› Keskustelut › Metsänhoito › Vihreiden metsäpolitiikka

  • This topic has 4,055 vastausta, 102 voices, and was last updated ago by Visakallo.
Viewing 10 replies - 1,921 through 1,930 (of 4,055 total)
1 2 3 … 192 193 194 … 404 405 406

  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Sent on: 6.6.2018 at 10:51

    Tagged: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

    Creator
    A.Jalkanen
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Rane2 17.9.2018 at 06:54

    Voisiko avohakkuulta saada luontoelämyksen?

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/vieraskolumnit/artikkeli-1.301305

    harrastelija 17.9.2018 at 07:08

    Saatiin paikallislehteen (Kainuun Sanomat) juttu Emeritusproffessori Matti Kärkkäiseltä metsän hoidosta. No, jo piti samalle sivulle saada jonkun luonnon suojelijan vastakkainen mielipide perustuen Erkki Lähteen oppeihin jk-metsästä!

    Paikallinen Vihreä Silja Keränen (Kestävän tulevaisuuden tekijä!) esitteli samasssa lehdessä muutama päivä sitten karjalle haittaveroja, niinkuin maaseudulla maatalous olisi joku kultakaivos! Metsäpuolella tulisi tietysti seuraavaksi kiinteistövero – onhan se kivikylässä asuminen niin kallista, että valtiolle pitäisi saada kaikesta mahdollisista lisää aumistukirahaa!

    harrastelija 17.9.2018 at 07:18

    Noita marjoja itketään ja yleisessä tidossa on, ettei suomalaisista enää ole marjan poimijoiksi. Bisneksenäkään ei taida olla kovin hyvä, koska thai-poimijoille täytyy maksaa korvauksia valtion pussista.

    Hlökohtaisesti aukkohakkuun marjan poimimisesta kokemuksia esim. vattujen kasvusta. Kuusikko-aukosta poimittiin vattuja perättäisinä kesinä ensin 80 litraa ja seuraavana 120 litraa iltaisin ja viikonloppuina. Ei siellä muita poimijoita näkynyt?

    Männikkö-aukoista saa monena vuotena puolukkaa runsain mitoin. Osaran aukeista paikalliset olivat marjarahoilla hankkineet monenlaisia kodin koneita TV:stä mopoihin. Nykynormi-ihminen saa marjat torilta, ruoan kaupasta ja sähkön töpselistä!

    mehtäukko 17.9.2018 at 07:19

    Rane2 heittämän linkin Seppo Vuokon kolumni istuu kuin tatti.

    Tolopainen 17.9.2018 at 08:07

    Aika helppo oli käydä ostamassa torilta talven puolukat. Ei pahemmin kiinnosta lähteä hirvikärpästen sekaan kyykkimään muutaman kympin takia.

    A.Jalkanen 17.9.2018 at 08:54

    Seppo Vuokolle terveisiä: jälleen kelpo kolumni! Sen verran tuohon voisi lisätä että Keski-Euroopassa ovat kuusen ja männyn lisäksi käytössä jalot lehtipuulajit, jotka uudistuvat myös varjossa tai puolivarjossa eli lähtökohdat jatkuvaan kasvatukseen ovat paljon paremmat kuin meillä. Seppo ei rohjennut (?) sanoa että avohakkuut jossain tapauksissa jopa parantavat maisemaa, esimerkiksi luovat mäkien päälle hienoja näköalapaikkoja joista voi ihailla järvimaisemia.

    Minä voisin lähteä Sepon vetämälle avohakkuuluontoretkelle.

    Kasvitutkijoiden mukaan mustikkaa on meillä vähentänyt kaksi asiaa: metsien tihentyminen ja maanmuokkaus. Nämä ovat molemmat pienempi riesa jk-metsässä. Siksi arvaan että niistä voi kehkeytyä hyviä mustikkamaita. Timpalle pitää myös huomauttaa, että jatkuvaa kasvatusta voidaan harjoittaa myös männiköissä ja puulajijakaumaa voidaan tarvittaessa säätää taimikonhoidoissa. Sen sijaan koivun ja muiden lehtipuiden uudistaminen taitaa vaatia avohakkuita. Toisin sanoen, avohakkuita tarvitaan niitäkin jotta metsien monimuotoisuus ei entisestään kapeutuisi. (Huom. Hemputtaja!)

    Metsuri motokuski 17.9.2018 at 11:04

    Eikös tätä männiköiden jatkuvaa kasvatusta ole harrastettu iät ajat, mutta vain toisella nimellä ? Jos männiköiden jatkuvassa kasvatuksessa jätetään siemenpuita hiukan tiheämpään niin eihän se juuri miksikään muutu.

