Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

  • Tämä aihe sisältää 4,055 vastausta, 102 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten VisakalloVisakallo toimesta.
Esillä 10 vastausta, 571 - 580 (kaikkiaan 4,055)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • Puuki

    ”  Jos alueella on toimivat ojat, taimettumisen ”vaara” on ilmeinen. Olisiko käynyt niin että soistuminen ei ollut tuossa kohteessa tarpeeksi nopeaa? ”

    Kun turvemaata, joka kasvaa hyvin puuta aletaan ennallistamaan, saattaa olla vaikea estää vesakon kasvaminen tilalle. Ojia tukkimalla onnistuu hyvin uudistaminen turvemailla, joilla on rahkasammalta, ja rahkasammalta tulee  turvekangasmaillekin jos ojat tukitaan ja puusto hakataan. Puustoiset turvemaat pitäisi ilman muuta antaa kasvaa puuta eikä lähteä yrittämäänkään epävarmaa ennallistamista, joka ei ole ympäristöystävällistäkään.

    kuusessa ollaan

    Se itseä noissa kohteissa harmittaa, että alueet olivat mukavan puustoisia suomänniköitä, joista tavallinen tallaaja ei tiennyt niiden olevan edes ojitettuja. Alueille olisi riittänyt pitkäjännitteinen suunnitelma, jossa alueen puustoa olisi vähitellen harsittu lopulliseen (vanhojen 30luvun ilmakuviin perustuvaan) alkuperäiseen näkymään.

     

    Tuo ojamaiden pöyhiminen oli vihoviimeinen keksintö, jolla luotiin hieskoivuille loistava itämisalusta.

    Nyt voisi valtio laittaa alueiden ympärille aidat ja laittaa sinne hirvet syömään koivikkoa. Tai samoille alueille nyt ”ennallistettavat” metsäkauriit…

    Jätkä

    Suot ovat tärkeitä nykyluonnolle, mutta jos ajatellaan millainen luonto oli aikojen alussa, ei tainnut paljoakaan soita olla.

    Eli jos lähdetään oikein tosissaan ennallistamaan, niin meidän pitää kkapia suot kivennäismaaya – jopa kalliota myöten puhtaiksi ja sen jälkeen tehdä sama liike järville, meriä unohtamatta.

    Epäonnistuneet suo-ojitus/ metsitykset pitää vain unohtaa. Kyllä luonto ne ”maisemoi” ennemmin tai myöhemmin.

    Jos ennallistamis-vouhotus menee vielä pitemmälle, niin onpa ”kytösavun aukeilla mailla” suurin osa pelloista kiireenvilkkaan soistettava takaisin. Tulee avosuota vähän reilummin!

    hemputtaja

    Lainaus Jätkä: ”Jos ennallistamis-vouhotus menee vielä pitemmälle, niin onpa ”kytösavun aukeilla mailla” suurin osa pelloista kiireenvilkkaan soistettava takaisin. Tulee avosuota vähän reilummin!

    Vastaan, että juu. Ei kuitenkaan riitä pelkkä ojien tukkiminen. Pitää ajaa jostain turvetta täytteeksi. Noilta vanhoilta kydötyksiltä turpeet valuivat tuhkana mereen jokien kautta. Taisivat tappaa mennessään Pohjanmaan jokien lohet tai taisi siihen riittää jo pelkkä peltojen ojituskin.

    Suopellon pinta voi olla toista metriä alempana kuin suon, josta se on ojilla ja tulilla erotettu.

    Jätkä

    Kyllä se pinta sieltä nousee, kun ei enää keväisin kuloteta ”Kytöjä”. Turve kasvaa puu vain on!

    Toki turvemaa on myös tiivistynyt, onha siinä peltona paljon vähemmän vettä kuin rahkasuona. lisäksi on ojituksen seurauksena tapahtunut lahoamista, joka myös on vähentänyt massaa.

    Pelkän tuhkan voimalla Pohjanmaa tuotti viljaa niin paljon, että sitä rahdattiin lähes joka ilmansuuntaan. Jos kainuulaisilla olisi ollut rahaa, hekin olisivat päässet nauttimaan männynkuoren asemasta Rukihista leipää oikiaa Kaurapuuroa.

    En tiedä, kuinka leuhkoja heistä olisikaan tullut, kun nytkin pettuleivän tuloksena ovat noin polleita. (Pohjalaiset ovat jo riittävän leuhkoja).

    Rane2

    No vaatimattomuudessakin Jätkä on niin ylivoimainen että täällä Kainuussa ei kannata edes yrittää.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    ”kuusessa ollaan” vaihtoehto toimii varmaan monessa kohteessa: yläharvennus ja ojien tukkeutuminen itsekseen ennallistavat hienovaraisemmin kuin ojien tukkiminen. Miten jatkossa, kuoleeko syntynyt hieskoivikko pohjaveden pinnan noustessa vai haihduttaako se niin paljon että pinta alkaakin uudelleen laskea? Vaihtelee varmaan kohteesta toiseen, joten ennallistamiskohteiden valinta ja toimenpiteiden suunnittelu on tärkeä vaihe.

    Visakallo Visakallo

    Su. 15.7. Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla  on jälleen melko estoton  poiminta- ja pienaukkohakkuiden markkinointikirjoitus.  Mitetenköhän mahtaisi onnistua vastaava jollain muulla elämänalalla?  Merkillepantavaa on, että jatkuva kasvatus -termistä on jo monissa yhteyksissä luovuttu. Se kun ei enää oikein tunnu vetävän suureen yleisöön. Jatkuvaa kasvatus on biologisesti mahdotonta suomalaisissa metsissä.

    Visakallo Visakallo

    Kaiken lisäksi ko juttu vilisi aivan selviä asiavirheitä. Olisiko aivan mahdotonta, että valtakunnan ykköslehti noudattaisi pääkirjoitussivullaan journalistisia perusohjeita?

    Tolopainen

    Visakallo unohtaa että Suomessa on sananvapaus ja jokainen voi kirjoitella aukkohakkuista ja mistä muusta tahansa omia mielipiteitään. Tai mitä tahansa propakandaa ihan mielensä mukaan. Hesaria ei ole mikään pakko tilata eikä se mikään laatulehti ole. Hyvin tulee toimeen ilmankin.

Esillä 10 vastausta, 571 - 580 (kaikkiaan 4,055)