› Keskustelut › Metsänhoito › Vihreiden metsäpolitiikka

  • This topic has 4,055 vastausta, 102 voices, and was last updated ago by Visakallo.
Viewing 10 replies - 641 through 650 (of 4,055 total)
1 2 3 … 64 65 66 … 404 405 406

  • Vihreiden metsäpolitiikka

    Sent on: 6.6.2018 at 10:51

    Tagged: 

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

    Creator
    A.Jalkanen
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • tamperelainen 18.7.2018 at 08:48

    Van der Horstille sanon,että Suomen metsissä on nykyisin moninkertainen määrä lahopuuta verrattuna aikaan  vv1900-1970.Suomen maaseudulla oli runsaasti erilaista aputyövoimaa,ei ollut työkkärikorvauksia.Silloin pitkiekin matkojen päästä kerättiin kaikki epäkelpo puu polttoaineeksi.Talvi+hevonen +reki-yhdistelä kuljetti pitkienkin matkojen takaa.Silloin ei esim tuulikaatoja tai pystykuivia ollut nykyiseen malliin metsissä.Puhun myös omista kokemuksista,sillä kiersin jo 1950-luvulla aktiivisti metsissä

    Vastaa Horst,miten selvittiin yli puoli vuosisataa ilman lahopuuta?

    savo’ttamies 18.7.2018 at 09:13

    Ratikallako tuo der Horst liikkuu, asutusten ulkopuolella  kun liikkuu ja metsiin katsoo, jatkuvasti näkee yksittäisiä järeitä lahoavia tuulenkaatoja.

    Mutta kun jatkuvasti tiedotusvälineissä jotain asiaa hoetaa , se muuttuu totuudeksi.

    Aalto aloittaa aina, kysytään siltä mitä vaan ( nyt Porissakin ..)…”opiskelusta ja koulutuksesta leikattu”…jää sellainen kuva ettei Suomessa voi enää opiskella…

    Timppa 18.7.2018 at 09:22

    Hyvät avohakkuun vastustajat.  Kertokaapa miten lopulta pelkäksi kuusikoksi muuttuva jatkuvan kasvatuksen metsä lisää luonnon monimuotoisuutta.  Tai myöskään lahopuuta.  Nimittäin jatkuvan kasvatuksen metsien puut on hakattava nuorina, jolloin lahopuuta ei synny.  Meillä metsät uudistetaan vanhoina, jolloin väistämättä syntyy lahopuuta.  Meidän metsissä on kaikenlaisia vaihtoehtoja puulajien ja niiden sekoitusten kuin myös iän suhteen.  Ainakin minusta tuntuu, että kyseessä on monimuotoisempi metsä kuin pelkkä kuusikko.

    Suomen metsät kasvavat nykyään 110 miljoonaa m3 vuodessa.  Hyvin näyttävät ”vatukot ja horsmikot” tuottavan puuta.   Tuplaantuiskohan kasvu, jos aukkoja tehtäisiin tuplasti?

    Ovatko nämä Antinpojat, Risuparrat ym ihan tosissaan, kun väittävät jatkuvasti kaikenlaista soopaa?  Vai ovatko edes käyneet metsässä?

     

     

     

    tamperelainen 18.7.2018 at 09:42

    Tuo lahopuun riittämättömyys on erikoinen hokema

    Vai onko kyseessä tietoinen valehtelu?Tulee mieleen tuo N-liiton ylistäminen.Kuinka paljon Satu Hassi ja kumppanit meille kaikkea soopaa syöttivätkään.Nythän asialla on samat ja samoin ajattelevat piirit

    Media kulkee sokeasti mukana.En voi kuin ihmetellä toimittajien ja erityisesti toimitusten kritiikitöntä asiantuntemusta.Syövät täysin puoluetoimistojen kädestä

    Hesari on aina käynyt kamppailua maaseutua ,Keskustapuoluetta vastaan.Muistakaapa vain Matti Vanhasen kampittaminen

    suorittava porras 18.7.2018 at 09:45

    Lahopuuta alkaa syntyä heti , kun puu kaadetaan . Sitä enemmän,mitä isompi . Kanto sisältää neljänneksen koko puun puuaineksesta. Mitä enemmän hehtaarille kantoja syntyy ,sitä enemmän lahoavaa puuainesta. Hakkuutähteet ovat lähes yhtä suuri lahon tuottaja , kun kannotkin . Toisaalta molemmilla voidaan korvata uusiutumattomia luonnonvaroja .

    Koska maamme puuvarat ovat kaksinkertaistuneet varsin lyhyessä ajassa ja käyttö lähes samassa suhteessa ,ei liene vaikeaa päätellä , että myös lahopuun osuus on kasvanut ja kasvaa edelleen. Ei pitäisi olla väliä sillä ,onko se laho puuaines mättäänä varvikon peitossa maassa vai runkona pitkällään kasvuston päällä . Molempia kyllä riittää . Toinen vain jää monilta huomaamatta.

    hemputtaja 18.7.2018 at 10:05

    Lainaus antinpoika ”Hemputtaja, avohakkuu ei lisää metsien monimuotoisuutta vaan jokainen hakkuu on sitä vähentämässä. Ajattele nyt vähän itsekkin.”

    Valitan, avohakkuu lisää metsien monimuotoisuutta. Suosittelen, että käyt joskus metsässä ja käytät aivojasi etkä vain toistaa täysin perusteettomia kaupunkivihreiden väitteitä.

    Väitteesi on luonnonlakien vastainen eikä siinä ole järjen käytön häivääkään. Se ei ole edes ns. ”vaihtoehtoinen totuus”, niin älyttömän perusteeton se on.

