Keskustelut Metsänhoito Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

Tämä aihe sisältää 1,011 vastausta, 53 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Rane2 11 kuukautta, 1 viikko sitten.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 1,010)
  • Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

    Lueskelin viimeisestä Metsälehdestä, että ilmastopaneeli oli päässyt yhteisymmärrykseen siitä, että hakkuiden lisääminen pienentää metsien hiilinielua ja hiilivarastoa vuosikymmeniksi.

    Ilmastopaneelin raporttia tarkemmin tarkasteltuna osoittautui, että yksi päätelmä, josta oltiin yksimielisiä sisältikin kaksi yhteen niputettua väittämää eli metsien lisähakkuiden vaikutus hiilinieluun ja metsien hiilivarantoon. Lisäksi vertailutilanteeksi oli otettu tilanne, kun hakkuita ei lisätä. Näillä ehdoilla luonnollisesti päästiin ko. tulokseen.

    Ovelasti julkisuuteen on vuodatettu vain lopputulos eli näin on saatu aikaan mielikuva (vaihtoehtoinen totuus), että metsien lisähakkuut estävät metsien hiilivarannon kasvun, mikä ei pidä paikkaansa.  Tämä vaihtoehtoinen totuus on jo uutisoitu YLE:n ajankohtaislähetyksessä, mikä on luonnollista ottaen huomioon YLE:n uutisointipolitiikka. Valitettavaa on, että uutinen esitettiin lähes kritiikittä myös Metsälehdessä. Mikko Riikilältä oli kuitenkin ansiokas kommentti.

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsien kasvuennusteet riippuvat paljon lähtöoletuksista, joiden mukaan metsää ajatellaan lähivuosikymmeninä hakattavan. Kuten toisessa ketjussa totesin, se on pääosin poliittinen päätös, mitä metsien tuottamia hyötyjä painotetaan. En olisi kuitenkaan kovin huolissani: metsien käytöstä päätämme me, eivät poliitikot.

    Gla Gla

    Toki me päätämme käytöstä, mutta yhteiskunta luo edellytykset käytölle ja ohjaa sitä mm. lainsäädännön ja verotuksen avulla. Ei ole vaikeata ennustaa, mihin suuntaan metsätalouden toimintaedellytykset kehittyisivät tiettyjen ryhmien saadessa lisää valtaa ja kuka olisi vallitsevan politiikan eli tuotettujen hyötyjen maksaja. Näyttöä tämän mekanismin toiminnasta on ihan tarpeeksi  hirvipolitiikan osalta.

    Tällä hetkellä vihreillä on gallupeissa huikea suosio, joten kysyntää ilmastopanelien ja muiden vihreiden tutkijoiden lausumille tuntuu olevan. Vaikka suosio on saavutettu oppositioasemassa ilman näyttöä vastuullisesta toiminnasta ja siksi toivottavasti tasaantuu konkreettisia valintoja tehtäessä, minusta kehityksestä on syytä olla huolissaan. Ihmisen käytös ei ole aina loogista, esimerkkinä persujen jytky ja Trumpin valinta. Mielestäni metsätalouden ekologiset ja taloudelliset piirteet olisi sovitettavissa yhteen huomattavasti nykyistä paremmin, mutta tällaisen toiminnan edellytyksiä ei yhteiskunta ole kyennyt parantamaan. Metsälain vapautuminen oli periaatteessa askel oikeaan suuntaan, mutta luultavasti käytännössä ei ilmaston ja ympäristön kannalta tilannetta parantanut, eikä tarjoa aktiiviselle metsätalouden harjoittajalle olennaisia mahdollisuuksia liiketaloudellisen kannattavuuden parantamiseen. Suurin merkitys lieneekin erityiskohteet poislukien mahdollistaa passiivinen metsien hoito ja siihen mahdollisuuteen varmasti moni tarttuu.

    mehtäukko

    Juttu MT:ssa ”EP:n valiokunnan raportti lyttää Suomen bioenergian” on karua luettavaa.

    Sielläkin kun asioista tietämätön lähtökohtaisesti aatteellisesti fanaattisesti vastarantainen vihervasemmistolainen hollantilaismeppi hämmenttää soppaa, voi lopputulos olla mitä vain.

