Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

  • Tämä aihe sisältää 4,055 vastausta, 102 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten VisakalloVisakallo toimesta.
Esillä 10 vastausta, 3,041 - 3,050 (kaikkiaan 4,055)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    RR. Jos oikein muistan, Lukelle oli annettu EU:n taholta aika selvät askelmerkit, minkä mukaan vertailutasolaskelma piti tehdä. Laskelmaa ei ole vielä hyväksytty, joten onhan mahdollista että se vielä muuttuu. Epäilet, että haluttu hakkuutaso päätettiin ensin ja säädettiin sitten korkotaso sopivaksi niin että hiilinieluakin jäi riittävästi. Onhan se toki voinut noinkin mennä, ken tietää, minä en.

    Tolopainen

    Onko Suomessa siirrytty suunnitelmatalouteen ja hakkuutasokin päätetään jossain muualla kuin markkinoilla, sehän on aika erikoista tämä ilmaston suojelu. Sillähän ei ole ilmaston kannalta mitään merkitystä kaaadetaanko puu vai jätetäänkö pystyyn, kun tilalle istutetaan uusi. Metsä alkaa heti sitoa hiiltä kun kasvu alkaa ja yleensä tämä uusi metsä kasva huomattavasti nopeammin kuin kasvunsa jo lopettelemassa oleva. Eli on aivan sama paljonko hakataan, lisäksi metsänhakkuista suurin osa on harvennuksia, jotka vain parantavat kasvua. Kannattaisi unohtaa nämä hakkuumäärät kokonaan, tärkeintä on säilyttää metsien kasvukunto.

    puunhalaaja

    Sillähän ei ole ilmaston kannalta mitään merkitystä kaaadetaanko puu vai jätetäänkö pystyyn, kun tilalle istutetaan uusi.

    Tuossa tolopaisen lausahduksessa tiivistyy asian ongelmallisuus. Tai en tiedä onko kyseessä oikea ongelma, vai onko ongelma vain päässäni. Nythän on niin, että asiasta kuulee ihan vastakkaisia näkemyksiä. Toiset painottavat tulevaisuudessa tapahtuvaa hiilensidontaa ja toiset taas puihin jo sitoutunutta tavaraa. Mitä uskoa, mitä asiaa painottaa päätöksissä?

    Haluaisin systeemin jossa kakun voisi sekä syödä että säästää.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Meillä on puunhalaajan kanssa ihan sama tuska – minäkin haluaisin sen kakun. Painotus on ajallisesti selvästi sellainen, että päästövähennykset pitää tehdä lähivuosikymmeninä, mutta on epäselvää, mihin lopputulokseen tämä tavoite johtaa Suomen metsien käytön kannalta. Vielä monimutkaisempi päätöstilanteesta tulee, kun otetaan mukaan yhtälöön metsien monimuotoisuuden kasvattamistavoite, kestävyysvaje, työllisyys ja metsien muut käyttömuodot sekä hiilivuoto (meidän tuotteiden kysynnän eli hakkuiden siirtyminen ulkomaille).

    On selvää, että metsistä on paljon apua yhtälön ratkaisemisessa globaalisti. Erityisesti metsitykset tuovat monenlaisia hyötyjä. Sipilä on tehnyt EU:ssa aloitteen Afrikan metsityksen tukemiseksi.

    Ajattelisin niin, että meidän kannattaisi välttää äkkiliikkeitä ja EU:n jäsenenä joudumme kuitenkin sopeutumaan yhteiseen päästö- ja nielupolitiikkaan, joten liikkumavaramme on suhteellisen pieni hakkuiden lisäämisen suuntaan. Hakkuiden vähentäminenkään ei tunnu järkevältä sen järisyttävien kansantaloudellisten vaikutusten takia. Siispä lisätään hakkuita pikku hiljaa puuston kasvun lisääntymisen tahdissa ja metsitetään ne alueet mitä kyetään. Lisäksi yritetään alentaa turpeen hajoamista.

