Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

  • This topic has 4,055 vastausta, 102 voices, and was last updated ago by Visakallo.
Viewing 10 replies - 2,631 through 2,640 (of 4,055 total)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • Gla

    Edelleen kovasti hämmästelen sitä, miksi puuston määrää ja kasvua käsitellään jonain vakiona, josta hyödynnettävän eli hakattavan  osuuden määrä on ainoa kiinnostava asia. Itse näen asian aivan toisin. Nykyinen taso ei ole itsestäänselvyys. Se on pitkäjänteisen työn tulos. Hakkuiden rajoittajilta se huvittavalla tavalla unohtuu, vaikka paheksuttava metsätalous tarjoaa mahdollisuuden keskusteluun hakkuun rajoitteista. Moniko vihreä haluaisi oikeasti palata aikaan, jolloin puuston määrä oli puolet nykyisestä. Silloin mahdollisuus hyödyntää uusiutuvaa raaka-ainetta oli ratkaisevasti nykyistä pienempi. Ei tuosta kovin kauan ole, vaikkei vihreää liikettä silloin ainakaan nykymuodossaan ollutkaan olemassa.

    Metsätaloudella ja -teollisuudella on valtava kansantaloudellinen merkitys. Kun raha perustuu uusiutuvan kotimaisen raaka-aineen tuotantoon ja jalostukseen eli on kaikilla mittareilla arvioituna ainoa kestävä tapa jatkaa elämää tällä pallolla, miksi tuon kasvattamisesta ei olla kiinnostuneita? Nyt mietitään lähinnä sitä, kuka kehtaa esittää perusteet suurimmille leikkaustarpeille. Se on mielestäni rikos ihmiskuntaa ja yleensäkin elämää kohtaan. Kestävään tulevaisuuteen pyrkivässä yhteiskunnassa pohdittaisiin keinoja maksimoida uusiutuvien raaka-aineiden käyttö, kun edelleen käytetään tolkuttoman paljon uusiutumattomia, jotka eivät liity millään tavalla kestävään kehitykseen. Visakallon esittämä huoli on todellinen.

    jees h-valta

    Mitäpä tuohon on lisättävää, ei mitään. Hyvä kirjoitus Gla.

    A.Jalkanen

    Tällä hetkellä kyllä 100 miljoonan hakkuut varmaan pienentävät hiilinielua mutta tulevaisuuden vaihtoehtona on myös skenaario, jossa kaikki puuntuotantoa alentavat tekijät kuten ylisuuria hirvieläinkanta on poistettu, taimikot ja ensiharvennukset hoidetaan, ja kasvu on saatu nostettua tasolle 140 miljoonaa. Silloin kasvun ja poistuman (hakkuut + luonnonpoistuma) erotus on edelleen se tavoiteltu 30 miljoonaa. Samaan aikaan metsien monimuotoisuus kukoistaa kun puulajivalikoima metsissä on monipuolistunut.

    Metsänmies

    Suomen metsävarat ovat 2,5 miljardia kuutiometriä. Vuotuinen kasvu on yli 100 miljoonaa kuutiometriä. Metsää hakataan vuodessa reilu 60 miljoonaa kuutiometriä. Metsien puustomäärä siis lisääntyy koko ajan. Samalla kasvaa myös metsiin sitoutuneen hiilen määrä. Suomi on Euroopan metsäisin ja maailman metsäisimpiä maita. Maailman metsävarat ovat noin 435 miljardia kuutiometriä. Suomen osuus maailma kokonaismetsävaroista on metsäisyydestä huolimatta vain noin 0, 58%. Olisiko syytä olla huolestunut enemmänkin koko maailman hiilinielusta, koska noilla Suomen metsillä ei ole suurta merkitystä koko maailman hiilitasapainoon? Voidaanhan sitä tietysti yrittää näyttää esimerkkiä muille, mutta se on turhaa.

    jees h-valta

    Ja tuskin ne meistä mitään esimerkkiä ottaisivatkaan. Tuskin tietävät missä edes sijaitsemme.

    mehtäukko

    Esimerkin näyttäminen k o h t u u d e s s a juuri tuon 0,58% paino-arvolla on siedettävää. Mutta kun maansa myyjät jo huutavat kitapurjeet punaisina… on se jumankauta irvokasta meininkiä!