    Visakallo Visakallo

    EU:n ilmastoasiat ovat joutuneet sellaisiin käsiin, että lopputuloksena tulee olemaan toinen ääripää, eli trumpismin nousi Euroopassakin.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hienostellen sanottuna ’legitimiteetti’ hakkuiden lisäämiselle ostetaan huolehtimalla entistä paremmin monimuotoisuudesta. Ilmastopolitiikka on vaikeampi pähkinä, kun päästöjä pitäisi vähentää nyt eikä 50 vuoden päästä. Varmasti suurista lisähakkuista pidättäytyminen on kustannustehokas tapa tähän, kun siitä ei tarvitse maksaa metsänomistajille mitään. Ilmaista se ei kuitenkaan ole: tulee heijastusvaikutuksia kansantalouteen. Mielestäni pitäisi pyrkiä kunnianhimoisiin päästövähennyksiin kaikilla sektoreilla. Kasvamaan päin oleva ja hyvällä metsänhoidolla vielä entisestään kasvatettavissa oleva metsähiilinielu on siinä mukana, mutta mieluiten niin, että markkinat ja erityisesti metsänhoitotarpeet eli harvennusrästien purkutarve määräisivät toteutuvien hakkuiden tason.

    Tässä vielä selventävä ote Ilmastopaneelin raportista koskien metsiä (linkki alla, lihavointi ja kursivointi minun).

    Väittämä: Hakkuiden ja puunkorjuun lisääminen pienentää Suomen metsien hiilinielua ja metsien hiilivarastoa vähintään vuosikymmeniksi eteenpäin verrattuna tilanteeseen, jossa niitä ei lisätä.

    Väittämän sanamuotoihin liittyviä näkökohtia

    ”Väittämässä ei esitetä Suomen metsien hiilivaraston pienenevän lisähakkuiden seurauksena. Hallituksen linjausten mukaisten hakkuiden lisäysten jälkeenkin Suomen metsät säilyvät hiilinieluina, eli metsien hiilivarasto jatkaa kasvuaan. Hiilivaraston kasvu on kuitenkin hitaampaa kuin ilman hakkuiden lisäystä.

    Sekä pitkäaikaiskokeiden että mallinnustutkimusten perusteella yksittäisen metsikön hiilivarasto kehittyy suurimmilleen ilman hakkuita. Harvennetun metsikön tilavuus ei jätettyjen puiden parantuneesta kasvusta huolimatta saavuta kiertoajan aikana harventamattoman metsikön tilavuutta. Puuston hiilivarasto jää näin harvennetussa metsikössä harventamatonta pienemmäksi. Vanhan metsän uudistamisen jälkeen kestää useita vuosikymmeniä ennen kuin kasvu uudessa metsikössä vastaa uudistetun metsän kasvua. Lisäksi päätehakkuussa syntyvien hakkuutähteiden hajoaminen aiheuttaa hiilipäästön useiden vuosikymmenten ajaksi. Myös maanmuokkaus voi kiihdyttää hiilen vapautumista maaperästä, mutta lopullista tutkimusnäyttö asiasta ei vielä ole. Koko maan tasolla Suomen metsien nykyinen ikäluokkajakauma on tärkein selittävä tekijä tämän väittämän taustalla. Kun metsätalouden maalla metsistämme n. 50 % on alle 50 vuotiaita ja yli 100 vuotiaiden metsien osuus on 5% luokkaa, metsien hiilinielu ei ole pienenemässä seuraavien vuosikymmenten aikana. Hakkuiden lisäyksellä ei pystytä kasvattamaan Suomen metsien hiilinielua seuraavina vuosikymmeninä, vaikka hiilen sitoutuminen vanhassa metsässä olisikin alemmalla tasolla kuin metsikön vuotuinen maksimaalinen hiilensidonta. Väittämässä on myös nostettu esiin metsien tärkeä rooli hiilivarastona, ei ainoastaan hiilinieluna. Puutuotteiden keskimääräistä elinkaarta tulisi pidentää nykyisestä muutamasta vuodesta ja uusiutumattomien materiaalien ja energian käytön korvaamisesta saatavia päästövähennyksiä kasvattaa selvästi, jotta ilmakehän näkökulmasta vanhan metsän uudistaminen ei tarkoittaisi suuren hiilivaraston purkautumista ilmakehään.

