Vihreiden metsäpolitiikka

Sehän on selvä, että liiketalousperiaattein toimivassa ympäristössä raha on lopullinen ajuri. Jotkut vain eivät näe aina toimien ja taloudellisuuden yhteyttä, kun voitot eivät ole heti lunastettavissa.

Väitän, että suojeltavaa ei juuri olisi, jollei 80-90 lukujen taitteessa olisi otettu metsätalouden omia ympäristöohjeita käyttöön. Ainakin itse olin vielä osallisena 80-luvun lopussa vajaatuottoisten metsien hävityksessä – eli juuri niissä joita nyt halutaan suojella ja ympäristöohjeiden mukaan halutaan kiertää hakkuissa. Vanhakantaisen tehometsätalouden kyseenalaistaminen oli kyllä professoreiden puheissa Joensuussa jo 80-luvun lopussa ”eiköhän me anneta, niiden märkien länttien olla” sanoi suunnittelun professori maastokohteella.

No kaikki ei mene sellaisenaan ja toteuttajia on moneen lähtöön, mutta jos Nostokoukku väittää, ettei näillä ollut merkitystä tai niiden merkitys oli vähäisempi kuin kettinkiporukan, niin epäilen tuota osallisuutta asian kehitykseen…tai tuliko omalta osalta markkinointi hoidettua puolivillaisesti? Itse olin aivan asian ytimessä 93-94 ja muutos oli merkittävä vaikkei kaikenkattava.

Kyllä Vihreitä tarvitaan edelleen, se on todistettu. Aiemmin vaativat ydinvoiman alasajoa ja puolustusmenojen reipasta leikkaamista. Vihreiden ohjelmista tiedämmekin, mitä ei tule tehdä.

Kepuun voi aina luottaa. Pettävät aina.

https://yle.fi/a/74-20226561

Yksi tuttava hakkasi vanhan lahon kuusikon missä suurin puulaji oli energiapuu. Itse säälin sitä tuttavaa kuin oli niin huono päätehakkuu. Nyt tilalla kasvaa hieno koivikko.

Metsikön naapuri (vihreä) reagoi eri lailla, kirjoitti nettiin miten kauhea moto pilasi hänen maisemansa ja eläimien kodin. Ei kuitenkaan itse halua maksaa mistään mitään eikä ostaa omaa metsää. Odotan vaan milloin tulee meikäläiselle valittamaan meidän metsien hoidosta.