Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 1,971 - 1,980 (kaikkiaan 4,127)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • William Munny William Munny

    Rane,Suomen coolein kellukka Kepuli.

    Rane2

    Kiitos Viljami.

    hemputtaja

    Lainaus reservuaari-indeksi: ”Tuota lajien vähenemistä tukevia tutkimuksia ei olekaan kuin muutama tuhat. Ymmärrän toki että hemputtajalla on parempi, joskin salattu, tutkimus missä toisin todistetaan.”

    Ei ole hemputtajalla salattua tutkimusta, jossa toisin todistetaan. Kertoopa nyt sitten reservuaari-indeksi muutaman tutkimuksen noista tuhansista, että osaan muuttaa mielipiteeni.

    Rane2

    Tästä Biosin ”tutkija” Antti Majavasta vielä sen verran että hän on taiteilija ja tohtorikoulutettava ”monitieteisen ympäristötutkimuksen” alalla.

    https://www.sitra.fi/ihmiset/antti-majava/

    reservuaari-indeksi reservuaari-indeksi
    Rane2

    Jos monitieteinen ympäristötutkimus kuulostaa sekavalta ja oudolta niin et ole ihan väärässä.

    https://www.gaudeamus.fi/lummaa-monitieteinen/

    hemputtaja

    Reservuaari-indeksi paljasti jollekin vemputtajalle 3 linkkiä, joissa hänen mielestään todistetaan metsiemme autioitumista kasvillisuudesta. Kolmas linkki ei auennut, mutta eiköhän se ollut muiden toistoa.

    Linkeissä oli arvioita uhanalaisuuden kehityksestä – siis arvioita – ei tutkimuksia. Voi myös kysyä, mitä mieltä arvioijat ovat jo lähtöön uhanalaisuuden kehityksestä.

    Kannattaa myös muistaa, että uhanalaiset ovat jo alkuun harvinaisia ja ovat sitä olleet aina.

    Monimuotoisuuden väheneminen metsissämme on edelleen todistamaton mielipide ei muuta.

    Muistelen, että ainut kunnon kasvillisuuskartoitus on tehty Valtakunnan metsien inventoinnin yhteydessä – oliko 80- vai 90- lukua? Oli sen verran kallis homma, että sitä ei ole taidettu uusia, vaikka aihetta olisi. Tosin silläkin konstilla jää osa kasveista pois koska  tuppaavat elelemään eri aikoina.

    Timppa

    Ainakin käytännössä on täysin mahdotonta tutkia jonkun harvinaisen lajin esiintymistiheyttä ja sen muutoksia.   Pitäisi kulkea Suomen kaikki 20 miljoonaa metsähehtaaria läpi neliömetri neliömetriltä.  Muuten ei voi perustellusti väittää sitä tai tätä.  Ei auta edes biotooppien laskeminen, koska monet eliöt ovat myös sopetuvia elinympäristön muutoksille.

    Joku aika sitten kerrottiin, että eräs kotilolaji, jota aiemmin oli löydetty vain Kolilta,  oli havaittu runsaslukuisena Sipoossa jollakin alueella, jonka maankäyttöä oli suunniteltu rakentamiseen.  Siinäkin esiintymät lisääntyivät 100 %.  Muitakin vastaavanlaisia ihmeitä sattuu juuri sellaisilla alueilla, joita on kaavailtu rakentamiseen.  Pitäisi vain rakentaa paljon, niin meiltä loppuisivat uhanalaiset eliöt, koska niistä tulisi runsaslukuisia.

     

    Rane2

    Juuri näin kuin Timppa totesi.Kajaanissa kun rakensivat K-rautaa niin siellä oli harvinaisen viitasammakon asuinpaikka ja tämän Paltamoon mahdollisesti tulevan sellutehtaan alueella oli muistaakseni parikin harvinaista kasvilajia,ihan tavallisessa talousmetsässä.Eli ”harvinaisia” lajeja alkaa löytyä kun olosuhteiden pakosta tutkitaan joku alue.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Miksi meillä on METSO ja uhanalaisia tutkinut PUTTE-ohjelma, ellei kuudes sukupuuttoaalto koske meitä? Miksi EU vaatii Suomelta vähintään 20 miljoonan kuutiometrin vuotuista hiilinielua? Siksi, että puunkäytön lisäämiseen johtavat hankkeet ovat ristiriidassa edellisten kanssa, ts. kaikkien kolmen hyödykkeen maksimaalinen tuotanto ei onnistu yhtä aikaa; ns. tuotantomahdollisuuksien käyrällä joudutaan tekemään kompromisseja.

    Joudumme siis mahdollisesti juuri nyt tinkimään hakkuiden lisäämisvauhdista muiden hyötyjen takaamiseksi, mutta loppujen lopuksi päädytään tilanteeseen, jossa kaikki voittavat. Kun hakkuutaso on 70-80 prosentin tasolla puuston kasvusta, kasvu ja myös hiilinielu (kasvu – hakkuut ja luonnonpoistuma) nousevat vielä nykytasosta. Toisin sanoen, kun nyt ei hakata täysillä, tulevaisuudessa voidaan hakkuita nostaa enemmän verrattuna siihen tilanteeseen, että nyt hakattaisiin maksimaalinen määrä. Metsän kasvun mallittajat osaavat kertoa tarkemmin mihin hiilinielutasoihin kukin hakkuupoistuman taso johtaa. Esimerkiksi kun puutuotannon käytössä olevien metsien kasvu noussee vielä helposti 120 miljoonaan kuutiometriin, josta 70 prosenttia olisi 84 miljoonaa mottia, joten kyllä tehtaitakin vielä voidaan rakentaa.

Esillä 10 vastausta, 1,971 - 1,980 (kaikkiaan 4,127)