Keskustelut Metsänhoito Vihreiden metsäpolitiikka

  • This topic has 4,055 vastausta, 102 voices, and was last updated ago by Visakallo.
Viewing 10 replies - 661 through 670 (of 4,055 total)
  • Vihreiden metsäpolitiikka

    VIHREIDEN POLIITTINEN TAVOITEOHJELMA 2019-2023. Tämä varmasti muuttuu vielä puoluekokouksessa 16.‒17.6.2018. Otteita ohjelmasta.

    – Lisätään METSO-ohjelman rahoitusta niin, että vähintään 10 % Etelä-Suomen metsistä on suojeltu.

    – Muutetaan valtion omistamat vanhat tai muuten arvokkaat metsät suojelualueiksi ja lopetetaan avohakkuut muuten kuin kestävän metsänhoidon kannalta välttämättömissä tapauksissa.

    – Metsätalouskäytössä olevien turvemaiden uudis- ja kunnostusojitukset muutetaan luvanvaraisiksi. Avohakkuista luovutaan turvemailla vesien- ja ilmastonsuojelun edistämiseksi.

    PS Metsälehden keskustelupalstan teemoista puuttuu metsäpolitiikka.

  • Visakallo

    Suomi eli siinä ”kohtuudessa” kymmenen vuotta, mutta ihmiset eivät tuntuneet olleen tilanteeseen  oikein tyytyväisiä.

    kuusessa ollaan

    Kyllä taas asenne oli ylellä kohdallaan illan A-Studiossa, taustalle kuvaksi vasta mätästetty kuvio. Kaks kuukautta myöhemmin olisi ollut vihreä heinästä.

    Sinänsä toimittaja yritti olla tasapuolinen, mutta Sini Harkilta ei kysytty lainkaan perusteluja jatkuvan kasvatuksen tasaveroisen tuottavuuden ja jopa jaksollista paremman kannattavuuden osalta, että mihin ne tiedot perustuivat?

    Myös monimuotoisuuden todellisuutta, sekä valokasvien kärsimisestä jatkuvassa kasvatuksessa ei puhuttu, vaikka MH edustaja sitä yritti.

    Ja tärkein painopiste oli ilmeisesti mökkiläisten maisemahaitat, lisäksi todettiin uudistushakkuista (avohakkuut) hyötyvän vain hirvien? Ihan oikeasti, jos uudistushakkuita tehdään prosentilla metsäpinta-alasta, se tarkoittaa myös mökkitien varressa olevan 1 km uudistusalaa 100 km matkalla…

    harrastelija

    Jaksoinpahan katsella A-tudion metsäosuuden ja ei ollut värilaseja. Ikävä kyllä keskustelu oli varsin pintapuolinen, priifaajana oli naistoimittajan tenttaama metsäammattilainen.

    Juontajana Jan Andersson, jota olen pitänyt hyvänä ja tasapuolisena toimittajana. Omat arviot lyhyesti:

    Sini Harkki, GB:n Suomen johtaja:

    + ylimalkaisia väitteitä kannattavuudesta, peitteisen metsän tuoton hän kertoi olevan yleensä taloudellisemman metsän säilyttäessä koko ajan peitteisyyden ja monimuotoisuuden monipuolisina lajistoineen.

    + ei tarvita kallista taimikonhoitoa, koska metsä uudistuu erirakenteisena itsestään. Saadaan parempilaatuista tukkipuuta.

    + teollisuus saa aivan varmasti tarpeeksi puuraaka-ainetta.

    Jussi Kumpula, MH johtaja:

    + uusi metsälaki sallii vapaata metsänhoitoa, koska mo:lla on tänä päivänä erilaisia tarpeita.

    + jaksollisella kasvatuksella saadaan parempi taloudellinen tulos, poikkeustapauksilla jonkun erityistarpeen vuoksi voi jk:n metsästä poimia erikkopuita määrättyyn käyttöön.

    + Ruotsista oli juuri tullut tutkimusaineistoa, jossa jk:n puusto on heikompilaatuista! Se johtuu osittain siitä, että kone käy jk-metsässä useimmin ja saattaa vaurioittaa jäävää puustoa.

