Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 2,171 - 2,180 (kaikkiaan 4,127)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • jees h-valta

    Ohisalon tuloa tässä pedataan kun onhan selvää ettei heidän imagoonsa enää noin vanha äijänkäppänä puh.johtajana käy. Liian konservatiivinenkin. Kyllä se ärhäkkää kettutyttöä hesan jengi huutaa. Saadaan nuorten kannatus taas uuteen kukoistukseen.

    Jätkä

    Kyllä viherpipertäjienkin pitäisi metsienkäsittelyn ymmärrystä hankkia puolueeseensa henkilöistä, jotka ovat saaneet koulutusta metsän ja puiden kasvatuksesta ja metsämaan ja puiden taloudellisesta ja ekologisesta käsittelystä.

    Jos ei ymmärrä sitä, että valitsemalla oikeat puulajit oikeaan paikkaan, sekä jalostuksen merkityksen metsiemme tulevaisuuden parantamisessa, niin on väärässä porukassaedustamaan esim vihreää aatetta.

    Ollakseen vihreä, ei sentään tarvitsisi olla pöljä.

    Kuinka monta pätevää Metsänhoitajaa ja Metsätalousinsinööriä on Vihreissä johtavilla paikoilla? Touhuilusta päätellen ei ainuttakaan! (Pätevää).

    Planter Planter

    Alanko-Kahiluoto on lomalla Japanissa ja Haavisto ”sovittelemassa” Afrikassa. Eivät taida kumpikaan ehtiä puheenjohtajan ”vaaliin”. Heidi sukkuloi lentäen Brysseliin jatkuvasti ja Ville haikailee samaa.

    Tämä on käytännön vihreää hiilijalanjälki-politiikkaa, joka voidaan heidän mielestään kompensoida siirtämällä metsänomistajat  jatkuvaan kasvatukseen, koulun penkille, että ymmärrämme, miten maailma pelastetaan.

    Sitten kun vihreät  mielenosoittajat lentämisen sijaan kahlitsevat itsensä ketjuilla lentokoneiden laskutelineisiin ja protestoivat lisääntyvää lentoliikennettä vastaan, tulee uskottavuutta.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/artikkeli-1.220697

    harrastelija harrastelija

    Lentoliikenne Taalaksen mukaan on vain 2 % maailman päästöistä. Eli kyllä suurin syy on maapallon liian suuri väestön määrä! Välillisesti miljardien ”ihmisroskan” ( erotetaankohan minut nyt eläkeliitosta?)  ruokkiminen aiheuttaa eniten päästöjä. Pelkästään ruon kasvatus koko väkimäärälle vie maapallon perikatoon!

    Gla Gla

    Juurihan uutisoitiin matkailun aiheuttavan 8% co2-päästöistä. Akselilla Suomi-Japani varmaan ollaan keskiarvon yläpuolella. Tähän aikaan vuodesta olisi passeli aika mennä vaellukselle Suomessa.

     

    tamperelainen tamperelainen

    Taas WWF huijasi

    https://yle.fi/uutiset/3-10490500

    On näillä vihreillä järjestöillä aina epärehellisyys ja yleisön harhauttaminen mielessä.Varoja kerätään siis väärillä perusteilla

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jaan tähän Rane2:n löytämän Maaseudun Tulevaisuuden erinomaisen linkin, jossa Petteri Taalas kertaa ilmastopolitiikan pääkohtia. Vaikka lihansyönti ja lentoliikenne ovat pieni osa kokonaisuutta, jos suuri joukko ihmisiä muuttaa kulutuskäyttäytymistään, siitä kertyy iso virta päästövähennyksiä. Fossiilisista pois pyrkiminen mahdollisimman nopeasti on kaikkein tärkeintä.

    Metsien käyttöä lisäisin isossa mittakaavassa esimerkiksi Kanadassa ja Venäjällä, eli maissa, joissa metsien vanhuus aiheuttaa suuren metsätuhoriskin. Sen sijaan meillä markkinahakkuiden nostovaraa on vähemmän, kun metsien kasvu ei enää kiihdy entiseen malliin.

     

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ympäristö/artikkeli-1.326778

    Puuki

    Unohditko A.J viljelymateriaalin parantumisen kasvua lisäävän vaikutuksen ?   Esim. Suomessa ja Ruotsissa siihen on satsattu melko paljon ja kasvun lisääntyminen myös tulevaisuudessa johtuu osin siitäkin.

