinen ääripää olisi kunnostusojituskelvoton suo, josta saa poistaa puuston ja jättää ojikon ennallistumaan eli uudistamisvelvoitetta ei ole. Keskitason kasvupaikoilla voisi toimia jatkuvan kasvatuksen eri muunnokset, kunhan niitä opitaan tekemään.

    Puuki

    Saattaa mennä niin, että kunnostusojituksetkin jää vähiin , kun EU:n ehdotuksia lukee. Metsän osalta hiilensidonnan lisäämiseen kuuluu soiden ennallistaminen, suojelu ja metsittäminen .    Kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämiseksi, jota tässä kuitenkin lienee tarkoitus saada aikaan,  olisi kuitenkin parempi laajentaa  keinorepertuaaria  paremmin kunkin maan olosuhteisiin sopivammaksi.    Ettei käy kuten ennen NL:ssa suunnitelmatalouden aikaan, kun esim. jostain viljalajista oli pula , sitä piti  viljellä vaikka olosuhteet vaihteli suuresti eikä ollut joka paikassa mahdollista .  Sitten ennen kom.puolueen dirikan tarkastusta joutuivat vetämään kasvustot nurin, että näyttäisi siltä, että vilja on ehditty puida.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Juuri näin. Kannattaa muistaa, että turpeenottoalueelle ja suopellolle on olemassa muitakin mahdollisia käyttötarkoituksia kuin metsittäminen. Maankäyttöluokka voi muuttua viljelymaasta metsäksi tai kosteikoksi.

    Jovain

    Gla: En todellakaan tarkoita muuta, sillä metsänhoidollani ei ole väliä toteutanko jaksollista vai jatkuvaa metsänhoitoa. Sopivat hyvin samaan metsään. Niin kuin silläkään ei ole väliä, teenkö pysty vai hankintakauppaa. Pääasia on, että pääsee tuottoihin käsiksi, saa tehdä hyvää metsänhoitoa ja pääsee kiinni niistä isoista rahoista noin periaatteessa, sillä kato käy puuntuottajasta puunmyyjästä pois päin.

    Metsuri motokuski

    Näytyi metsäkeskukselta tulleen kirje että aukoksi hakattujen suometsien kunnostusojitukseen saa kemera tukea. Maksimi määrä ojia tais olla 280m / ha. Aukon istutukseen ja muokkaukseen ei saa. Mitenkähän tämä käy yksin ilmastopäästöjen kanssa ?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Periaatteessa olisi hiili- ja ravinnepäästöjen kannalta parempi jos suometsässä selvittäisiin ilman kunnostusojitusta. Jos avohakkuu tehdään, ojituksen parantelu voi olla kuitenkin tarpeen, kun puuston haihdutus poistuu. Riippuu ravinnetasosta, onko kunnostusojitus järkevä investointi.

    Metsuri motokuski

    Niin olen ymmärtänyt myös. Ihmettelen vain että metsäkeskuksen ohjeistus ja tukipolitiikka on tätä vastaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Eipä siellä liene vielä ajateltu tukia päästöjen kannalta. Nyt jo voitaisiin kun tutkimus on antanut lisätietoa päästöistä. Muun muassa Paavo Ojanen kertoi YLEn uutisjutussa että kunnostusojitusten tuen voisi lopettaa heti.

    jees h-valta

    Minusta ei vaan puuntuotantoalueet tulee säilyttää tehtävässään parhaalla mahdollisella kasvatustavalla ja siihen kuuluu myös nykyaikainen selkeytysaltailla varustettu toimiva ojitus.

Esillä 10 vastausta, 261 - 270 (kaikkiaan 299)