Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

Esillä 10 vastausta, 581 - 590 (kaikkiaan 4,127)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Merkitty: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kyllä metsässä aina jotain kasvaa, kun jaksaa odottaa, mutta on eri asia onko odottaminen ja toivominen taloudellista tai muuten järkevää. Oli siinä Hesarin jutussa se pointti, että jatkuvan kasvatuksen hakkuita tarjoamalla saadaan mukaan ”puutalkoisiin” myös avohakkuukielteiset metsänomistajat.

    Aika usein näissä keskusteluissa toistuu uskomus, että jatkuva kasvatus automaattisesti lisäisi monimuotoisuutta. Näin ei välttämättä ole, jos peitteinen kasvatustapa on maisemassa vallitseva tyyli. Monimuotoisuuden kannalta ratkaisevaa on – yllätys yllätys – monimuotoisuus (jota on, ei niin yllättäen, luonnonmetsässä paljon): puuyksilöiden ikä- ja kokorakenteessa, metsikkökuvioiden koossa, puulaji- ja aluskasvillisuusvalikoimassa, kuolevan ja kuolleen lahopuun ja palaneen puun runsaudessa.

    Jos hirvipolitiikka saataisiin oikeille raiteille, metsissämme olisi helposti kasvatettavissa kymmeniä miljoonia motteja lisää puuta, ja samalla alueita voitaisiin jättää suojelualueiksi nykyistä enemmän. Jossain vaiheessa on kyllä mietittävä, miten paljon metsäteollisuutta meillä pystytään kestävästi kasvattamaan, niin että puuntuotannollisen kestävyyden lisäksi huomioidaan ekologia ja sosiokulttuuriset seikat. Kiinalaiset kasvattakoot vessapaperipuunsa itse – valmistetaan meillä arvokkaampia tuotteita!

    Myös muut metsistä riippuvaiset elinkeinot tuovat rahaa ja työllisyyttä, mm. luontomatkailu. Turistit kuulemma karsastavat aukkohakkuita. Heille olisi näytettävä muutaman vuoden ikäisiä uudistusaloja, että näkisivät miten maisema muuttuu ja selitettävä, että avovaihe kuuluu boreaaliseen metsätalouteen. Tekeehän luontokin aukkoja, eivätkä ne myrskytuho- ja paloalueetkaan ole kovin kauniita katsella.

     

    Timppa

    Onko kyseessä todella niin tyhmät pääkirjoituskirjoittajat, jotka eivät siis ymmärrä, että metsänkasvatukseen kuuluu oleellisena osana uuden metsän synnystä huolehtiminen.

    Kuten Anneli tuolla edellä totesi, niin eipä ole siitä kunnon metsän syntymisestä poiminta- ja pienaukkohaukkuilla minkäänlaista varmuutta.

    suorittava porras suorittava porras

    Vähemmän keskustellaan siitä , että monimuotoisuutta voitaisiin lisätä kuviokokoja kasvattamalla. Tällä hetkellä on puutetta juuri laajoista yhtenäisistä  , kymmeniä heehtaareita käsittävistä, metsäkuvioista. Muutama rapeampi aukko mahtuu varmasti moneenkin pitäjään monimuotoisuutta lisäämään.

    Koivun huonoa tilaa harmitellaan. Sitä kuitenkin vähemmän , millä vallitseva ylitiheys koivujen kohdalla saataisiin hallintaan. Koivusta ei ole eikä tule pulaa. Puuttuu vain asiansa osaavia hoitohenkilöitä taimikoita perkaamaan .

    Mitenkäs tapahtuisi luontainen uudistaminen koivun kohdalla? Muutama raudus aukkoa siementämään ja maapohjan kevyt muokkaus . Jonkun vuoden kuluttua taimia riittää . Tarvitsee vain raivata liiat pois . Hirvien ruokailukäyntejä näillä kuvioilla ei edes huomaa runsaasta taimiaineksen määrästä johtuen.

    Kannattaisi enemmänkin pohtia nykyisin sitä , millä keinolla parannetaan nyt kasvavien taimien ja puiden mahdollisuuksia tuottaa runsaasti laadukasta raaka-ainetta. Valitsemalla menetelmäksi jatkuva kasvatus , riski epäonnistumisesta maksimoidaan.

    Kuitupuunkasvattaja

    Metsienkäsittelyyn on helppo puuttua, koska asia näkyy tienvarsilta niin monelle. Toisen elinkeinoa on myös helpompi rokottaa (verot, säädökset, rajoitukset jne.) kuin omaansa.

    Jotta keskustelu toisen elinkeinoon puuttumisesta saisi hieman suhteellisuuspohjaa, ehdottaisin kansalaisaloitetta, jossa pääkaupunkiseudun vuokratiloille laitettaisiin vuokrakatto. Helsingissä vuokrakatto olisi asuinhuoneistoissa 5 eur/m2/ kk. Liiketiloissa se olisi 10 eur/m2/kk. Muissa Uudenmaan kunnissa vuokrakatto olisi asuinhuoneistoissa 4 eur/m2/kk jne.

