Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

  • Tämä aihe sisältää 4,055 vastausta, 102 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten VisakalloVisakallo toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,931 - 1,940 (kaikkiaan 4,055)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • Timppa

    Antinpoika.  Tuossa edellä perustelin asian,  Siis omiin näköhavaintoihin.

    Jovain

    Mänty valopuuna. Eiköhän luontaiset uudistumisen mahdollisuudet pohjoisessa ole paremmat. Runsaan valon ja väljemmän metsänkuvan ansiosta sitä myös käytetään pohjoisessa paljon, myös MH käyttää. Etelässä on paljon vaikeampaa.

    Kiinnittäisin huomiota Timpan erinomaiseen metsänhoidon tulokseen ja mäntymetsiin. On kuitenkin epäjohdonmukaista verrata hyvää tulosta harsinnan aikaisiin kuusikon jätemetsiin. Antaa huonon kuvan verrattuna jatkuvan kasvatuksen metsään. Niitähän Timpalla ei ole ollut.

    Vielä muutamia vuosikymmeniä sitten jatkuvaa kasvatusta käytettiin menestyksellä ja kysymys ei ollut mistään metsiä pilaavasta harsinnasta, niin kuin täällä väitetään ja mainostetaan.

    Visakallo Visakallo

    Suomen oloissa menestyvillä puulajeilla ei jatkuva kasvatus ole aidosti mahdollista.  Parhaimmassakin tapauksessa voidaan vain siirtää päätehakkuuta muutama vuosikymmen eteenpäin.  Timppa ja muut pidemmän linjan metsänomistajat tämän hyvin tietävät. Kokemattomammat saattavat aikansa uskoa JK-oppeihin, kunnes omakohtainen kokemus muuttaa mielipiteet.

    Visakallo Visakallo

    Monen mielestä mm. kansanedustaja Jani Toivolan tapaus osoittaa, että vihreät puhuvat yhtä, mutta tekevät toista. Tämä koskee yhtälailla liikennettä kuin metsätalouttakin. Tässä pari otetta tämän päivän keskusteluista:

    ”Kun tavallinen ihminen ajaa autollaan työpaikalleen, on kyseessä pyhäihäväistys, jossa vain itseään ajatteleva autoilija ei ajattele tulevia sukupolvia. Kun taas parempien ihmisten puoluetta edustava ihminen sutii taksilla veronmaksajien piiikkiin tuhansia kilometrejä, on tietysti kyseessä ympäristöteko!”

    ”Vihreät suojelee ilmanlaatua. Ei heillä ole autoa, vaan he ajavat taksilla. Me muut saastutamme, kun on pakko ajaa töihin ja takaisin.”

    Puuki

    Jatkuva harsinta Suomessa johtaa helposti metsän pilalle menemiseen; siihen on olemassa monia eri syitä, joita on käsitelty tälläkin palstalla jo paljon.  Onnistuminen jk:ssa on käytännössä  harvinaisempaa kuin monesti kuvitellaan.

    Sopivassa männikössä onnistunut yläharvennus toki lisää sekä kokonaiskasvua että taloudellista tuottoa. Mutta siihen ei tarvita välttämättä jatkuvaakasvatusta, vaikka niin on väitetty mm. monissa kannattavuuslaskelmissa , joissa on ollut tasaikäiskasvatuksen mallin oletuksena vain alaharvennukset.  Taimikosta lähdettäessä sp-hakkuun jälkeen ei erirakenteisuus oikein sovi männylle . Jos suurimpia taimia suositaan ensiharvennukseen asti, laadukkaammat suht. tasapituiset taimet ehtii ”tukehtua” ympäriltä ja kiertoajan tuotto pienenee huomattavasti.

    Lapissa tilanne on erilainen, kun puut kasvaa muutenkin paljon harvemmassa asennossa kuin etelämpänä ja kiertoaika on pidempi. Sama juttu karuhkoilla soilla, joissa kuitenkin mänty vielä kasvaa kohtalaisen hyvin.

    PS. Jatkuvan kasvatuksen ongelma voi olla (ja usein onkin) männiköissäkin se, että PPA pitää laskea liian alas, jotta uudistumista tapahtuisi. Silloin yksittäisten hakkuiden suht. korkea tukkipuuosuus ei enää riitä tarpeeksi kompensoimaan kokonaiskasvun laskua.