    Tolopainen

    Miksi Anneli poistaisi metsistä hirvet, kun ne tuottavat arvokasata lihaa luonnonmukaisesti. Jos hakkuut puolitetaan hirvenlihan tuotanto voidaan moninkertaista, ehkä kannattaisi alkaa jalostaa hirvikantaa tuottamaan enemmän lihaa ja kaikki tarvittava eläinproteiini saataisiin riistasta. Sehän on  sama mistä metsänomistaja saa tuloja. Kaatolupamaksut tietenkin kuuluvat maanomistajille ei valtiolle. Myöskin iso villisikakanta olisi potentiaalinen mahdollisuus tulevaisuudessa lisätä tuloja metsästä. Samalla kun hakisi metsästä joulukuusen voisi tuoda myös joulukinkun mukavaa ja edullista. Vielä jos kellistäisi suden ja supin saisi susiturkin ja supikarvalakin.

    Metsäkupsa

    Kyllä varmaan hiiliniulu tase vahvistuu,jos metsien hakkuut täällä ajetaan alas.Samalla elintaso laskee,jolloin kulutus myös.Maapallo varmaakin pelastuu,jos ei ihmisiä olisi ollenkaan.Suomikin olisi tosi vähäpäästöinen,jos sudet,karhut, hirvet olisivat käytännössä ainoita asukkaita.Kanadassa ja  Venäjällä metsiä palaa suhteessakin paljon ja uudistamistyötkin retuperällä,Brasiliassa taitaa melkoinen ala sademetsää kadota,joilla on parantamisen varaa mielestäni suhteessa enemmän.Eli jos me metsiämme emme hakkaa,sen tekee joku muualla varmasti.Väitän sen tapahtuvan vähemmän kestävästi meihin verraten,joten olen tympääntynyt tämän hetken hiiliniulu hypetykseen metsänomistajana.

    Tolopainen

    Minulle hakkuiden puolittaminen ei ole minkäänlainen ongelma. Olen ollut hakkaamatta metsiä joskus 10v ja hoitanut pelkästään hiilitasetta. Meidän metsätkin on joskus olleet rauhoitettuna hakkuilta. Että kyllä tätä, herrojen lääkettä on maistettu ei siinä ole mitään uutta eikä se vaikuta maapallon ongelmiin yhtään mitään.

    A.Jalkanen

    Uudessa Seelannissa tuotetaan hirvenlihaa aitauksissa, ja sitä riittää meillekin saakka tuotavaksi. Meillä luomuhirvenlihaa tuotetaan toisen omistamalla maalla. Lisäksi vastaan painavat muut hirvieläimiin ja villisikoihin liittyvät riesat: taudit, liikennevahingot ja vahingot viljelyksille. Jos halutaan luomulihaa, kallistuisin siis mieluummin laidunpohjaiseen lihanautakarjan kasvatukseen.

    Joku kyseli aiemmin, miksi Suomen soita ei oteta laajemmin puuntuotantoon. Menneinä vuosikymmeninä on ojitettu kaikki suot, jotka kelpaavat taloudellisesti puuntuotantoon ja muutama sata tuhatta hehtaaria liikaakin. Nämä ’metsänkasvatuskelvottomat’ suot pitää jättää ennallistumaan tai ennallistaa.

    Metsäkupsa mainitsee Venäjän ja Kanadan. Näissä molemmissa hakkuita todellakin olisi varaa lisätä kestävästi, jos vain metsänuudistamisesta huolehdittaisiin. Samalla metsätuhot vähenisivät, kun metsissä olisi vähemmän kuolevaa ja kuollutta puuta. Brasiliassa kuten muuallakin etelän mailla suuri osa metsäkadosta johtuu viljelysmaan raivaamisesta; esim. soija- ja öljypalmuviljelmien perustamisesta.

    Suomessa pitäisi panostaa metsätaloudessa sekä puuntuotannon että monimuotoisuuden lisäämiseen samanaikaisesti, että niiden tasapaino säilyy.  ”Jokamies”, matkailija ja poromies pitää myös muistaa. Samaan aikaan pitäisi tukkia ”hiilivuodot” turvemailta, eli pyrkiä optimoimaan turpeen hajoamisen ja puun kasvun suhde. Siinä sitä on mallittamista! 🙂

Viewing 10 replies - 2,631 through 2,640 (of 4,055 total)