    Se on suoraan sanoen kurjaa miten vastuuttoman väärin vihreät käyttävät tuota monimuotoisuus ruoskaansa. Moraali on kyllä pahasti kateissa.

    Visakallo 18.7.2018 at 11:59

    Te kolme, antinpoika, derHorst ja risuparta. Teillä on useimmiten selkeä vastaus täällä esitettyihin metsäasioihin. Saisimmeko teiltä jotain tietoja ja perusteluja, miksi FSC hyväksyy valtavat puuplantaasit ja laajat avohakkuut? Saisimmeko myös perustelun sille, jos ette vastaa kysymykseen.

    A.Jalkanen 18.7.2018 at 12:28

    Vastaan heidän puolestaan, että tuota pitäisi kysyä FSC:ltä. Luultavasti syy on se, että FSC haluaa mahdollisimman suuren kattavuuden sertifikaatilleen ja avohakkuukielto on nähty liian rajoittavaksi kasvulle. Vaihtoehtoisesti, FSC:n päättäjät tuntevat metsän kehitysdynamiikkaa, mutta epäilen tätä vaihtoehtoa.

    Lahopuuksi ei riitä se osio joka jää kantoihin ja hakkuutähteisiin. Luonnonmetsässä on paljon kuollutta ja kuolevaa runkopuuta, jonka käyttöön tietyt eliöt ovat erikoistuneet. Metsäekosysteemiä voi ajatella koneena, josta monimuotoisuuden kato ottaa pois osia. Emme todellakaan tiedä, kuinka paljon osia voidaan ottaa pois ennen kuin kone alkaa yskiä. Tällainen utilitaristinen hyötyajattelunäkökohta kannattaa muistaa. Se on varma, että jos otetaan pois hajottajaeliöt, kuten se kuuluisa kunttamato, niin ravinteiden kierto käy heikoksi ja sitä myötä kasvu.

    Kumpi on monimuotoisuuden kannalta parempi, avohakkuu vai jk-hakkuu? Molemmat vähentävät monimuotoisuutta verrattuna luonnonmetsään! Vastaus riippuu siitä, millainen metsämaisema kyseisellä paikalla on ja  millaisista resursseista eliöillä on pulaa. Mielestäni jk-kasvatus saisi jonkin verran yleistyä. Se säästäisi maaperän hiilivaroja ja lieventäisi maiseman muutoksia. Karuimmilla kasvupaikoilla se parantaisi metsätalouden kannattavuutta, kun uudistamiskulu jää pois. Esimerkkinä: jos kuivahkon kankaan männikköön on tullut elinkelpoinen kuusialikasvos, sitä voi kannattaa kasvattaa eteenpäin, mutta kuivahkolle kankaalle ei koskaan kannata istuttaa kuusta, vaikka hirvituhoriski olisi korkea. Ainakin jos metsänomistajan korkovaatimus on suurempi kuin nolla.

     

     

    MaalaisSeppo 18.7.2018 at 12:33

    Metsänhoitotavoista keskustelu on keskustelua lillukanvarsista. Sehän on Vihreille turvallinen aihe, kun ei muuhun pystytä. Syyllistetään kannattajakunnan ulkopuoliset ”pahikset”.

    Kyllä todellisen ongelman aiheuttaa nykyinen ympäristöä tuhoava elämänmuotomme. Hyvä metsänhoito voi hieman kompensoida kerskakulutuksen aiheuttamia ongelmia. Mutta, onko hyvässäkään metsänhoidossa mitään järkeä, jos sen avulla voidaan entistä menoa jatkaa hieman pidempään. Pitäisikö vain metsänomistajien tinkiä elintasostaan?

    Olen muutamana aamuna seuraillut hotellivieraiden toimintaa aamupalalla. Huomattava osa asiakkaista mättää isot kasat ruokaa lautasilleen ja jättävät ainakin puolet syömättä. Siinä sitä turhaa hiilijalanjälkää syntyy. Etenkin nuoremmat henkilöt toimivat näin. Sivistyksen puutetta. Ei hyvältä näytä.

    Mitä lahopuun määrään tulee, niin eiköhän tämän kesän kuivuus, helteet ja tulevat ukkosmyräkät korjaa tilanteen.

    derHorst 18.7.2018 at 12:43

    Visakallolle: Muista mainituista en tiedä, mutta voi kommentoida FSCtä tai mitään muutakaan sertfikaattia, koska en ole niiden sääntöjä koskaan kokonaisuudessaan lukenut (käsi ylös joka on ja vielä muistaa ne!!). En koe niistä mitään hyötyväni, mutta toivottavasti sellun ja sahatavaran myyjä hyötyy. Ihan muualla työssä käyvä kaupunkilaismetsänomistaja olen, joka kyllä varmasti tekee metsätöitä keskimääräistä maalaisomistajaa enemmän. Ei löydy taustaa myöskään biologiaan tai vihreisiin. Vähän ekonomistitaustaa löytyy, joten sen takia nuo kannattavuuskysymykset itseäni kiinnostavat.

    Mutta huomaatteko itse, miten palstalla joku vähänkään erilailla ajatteleva teloitetaan justiinsa. Oman ajattelun laajentaminen ja pyrkimys ymmärtää muiden ajattelua ei aina ole huono juttu. Joku on saattanut sitä joskus pitää sivistävänäkin.

Viewing 10 replies - 641 through 650 (of 4,055 total)
1 2 3 … 64 65 66 … 404 405 406