Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 3,781 - 3,790 (kaikkiaan 3,801)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • Rane

    ”Vahvat motiivit leimikon suunnitteluun,”

    Reva Groupille ei ilmeisesti vieläkään ole selvinnyt että jos suunnittelee leimikkoa omaan metsäänsä niin motiivit saa valita itse.

    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Gla Gla

    Eipä Petrikään ottanut kantaa siihen, mistä materiaalit tulevat. Kaupastahan niitä saa. Loput hoituu metsien monitoiminnallisuudella. Jyväskylän yliopiston määrittelemä hengenravinto pitää meidät hengissä. Toivottavasti keksivät ehdottaa samaa köyhyydestä kärsiville ihmisille ja valtion velkojille.

     

    Timppa

    Tässä kommentti Verdeen:

    Hoidan erään yhteismetsän metsäasioita ja tulee mietittyä metsien kasvuproblematiikkaa. Julkisuudessan ja tässäkin jutussa asioita pelkistetään liikaa.
    Ensiksikin pitää selvittää, että mistä on kyse, kun kun puhutaan ”liikahakkuista”, siis harvennuksista vai uudistushakkuista.Perinteisten harvennuksien tarkoitus on luonnollisestikin pitää metsän puusto hyvässä kasvukunnossa. Siis estää latvuksen karsiintuminen liikaa. Nykyään taitaa olla enemmän huoli siitä, että metsiä harvennetaan liian vähän, mistä seuraa siis niiden kasvun heikentyminen pysyvästi. Siis perinteiset harvennukset ovat välttämättömiä eivät ole mikään uhka.

     

    Sen sijaan luontojärjestöjen ajamat jatkuvan kasvatuksen harvennukset ovat todellinen uhka. Helposti hakataan liikaa. Niiden seurauksena metsiemme kasvu heikkenisi kuten tapahtui 1900-luvun alkupuoliskolla, jolloin ne olivat valtamenetelmä. Sama ilmiö tultaisiin näkemään myös nyt, jos menetelmä yleistyisi.

    Kun teemme uudistushakkuun, niin oletusarvo on usein, että tulevan metsän keskikasvu on n 50 % parempi kuin hakatun metsän. Tukkipuusta maksetaan kolminkertainen hinta kuitupuuhun verrattuna, mikä tietenkin kannustaa kasvattamaan metsiä mahdollisimman pitkään. Aiemmin tämä varmistettiin myös lainsäädännöllä. Jatkuvaa kasvatusta haluavat onnistuivat poistamaan tämän ” perälaudan” nykyisestä metsälaista. En kyllä usko, että sillä olisi paljon käytännön merkitystä. Ei vaikuttaisi ainakaan meidän hakkuisiimme. Joissakin tapauksissa saattaisi olla hyväkin. Ajakaapa luontojärjestöt metsälakiin.

    Hakkuissa on siis oleellista, miten ne vaikuttavat tulevaan kasvuun. Harvennukset ja uudistushakkuut edistävät sitä, mutta jatkuvan kasvatuksen poimintahakkuut pienentävät.

    Metsämme ovat ovat viimeisen 250 vuoden aikana olleet lukuisia kertoja aukkoina tai harveikkoina. On itsepetosta puhua ”vanhoista metsistä”. Joitakin on vain käsitelty harvemmin kuin toisia. Metsien käsittelyssä päähuomio pitäisi olla niiden avulla tapahtuva hiilen sitominen pysyviin rakenteisiin ja toisaalta fossiiliperäisten tuotteiden korvaamiseen.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyvä Timppa! Itse kirjoitin näin.

    ”Mikä on liikaa hakkuita? Maapallon ilmasto on yhteinen, joten meidän nielut ja päästöt ovat siinä rikkana rokassa, eikä meidän toimillamme ole tuossa kokonaisuudessa suurta vaikutusta. Paljon merkittävämpää on se, mitä tapahtuu muualla pohjoisella havumetsävyöhykkeellä alihyödynnetyissä metsissä Alaskassa, Kanadassa ja Venäjällä. Itse lisäisin hakkuita näillä alueilla, jotta niiden suuria metsätuhoja saataisiin pienemmiksi.

    Mitä meidän hakkuisiin tulee, nyt niitä ei tietenkään voida lisätä ennen kuin tiedämme lisää mahdollisen kasvun alenemisen syistä. Sen sijaan hakkuiden pitää kohdistua oikein: tarpeelliset harvennushakkuut pitää tehdä aina, muuten voi käydä niin että puita kuolee itseharvenemisen kautta (lisää päästöjä) tai metsätuhot lisääntyvät (lisää päästöjä). Päätehakkuita voidaan sen sijaan usein lykätä.

    Metsien terveyttä pitää muutenkin tarkkailla huolella. Jos esimerkiksi kuusia tappava kaarnakuoriainen (kirjanpainaja tai tähtikirjaaja) iskeytyy metsään, se on avohakattava pikaisesti jos halutaan myydä puutavara hyvällä hinnalla ennenkuin se muuttuu polttopuuksi.”

    Visakallo Visakallo

    Oikein hyvin olette kumpikin kirjoittaneet Verdeen. Vaikeahan noita asioita on kenenkään kiistää, ainoaksi torjuntakeinoksi jää silloin vaikeneminen. Kovin vähäisen ja valikoivan metsätiedon varassa poliitikot valitettavasti vain seilaavat.

    Timppa

    Anneli

    En nähnyt sinun tekstiä siellä Verden sivulla.  Onkohan moderaattori raakannut.  Minun  odotti vielä tarkastusta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Timpalle. Ei ole varmaankaan raakannut, vaan ennen hyväksyntää siellä näkee vain oman tekstinsä ja aiemmin hyväksytyt, ei muita jonossa tarjolla olevia. Voi olla että menee juhannuksen yli hyväksyminen nyt. Tämä on harmillista koska juttu on tällä hetkellä Verden luetuin.

    kaapo123

    no minä olen pikkupojasta lähtien kulkenut metsissä ja kyllä siellä on isoja ja paksuja puita ja pitkiä välimatkan ollessa o.5m,terveitä puita ja välimatka on monessa kohtaa 1.5 m ja kolmekin isoa puuta on jne.

    mehtäukko

    Tuo Kuapon ”patologin kertomukset” ovat olleet heti kymmenen kertaa esitetty. Pysäytä nauha.

Esillä 10 vastausta, 3,781 - 3,790 (kaikkiaan 3,801)