    Kasvun kiihtymisen hyytyminen voi johtua monesta eri asiasta tai sitten sitä ei ehkä todellisuudessa aina olekaan.  Kuusen istutus on lisääntynyt niillä alueilla, joihin koivu ja mänty sopisi paremmin .  Johtuisiko kasvuviive niistä (?) . Kuusihan kasvaa alkuvuosina hitaammin kuin mänty, ra-koivusta puhumattakaan.    Metsien hoitamattomuus saattaa olla myös yksi syy ; kun taimikonhoitoja ja ensiharvennuksia ei tehdä, alkaa itseharveneminen pudottaa ha.kasvuja jossain vaiheessa.

    Planter Planter

    Metsäasiassa olen Taalaksen kanssa samaa mieltä, mutta muuten vähän eri mieltä.

    Taalas tuntuu vähättelevän yksilön vastuuta. Naapuri vaihtoi autonsa ”vähäpäästöiseen”, 20 gr / km pienempi kuin edellinen. Kuitenkin perheellä on tapana tehdä kaksi kertaa vuodessa lentoloma Kanarille tai kauemmas.  Mikä olisi tehokkain tapa vähentää päästöjä, jos sitä haluaa. Suomalaiset tekevät vuodessa yli 10 miljoonaa ulkomaanmatkaa ja lisääntyy koko ajan. Poliitikkojen on vaan helpompi kaupata vähäpäästöisempiä autoja, kuin leikata turhaa turistilentomatkustamista.

    Näin perustellaaan, ettei yksilön tai Suomen toimilla ole mitään merkistystä:

    Suomi tuottaa vain 0,1 % maailman päästöistä, ei sillä ole mitään merkitystä.  Eipä Ruotsi, ei Norja, ei Tanska, ei Hollanti tuota juurikaan enempää, ei niiden toimilla ole mitään merkitystä. Ei se Ranskaan tuota enempää kuin pienet yhteensä, ei  silläkään ole mitään merkitystä jne…

    Intia tuottaa 2,5 miljardia tonnia, Suomi 55 miljoonan tonnia vuodessa hiilidioksidipäästöja.  Sanotaan ettei Suomella ole mitään merkitystä, vähentäköön Intia.

    Intialainen sanoo, että Suomalainen tuottaa hiilidioksia kuusinkertaisen määrän henkeä kohti, vähentäköön Suomalainen, Intialainen ei edes voi.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Planter, olen kanssasi samaa mieltä: meidän kaikkien on osallistuttava ilmastotalkoisiin. En ole paras puhuja, kun palasin eilen pitkältä lentomatkalta, mutta aion ottaa itseäni niskasta kiinni, ja vähentää niitä. Lisäksi yritän tankata mahdollisuuksien mukaan biodieseliä ja talo lämpiää maalämmöllä.

    Ilmastoyhtälö vaatii toimia kaikissa maissa, ei se muuten ratkea. Erittäin positiivista Taalaksen ja muiden ajattelussa on se, että metsityksestä puhutaan nyt realistisena, toteutuskelpoisena vaihtoehtona. Jos koulutukseen satsataan, käyttäytymismalleja voidaan muuttaa. Nuoriso ajattelee jo nyt hieman toisin kuin me ”jäärät”.

    Puuki, en unohtanut jalostuksen vaikutuksia. Metsien kasvuun vaikuttavat  monet seikat, osa lisäävästi, osa vähentävästi. Kasvua lisää jalostuksen lisäksi lannoitus ja nuorten suometsien suuri osuus. Massiivinen kuusen viljely väärille kasvupaikoille vähentää varmasti. Muita kasvua vähentäviä tekijöitä ovat juurikääpä, hirvituhot taimikoissa, kuumat kesät sekä harvennushakkuiden ja taimikonhoitojen laiminlyönnit. On myös epäilty että ilmastonmuutos vaikuttaisi laajasti Euroopan metsiin, eli heikentäisi niiden typen saantia.

    (https://www.skogen.se/nyheter/global-uppvarmning-kan-minska-skogars-klimatnytta?)

     

Esillä 10 vastausta, 2,171 - 2,180 (kaikkiaan 4,127)