Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 531 - 540 (kaikkiaan 4,127)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • mehtäukko

    Siksipä juuri suomalaisen mo suoranainen velvollisuus on puuttua ja puolustautua Vihreään hapatukseen. Jos näin ei tehtäisi, mihin johtaisikin vääristelyn ja mustamaalauksen likainen propaganda.?!

    Rane2

    Rintamamiestilat olivat yksi keino estää sotilaiden kotiuttamisesta aiheutuvia ongelmia ja levottomuuksia.Jopa itänaapurin lietsomaa vallankumousta pelättiin,aiheesta.

    Jälkikäteen ajatellen keino oli tehokas.Sotatraumat upposivat turpeen kuokkimiseen ja pienikin pala omaa maata ehkäisi tehokkaasti unelmointia sosialistisesta suunnitelmataloudesta.

    Puuki

    Keskenkasvuisten metsien hakkuu isommassa mittakaavassa tuottaa jossain vaiheessa tappiota kansantaloudelle. Metsäteollisuudelle sopi hyvin lisääntynyt halvan kuitupuun tarjonta mutta sahatukin saatavuus ja laatu kärsii siitä myöhemmin.

    Tarkat entiset säännöt läpimittarajoineen ja ikärajoineen oli usein liian rajoittavia, jotta hakkuita olisi voinut tehdä järkevästi. Nyt mentiin heti toiseen ääripäähän, joka aiheuttaa omat ongelmansa, pääosin kuitenkin vain MH:n hakkuissa. Harvempi yksityinen on niin ”kiireinen” , että hakkuuttaisi aukoksi juuri parhaaseen arvokasvuun tulevia metsiä muuten kuin ehkä pienialaisia syrjäisiä kohtia, joiden eriaikainen hakkuu ei olisi järkevää.

    Gla Gla

    Visakallo esittää aiheellisia kysymyksiä. Itsekin jossain yhteydessä ihmettelin, että kun lakiuudistuksen tavoitteena oli mahdollistaa valinnanvapaus ja monipuoliset käsittelymenetelmät, nyt kyse onkin täysin päinvastaisesta asiasta.

    Eiköhän tämä aikanaan eduskuntakäsittelyn yhteydessä ääneen sanota. Kuka tässä maassa haluaa eduskuntaan voimia, jotka yhden tavoitteen saatuaan läpi haluaa kääntää tavoitteen periaatteen päälaelleen.

     

    Jätkä

    Vihreät ovat hyvällä asialla, mutta heidän toimintansa on monen mielestä täysin vastuutonta. Totuus on kuitenkin, että saadakseen suuren yleisön havahtumaan, on pantava hieman överiksi.

    Pipilän hallitus on käyttänyt hallitsemattomasti tuota tekniikkaa, eli huitaissut toisella kädellä uudistuksia, jotka ovat saaneet jopa KEPUlaiset kannattajansa pöyristymään – ja sitten vetäneet ehdotuksesta ”löysät pois”.

    Pipilän kannalta menetelmä ei ole lainkaan onnistunut, koska lakialoitteissa ei ole ollutkaan muuta kuin löysää.

    Sivussa häärännyt Kokoomus on kuorimassa kermaa ja rummuttaa hallituksen saavutuksia, vaikka kaikki parannukset onkin johtuneet maailmantalouden parantumisesta.

    Sotien jälkeinen asutustoiminta evakuoiduille oli sen aikaista ”pakolaispolitiikkaa”, jolla onnistuneesti estettiin se, että kaikki evakuoidut olisivat ilmestyneet turvapaikanhakijoiksi muille maille vierahille. Rintamamiestalot ja tilat olivat luvattu palkkioksi taisteliusta, joiden avulla Suomi säästy itsenäisenä.  Enoni läpiammuttiin ja hänestä tuli sotainvalidi. Hänkin sai rintamamiestilan, jonka hän vaimonsa kanssa rakensi ja raivasi raakaan maahan! Käytännössä tila on elinkelvoton ja mies olisi todellisuudessa tarvinnut jonkun siistimmän sisätyön, jossa olisi voinut hankkia perheelleen elannon, mutta hänen olisi pitänyt olla aktiivinen Maalaisliiton jäsen, niin se olisi järjestynyt.