    Kun taas jos männiköitä harsitaan ja toivotaan että niiden kautta metsä palaa entiselleen ja jopa antaa nopeammin tuloja niin ollaan aika pielessä. Yleensä ne männiköiden alikasvospuut joita harsinnassa jätetään niin ovat menettäneet latvuksensa ja parhaat kasvutehot. Tälläinen kokemus minulla on ainakin niistä männiköiden harvennuksista jota hakkuukoneen kuskina on tullut tehtyä vuosien aikana.

    Jätkä 17.9.2018 at 11:31

    Anneli:-Keski-Euroopassa ovat kuusen ja männyn lisäksi käytössä jalot lehtipuulajit, jotka uudistuvat myös varjossa tai puolivarjossa.

    -Nuo jalot lehtipuut ovatkin se Puupäälaji, jota siellä kasvatetaan ja vaalitaan. Kaikki muut puut metsässä ovat vain tukemassa niitä ”Tulevaisuuden puita.”

    Kun tyvipöllien hintaluokka on 3000 €urosta ylöspäin / kuutio, kannattaa niiden eteen nähdä hieman vaivaakin.

    Jo kymmensenttisinä runkoina ne merkitään metsässä ja niiden läheltä metsänvartijat merkkaavat ne puut, jotka pitää poistaa.

    Ne puut työllistävät noita vikapuvuissa liikkuvia ihan riittävästi sen lisäksi, että he puuhaavat jahteja ja suunnittelevat passiketjujen paikkoja ja ampumasektoreita.

    Timppa 17.9.2018 at 19:18

    Sama kokemus kuin Mm:llä.  Meillä muutama sata ha eri-ikäisiä ja eri tavoin uudistettuja männiköitä.   Luonnollisestikin mäntyä voi uudistaa siemenpuuasennon kautta.  Tulos joskus hyvä joskus ei.  Siis joskus joutuu kuokalla tekemään uusinta siemdennyksen, kun luomumendetdelmä ei onnistu.  Usdein  lahopuusta pitävät kiittävät.  Menetelmä ei ole luonnollisestikaan jatkuvaa kasvatusta.

    Voi yrittää kasvattaa tiheämmässä, siis suojuspuuasennossa, jos hakkuuvaiheessa on mahdollista jättää n. 150 kasvatuskelpoista pienehköä mäntyä.   Joskus alle syntyy taimikkoa, useimmiten ei.  Menetelmällä siirretään yleensä päätehakkuta ja saadaan arvokasvua kuitupuiden järeytymisestä.  Kaksivaiheista kasvatusta tämäkin on.  Ei jatkuvaa.

    Ainakin meillä männyn biologia ei mahdollista jatkuvaa kasvatusta.  Siis metsälöä, jossa eri-ikäiset männyt kasvat vieretysten niin, että voidaan määrävälein hakata uusi puusukupolvi.   Kuten aiemminkin olen kirjoittanut, kuusen taimet saattavat juroa varjossa odottaen, että isommat puut poistuvat.  Valopuu männylle tämä strategia ei sovi.  Se kuolee varjossa.  Männyn tavoite on saada latvansa naapureiden tasalle.   Sinne pyrkiessään useimmat taimet kuolevat.  Jotkut onnekkaat saavuttavat latvuskerroksen, mutta kovalla hinnalla.  Niillä ei ole ollut varaa vahvistaa runkoa tarpeeksi, mistä seuraa yleensä lopulta kuolema lumen kaatamana.

    Männyn kasvatus on taimesta lähtien periaatteessa hyvin yksinkertaista.  Kaikki perkaukset ja harvennukset tulee tehdä niin, että jätetyt männyt ovat mahdollisimman tasavertaisia.   Käytännössä ei kuitenkaan aina helppoa.  Esimerkiksi perkauksessa jätetty vähän muita pienempi taimi kituu, haittaa naapureiden kasvua eikä koskaan kehity ainespuuksi.

    Anneli.  Rohkenen siis edelleen väittää, ettei männyn jatkuva kasvatus ole mahdollista ainakaan, jos tarkoitus on harjoittaa järkevää metsätaloutta.

     

    antinpoika 17.9.2018 at 19:47

    Mihin vättämäsi perustuu, Timppa ?

Viewing 10 replies - 1,921 through 1,930 (of 4,055 total)
1 2 3 … 192 193 194 … 404 405 406