    Yhteenvetona Sini Harkin juttu oli kuin päähän syötetty tarina metsäasioista ymmärtämättömille. On varmaankin herkkujuttua GB:n väelle ja luontoaktivisteille – ja ikävä kyllä asiaan perehtymättömille!

    Jussi Kumpula kertoi kyllä maltillisesti asiansa, mutta esitys oli kovin varovaista – oliko tottumattomuutta esiintymiseen vai pelkäsikö noin kovasti luontojärjestöjä?

    Avohakkuun vastustajia oli yli 40 000, taitaa aloitteen kannalta jäädä vajaaksi?

    Jätkä

    On toki ajateltava, että myös edellisenä vuotena hakattu uudistusala on vielä uudistusalaa, ehkäpä kolmekin vuotta vanha voitaisiin vielä luokitella aukoksi, mutta ainakin se hoidettuna muuttuu nopeasti taimikoksi.

    jees h-valta

    Niin, eihän tuo noin suppeana ja nopeana haastatteluna voinut mennä kuin suojelijoiden eduksi. Vaikea noiden ylimalkaisten heittojen taakse on mennä muutamassa minuutissa. Mutta kun se esitetään itsevarmuutta puhkuen ja toinen lähinnä vain varovasti beesaili niin voitto meni kyllä jälleen kansalaisaloitteen tekijöille. Mutta toivossa on hyvä elää että homma menee ”suksilleen”. Uhkahan on vain siinä että seuraava siirto ilman muuta on koko maan kattavan avohakkuukiellon läpirunnominen. Myös meidän yksityisten metsissä. Tällähän raivataan sille tietä. Melkeinpä olen tyytyväinen ettei Metsähallituksen edustaja lähtenyt tiukkaan linjaan. Tuosta ei saatu vastakkainasettelua jyrkennettyä joka olisi tiennyt lisää nimiä aloitteeseen. Nyt kesä ja kuuma vie huumaa ja alkusyksystä ei enää keritä lopata nimiä taakse. Kesä vie seurantaa ja sinällään rauhoittaa kummasti aktiviteetteja.

    Tolopainen

    Minä en ole tavannut koskaan yhtään vihreää metsässä liikkuessani vaikka aika monta sataa päivää on tullut siellä oltua. Aika hiljaista siellä on. Metsissä ei enää liikuta samalla tavalla polkuja pitkin kuin vielä 70-luvulla eikä mitään polkuja enää edes ole jäljellä. Tuossa kaupungin alueella on luontopolkuja kaupungin metsissä ja ne riittävät cityvihreille. Aukkohakkuista ei vihreille eikä muille ole mitään haittaa eikä ne todellisuudessa edes kiinnosta. Metsistä suomalaiset eivät enää marjojakaan poimi kuin pienen osan vuotuisesta sadosta. Metsät ja suot kiinnostavat todellisuudessa yhä vähemmän ihmisiä. Niistä saatavat tulot kyllä kyllä kelpaavat sossutukina kaikille. Sehän oli melkoinen kaaos kun ilmainen kelataksi oli myöhässä. Mihinkään ei voinut mennä ei edes lääkäriin.

    Visakallo

    Suomalaiset ovat aikojen saatossa jalostuneet sitkeiksi selviytyjiksi. Meitä ovat sortaneet vuoroin ruotsalaiset ja venäläiset, samaa ovat tehneet kirkko ja papisto. Kaukaisiin sotiin lähetettiin nuoret miehet jopa vuosikymmeniksi. Lähisotia on käyty säännöllisin väliajoin. Vieraiden maiden opit johtivat lopulta sisällissotaankin. Taisteltiin itsenäisyyden puolesta, jota sitten taistolaiset yrittivät kaikin keinoin meiltä viedä. Nyt ovat vuorostaan nämä Greenpeacen papittaret ja muut ajamassa aivan muiden kuin suomalaisen luonnon ja suomalaisten etua. Tästäkin kyllä selvitään, mutta veronsa sekin vie ja jälkensä meihin jättää.