    Metsänmies

    Tuossa on oikea metsäpolitiikka, puolueista riippumatta, AJ:”Hakkuiden vähentäminenkään ei tunnu järkevältä sen järisyttävien kansantaloudellisten vaikutusten takia. Siispä lisätään hakkuita pikku hiljaa puuston kasvun lisääntymisen tahdissa ja metsitetään ne alueet mitä kyetään. Lisäksi yritetään alentaa turpeen hajoamista.”

    Timppa

    Mahdollisessa hakkuiden rajoittamisessa on kyse myös Suomen nykyisen kansallisuusvarallisuuden alasajosta seuduilla, missä metsätalous on merkittävässä asemassa.  Hakkuiden vähentämisellä tai rajoittamisella kiihdytettäisiin muuttoliikettä ja sinne syrjäseudulle jäisi entistä enemmän käytöstä poistuvaa rakennuskantaa, jonka tilalle pitäisi ruuhkautuville alueille rakentaa uudet asunnot ja kaikki muu infra.  Ihmettelen, ettei tätä näkökohtaa käsitellä hakkuukeskustelussa lainkaan.

    Näissä hommissa ei kannata ryhtyä liian nokkelaksi.  Jo puheet, säätelystä puhumattakaan, vie aina pieleen.  Riittää, kun metsät hoidetaan, harvennetaan ja uudistetaan oikeaan aikaan.   Silloin lopputulos on kestävä.  Tämä kuitenkin edellyttää, että löytyy yrityksiä, jotka haluavat sijoittaa rahojaan Suomen metsistä saatavan puutasvaran varaan, mikä ei tietenkään ole itsestäänselvyys.

    Timppa

    Mahdollisessa hakkuiden rajoittamisessa on kyse myös Suomen nykyisen kansallisuusvarallisuuden alasajosta seuduilla, missä metsätalous on merkittävässä asemassa.  Hakkuiden vähentämisellä tai rajoittamisella kiihdytettäisiin muuttoliikettä ja sinne syrjäseudulle jäisi entistä enemmän käytöstä poistuvaa rakennuskantaa, jonka tilalle pitäisi ruuhkautuville alueille rakentaa uudet asunnot ja kaikki muu infra.  Ihmettelen, ettei tätä näkökohtaa käsitellä hakkuukeskustelussa lainkaan.

    Näissä hommissa ei kannata ryhtyä liian nokkelaksi.  Jo puheet, säätelystä puhumattakaan, vie aina pieleen.  Riittää, kun metsät hoidetaan, harvennetaan ja uudistetaan oikeaan aikaan.   Silloin lopputulos on kestävä.  Tämä kuitenkin edellyttää, että löytyy yrityksiä, jotka haluavat sijoittaa rahojaan Suomen metsistä saatavan puutasvaran varaan, mikä ei tietenkään ole itsestäänselvyys.

    Reima Ranta

    Metsänomistajan näkökulma, syödä säästeliäästi. Huolehditaan harvennuksista, nuorena kasvatustiheyttä hieman lisäten ja päätehakkuita hieman viivästyttäen, jatkuva kasvatus jne. Poikkeuksellisen matala korkotaso antaa edellytykset puustopääoman lisäämiselle ilman taloudellisia tappioita.

    MaalaisSeppo

    Yksittäinen mo voi tietysti omantunnontuskissaan tehdä, kuten Reima esittää. Kokonaisuuden kannalta sillä ei ole merkitystä. Tehtaat syövät sen verran puuta kuin syövät, metsänomistajien korkoräknäilystä riippumatta. Puut kyllä saadaan hankittua helposti ylitarjontatilateessa. Puuhan on Suomessa halpaa tuontipuuhun verrattuna – selvä pitkään jatkunut ylitarjonta.

    Tolopainen

    Eipä tuossakaan näkökulmassa taloudellinen ajattelu korostu, metsästä tietenkin kannattaa ottaa pääomaa pois paremmin tuottaviin kohteisiin aina kun se on mahdollista. Eli harvennus aikaisin samoin päätehakkuu heti kun tukkikoko on saavutettu ja uutta metsää tilalle. Mahdollisimman pienin kustannuksin eli omalla työllä kylvö tai istutus yhtiön metsäpalvelun tekemiin mättäisiin.

Esillä 10 vastausta, 3,041 - 3,050 (kaikkiaan 4,055)