    Tolopainen Tolopainen

    Otin asutustilat esimerkiksi vain sen takia miten Vennamo ajoi niillä omaa poliittista etuaan. Hän laittoi nimensä vain myönteisiin päätöksiin kun tiloja ja avustuksia jaettiin. Alemmat päälliköt hoitivat kielteiset päätökset.

    Jätkä vasemmistolaiseen tapaan antaa valtiolle vastuun vääristä päätöksistä. Monet myivät asutustilansa pois aika nopeasti ja lähtivät muihin töihin. Kyllä nyt jälkeläisten kelpaa tulla mökilleen vaikka noihin Keski-Suomen maisemiin jossa entisen asutustilan rantamailla on kesäpaikat. Aikä hyviäkin alueita jotkut ovat saaneet. Lisäksi tiloihin yleensä kuului yhteismetsäosuus.

    Timppa

    Tänä aamuna uutisissa kerrottiin, että Suomesta löydetään vuosittain lukuisia uusia perhoslajeja ja ennen harvinaiset runsastuvat.  Kun lajien häviämisestä syytetään metsätaloutta, niin mistähän tätä ilmiötä pitäisi kiittää?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ilmastonmuutos tuo perhosia.

    Avohakkuukielto ei pelasta Metsähallituksen metsiä. Jatkuvan kasvatuksen menetelmillä saadaan aikaan aivan yhtä ”pahaa” jälkeä. Ite asiassa vielä pahempaa, koska alue voidaan jättää sen jälkeen muokkaamatta ja uudistamatta, toisin kuin avohakkuun jälkeen. Metsähallituksen kannattaisi kyllä käyttää jatkuvaa kasvatusta maisemallisesti tärkeillä ulkoilureiteillä ja niillä turvemailla, joille se soveltuu.

    Vielä palaisin aiheeseen ”Vähentääkö avohakkuu metsän monimuotoisuutta?”. Riippuu lähtötilanteesta, mitä elinympäristön piirteitä on metsikössä ja sen ympäristössä aluetasolla runsaasti ja mitä vähän. Jos avohakkuu tehdään metsään alueella jossa on paljon vanhaa metsää, se on yleensä hyödyllinen, ja jos se tehdään alueella jossa on paljon uudistusaloja, se on yleensä haitallinen. Esimerkiksi tässä lähistön ulkoilumetsässäni ”Mäyrämetsässä” kävi niin, että kun vanha kuusikko hakattiin, tilalle tupsahti vaikka mitä vesoja ja ruohoja, eli monimuotoisuus lisääntyi. Toisaalta tuo nimenomainen kuusikkokin on erittäin monimuotoinen, koska siellä on runsaasti lahopuuta.

    Puuki

    Ruma se on jatkuvankasvatuksen rääseikkö melko pitkään, kun tehdään kuten esittelyvideopätkässä esim. harsintakuusikko, jossa oli ”hakkuutulo lähes sama kuin avohakkuulla”.  Se ero avohakkuualueeseen, että uuden metsän kasvu tilalle kestää paljon pidempään kuin viljellyn alueen.

    Sarkkiset ym. monet asiaan vain vähän perehtyneet ( tai ei ollenkaan) ottaa kantaa asiaan lehtien palstoilla, josta tekstistä päätellen  ovat vain lukeneet jostain mainoksesta.

    FSC- serti alueilla voisi hyvin kokeilla sitä kokonaan ”avohakkuuvapaata” metsänhoitoa ,kuten nm. Rane taisi jo ehdottaakin. Vähän hankalaa ainakin aluksi Venäjällä, jossa avohakkuualueen koko saattaa olla 150 ha mutta kannattaisi silti kokeilla, koska FSC-sertifioinnin on kerrottu olevan se luontoystävällisempi vaihtoehto.

    Suomen avohakkuut on yleensä pienialaisia ja hyvä niin, jotta riittää linnunlaulupuitakin. Se toteutuu  hyvin ihan ilman luontoanemaksuakin millekään järjestölle.

    Tolopainen Tolopainen

    Jokainen voi tietenkin vielä nykyään kylvää metsiin niin paljon ravinteita kuin haluaa siinä ei ole mitään rajaa. Jos olisin vihreä kieltäisin heti fosforin levittämisen metsiin. Vain typpeä ja kalia saisi levittää ja lannoitus pitäisi perustua ravinne analyysiin.

Esillä 10 vastausta, 531 - 540 (kaikkiaan 4,127)