    Jätkä

    Kyllä vihreitä näkyy myös ”raviojan” takana, sellainen voi jopa nousta kiven päälle, nähdäkseen raiskatun kuvion. Sen voi melkein taata, että metsässä muutaman sadan metrin kävelymatkan päässä tiestä, ei monikaan Viherpipertäjä ole milloinkaan käynyt.

    Pipertäjän tuntomerkki on se, että hänellä on joutsen- merkillä kruunattu haahkanuntuvapuku. Upouusi tietenkin – ja uudet vaelluskengät, sekä lerppalierihattu  Sävy sävyyn tietenkin.

    Suolle ei tietenkään voi mennä noissa varusteissa, siellä tulisi järkyttävän kuumakin untuvatakissa ja vaelluskengät kastuisivat sekä sisältä, että päältä.

    Metsäammattilaisilla on myös vastaavanlainen varustus, mutta heidät erottaa siitä, että asu on heille todellakin sopiva, käytetyn näköinen ja lisäksi ainakin naispuoleiset metsäammattilaiset ovat paljon enemmän naisen näköisiä kuin nuo pipertäjät.

    Meiltä valmistuneissa naismetsätalousinsinööreissä on voittopuolisesti kaksi lajia: On hyvännäköiset ja erittäin hyvännäköiset.

     

    harrastelija

    Nationalismi tuntuu olevan globaalisessa maailmassa kirosana. Kumminkin aina välillä tulee mieleen, että terve kansallinen itsetunto olisi paikallaan! Tässä ajassa suomalaisten itsetunto on kyllä hävinnyt jonnekin. Ihannoidaan kaikkea vierasperäistä ja toimitaan omaa kansallisuutta vastaan. Samalla nuoret ovat menettäneet luontoyhteyden ja työn teonkin väärästä  sosiaalipolitiikasta johtuen.

    Ylioppilaskirjoitusten jälkeen kolmasosa ”valmiista” nuorisosta aikoi pitää välivuotta ja reissata maailmalla. Johonkin mielialalle haetaan monta kertaa, eikä siinä välillä tunnu olevan mitään järkevää hommaa.

    Näin marjan poiminta-aikana kuuntelin radiosta kuinka Kainuuseenkin on tullut väkeä Ukrainasta. Ensin on ehkä tultu marjoja poimimaan, sitten on saatu työlupa ja jatkettu töutä rakennuksilla, siivouksillaa tms vastaavilla töillä. Haastattelussa perheen vanhemmat olivat mansikkatilalla poimimassa, mutta heidän suomalaista peruskoulua käyneet lapsensa eivät pellolle enää suostuneet menemään! Mikä meillä oikein sakkaa?

    jees h-valta

    Harrastelijalta erittäin hyvä kirjoitus. Siitä olen kyllä aika varma että jo ennen suomalaista koulujärjestelmää tuhotaan lasten arjen kestävyys laulattamalla ja leikittämällä päiväkodeissa ”mukulat” pilalle. Kun aina on lapsena kivaa miten kestää seuraavaksi koulun tylsyyden ja varsinkin aikuisen vielä puuduttavamman työelämän? Aikuisväen jotka lasten kanssa touhuaa pitäisi hioa lasta elämää kestävämpään suuntaan. Luovuus on yksi pahin joka valmiilla viihdytyksellä tuhotaan. Lapset pitäisi viedä useammin luontoon, metsään ja antaa päivä vapaasti keksiä itse touhunsa. Aika nopeaanhan sitä alkaa syntyä kun annetaan vain vinkkejä, ei valmista ratkaisua. Mielestäni kokemuspohja puoltaa enemmän perhepäivähoitoa kuin näitä ”kolhooseja”. Meillä vain tätä ”satoa”perheemme toinen työssäkävijä näkee päivittäin kun käy Harjavallan Sairaalan mielenterveysongelmaisia hoivailemassa.

Viewing 10 replies - 661 through 670 (of 4,055 total)