    Saisimme näin sitten kaikki nauttia Helsingin edullisesta asunto- ja toimitilakannasta. Pohtikaapa mitä tuo vuokrakatto aiheuttaisi maan elinkeinoelämälle? Näin helppoa se olisi puuttua toisten elinkeinotoimintaan.

    Visakallo Visakallo

    Tolopaiselle vastaan, että toki on lehdistön sananvapaus, mutta erityisesti pääkirjoitussivulla pitää tuntea vapauden mukanaan tuoma vastuu. Juttujen pitäisi siellä olla tosia, ei keksittyjä. Jos yhdentoista lauseen jutussa on 4-5 asiavirhettä, ei se lehden uskottavuuden kannalta oikein hyvältä näytä.

    Rane2

    Trumpin ja luonnonsuojelijoiden(esim tannerilaisten pöllömiesten) tyyleissä käsitellä faktoja on paljon samaa.Jos vahinko kerkiää tapahtua niin ei haittaa jos tosiasiat heittää.

    kuusessa ollaan

    Kuuntelin taannoin pitempää matkaa ajaessa kun joku valitti radiossa että tienvarret on täynnä ruskeita, risuttomia metsäraiskioita. Aloin siinä katselemään maisemia ja vertailin näkemääni tuohon puheeseen. Loppuviimeksi tälläisiä ”puuttomia raiskioita” oli kokonaisuuteen nähden todella vähän, kun vertaili kilometrimittariin 300 kilometrin matkalla…

     

    Tämä todisti jälleen kerran sanoman: Ihminen näkee sen, minkä haluaa nähdä, todellisuuden kanssa sillä ei ole tekemistä.

    Visakallo Visakallo

    Kuitupuunkasvattajalla oli erinomainen vertaus toisen elinkeinoon puuttumisesta. Jokamiehenoikeus on periaatteessa hyvä asia, mutta sen käyttäminen puuntuottajia vastaan nostamalla mm. sienet, marjat ja metsässä liikkumisen elinkeino-alueilla tärkeämmäksi kuin siellä tehtävät hakkuut, on väärin. Metsänomistuksen yhä ammattimaistuessa joudutaan yleisestä jokamiehenoikeudesta luopumaan. Siitä tehdään metsänomistajan päätettävissä oleva asia. Kenellekään ulkopuoliselle ei kuulu, tekeekö omistaja metsäänsä aukon, vai eikö tee. Avohakkuun vastustajat ovat lähteneet täällä Suomessa hyvin häikäilemättömälle diktatuurin tielle, jolla ei ole EU:n lainsäädännössä mitään menestymisen mahdollisuuksia.

    Jätkä

    Ei pitäisi sekoittaa jokamiehen oikeuksia metsien käsittelyyn. Ei myöskään pidä esittää typeriä vaatimuksia, mitä toiset saavat tehdä ja mitä ei, kunhan toimitaan lain puitteissa.

    Muistan , kun takavuosina tuli vävynä taloon tullut pohjalainen keskustelemaan talvitien tekemisen luvasta meille kotiin. En tiedä, oliko hänellä kuva, jonka mukaan isä pistää raakasti hanttiin, mutta hänen käytöksensä oli sellainen, että ihmettelin, kun isä ei heittänyt häntä pihalle. (Oli kylläkin aika ripeäliikkeinen ja vankkarakenteinen mies, joten olisi isän käynyt kehnosti)

    No kun hän oli saanut vaatimuksensa esitettyä ja veti henkeä, sanoi isäni, että tottakai sinä voit tehdä talvitien siitä, mistä ole katsonut paikan valmiiksi, se ei meitä häiritse, eikä maksa mitään.  Meni ukko ihan tymäksi, ei saanut sanaa suustaan pitkään aikaan. Kahvipöydässäkin vastaukset olivat hyvin lyhyitä.

    Visakallo Visakallo

    Kuusessa ollaan kiinnitti myös huomiota aivan oleelliseen asiaan. Kun takana on  tavallista vaikeammat korjuukelit, hakkuita toki tehtiin vähän enemmän kantavilta paikoilta isompien teiden varsilta. Tästä syntyy helposti mielikuva, että nyt Suomi parturoidaan paljaaksi, ja se pitää äkkiä kieltää!  Todellisuuden kanssa tällä ei kuitenkaan ole mitään yhtymäkohtaa. Mieliluvillahan tätä maailmaa hallitaan. Toisille se on vain sallitumpaa kuin toisille.

Esillä 10 vastausta, 581 - 590 (kaikkiaan 4,127)