     

    mehtäukko

    Mehtäukko hyvin pitkälle samaa mieltä. Jk on konttorin ikkunasta haaveiltuna kaunis ajatus, mutta käytännössä tuhoon tuomittu laajoissa mittakaavoissa.

    Siitä ei päästä mihinkään.

    Jovain

    Väheksymättä lainkaan Visakallon poikkeuksellisen hyvää metsänhoitoa. Siihen pyrin itsekin. Menee jotain 70/30 keinollisen metsänhoidon hyväksi. En kuitenkaan jätä mahdollisuuksia käyttämättä. Hyödynnän metsän luontaisen tarjonnan. Tilanne siinä suhteessa ei ole muuttunut miksikään, verrataanpa sitä vaikka 60-luvulle, jolta ajalta löytyy hyvät pohjat jatkuvalle kasvatukselle. Lienee myös aika, joka riittänee kokemuspohjaksi.

    Tuo Visakallon Suomessa menestyvät puulajit on mielenkiintoinen. Luontaisessa uudistamisessa ensin tulevat valopuut ja sen jälkeen varjopuut. Usein lehtipuut etukasvuisina.

    Kuka sen lopulta sanoo mikä on keinollista ja mikä luontaista, sillä keinollisessa metsänhoidossakin noudatetaan luonnon omaa rytmiä avohakkuun kautta, toki monin verroin enemmän ohjailtuna.

    Gla Gla

    Jovain, sekoitatko luontaisen uudistamisen ja jatkuvan kasvatuksen? Nehän eivät ole synonyymejä, jaksollisessa kasvatuksessa käytetään yleisesti luontaista uudistamista.

    Myös koivikon alle kasvatettava luontainen kuusikko menee jaksollisen kasvatuksen puolelle, koska kuusikkoon tehdään aikanaan avohakkuu eli metsä ei säily peitteisenä. Toki varmasti kuusikon voisi aikanaan uudistaa luontaisesti koivulle, mutta kun hehtaarilla on 20 kpl siemenpuita (saman verran kuin luontoväki toivoo aukkoihin jättöpuita), ei mielestäni millään mittarilla arvioituna tuo ole jatkuvaa kasvatusta. Kuuselle sitä taas ei luontaisesti saa uudistetua, koska kuusi ei kuusen alle tahdo kasvaa eli erirakenteinen (koivikko päällä + epätasainen kuusikko alla) metsä tyssää kuusikon päätehakkuuseen. Mitään ongelmaahan tässä ei teoriassa ole, kuusi pidentää kuvion kiertoaikaa ja lehtipuu ylläpitää luohtaista kehityskulkua ja siten metsän terveyttä. Käytännössä tietysti kaksijaksoinen on hankalampi hoitaa kuin tasarakenteiden metsä.

    Koska ollaan vihreiden metsäpolitiikkaa käsittelevässä viestiketjussa, tyydyn vain hämmästelemään sitä, ettei vihreät kannusta tällaiseen millään tavoin. Koivikon kasvatus vaatisi kyllä hirvieläinten radikaalia vähentämistä.

    Rane2

    Näillä kymmenillä miljoonilla joilla on ennallistettu soita on saatu ainakin tuhti annos fosforia.Joko olisi aika lopettaa?

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mets%C3%A4/artikkeli-1.302249

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Menetelmien edullisuus ei riipu pelkästään biologiasta ja puuntuotannon taloudesta. Useimmissa päätöstilanteissa toki näin, mutta väitän edelleen, että jatkuvalle kasvatuksellekin on oma ”ekologinen lokeronsa”. Sitä kannattaa käyttää silloin, kun taimiainesta syntyy ”pyytämättä ja yllättäen” tai jos metsänhoito on monitavoitteista tai jos kasvupaikka on niin karu (kangasmetsä tai turvemaa), että uudistamiskuluja ei kannata kohteeseen uhrata.

    En pääse lukemaan Kainuun Sanomia, juttu on tilaajille. Laitoin kuitenkin kommentin tähän kolumniin

    ja linkin Timo Pukkalan kirjoitukseen Suomen Metsäyhdistyksen nettisivuilla:

Esillä 10 vastausta, 1,931 - 1,940 (kaikkiaan 4,055)