    Tutkijat nostivat keskusteluissa esiin, kuinka hakkuiden vaikutus riippuu niiden kohdentamisesta ja toteuttamistavasta. Harvennushakkuiden intensiteetin ja määrän kasvattaminen vaikuttaa vähemmän kuin päätehakkuiden lisääminen. Lisäksi koko Suomen yli tarkasteltuna tulokseen vaikuttaa myös se, missä hakkuiden lisäys tapahtuu. Erityisesti korostettiin, että tilanteessa jossa kasvu on suurempaa kuin poistuma, metsät vanhenevat, jolloin luonnonpoistuma lisääntyy ja erilaisten tuhojen riski kasvaa. Tästä voi tehdä johtopäätöksen, ettei Suomen metsien hiilivaraston kasvu voi jatkua loputtomiin nykyisellä tasolla, vaikka hakkuita ei lisättäisikään. Väittämän määrittelemällä aikajänteellä metsien kasvu on kuitenkin pikemminkin kiihtymässä kasvaneen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden, kohonneen lämpötilan ja turvemailla joitakin vuosikymmeniä sitten tehtyjen metsäojitusten seurauksena.”
    http://www.ilmastopaneeli.fi/uploads/selvitykset_lausunnot/Ilmastopaneeli_metsäväittämät_final_%202017.pdf

    Puuki

    ”  Erityisesti korostettiin, että tilanteessa jossa kasvu on suurempaa kuin poistuma, metsät vanhenevat, jolloin luonnonpoistuma lisääntyy ja erilaisten tuhojen riski kasvaa. ”

    Vuosittainen kasvuhan on n. 105 milj.m³ ja poistuma n. 85 milj.m³. Kasvu on ollut ainakin jo 70-luvun loppupuolelta alkaen jatkuvasti kestävää käyttöä suurempi.   Jos metsikköä ei harvenneta niin hiilensitoutuminen lisääntyy aluksi enemmän kuin harvennetussa mutta lopulta käy toisin päin.

    Hiilen ja muiden fosiilisten raaka-aineiden käytön lisääntymistä ei oteta ilmeisesti huomioon kokonaisvaikutuksia arvioitaessa. Niin, eihän niitä kokonaisvaikutuksia taideta muutenkaan arvioida  ollenkaan. Sen käsityksen sai ainakin sen hollantilaismepin jutusta MT:sssa.                                                                                                                                         Esim. muovin korvaaminen pakkauskartongilla vähentää  öljyn kulutusta. Samoin rakennusteollisuudessa betonin korvaaminen puulla.  Pitkäikäisemmän hiilivaraston luominen vaatii myös harvennushakkuita metsissä.

     

    Gla Gla

    ”Harvennetun metsikön tilavuus ei jätettyjen puiden parantuneesta kasvusta huolimatta saavuta kiertoajan aikana harventamattoman metsikön tilavuutta.”

    Harventamattomassa metsikössä kiertoajan kasvu on suurempi kuin harventamattomassa. Kuitenkin luontainen poistuma on harventamattomassa suurempi ja poistuma alkaa jo suhteellisen nuoressa metsässä. Epäilen, ettei harventamaton siksi ole parempi hiilivarasto kuin harvennettu. Puhumattakaan siitä, miten korjattu puusto käytetään (esim. korvaamaan öljypohjaisten materiaalien valmistusta).

    ”Vanhan metsän uudistamisen jälkeen kestää useita vuosikymmeniä ennen kuin kasvu uudessa metsikössä vastaa uudistetun metsän kasvua.”

    Puhutaanko nyt kuvion vuosikasvusta m3/ha? Jos puhutaan, eikö tuo ole turhan vaatimaton näkemys ainakin talousmetsästä puhuttaessa. Pienaukkohakkuut ja muut vastaavat kohteet sekä Lapin karut metsät on asia erikseen, niissä kasvun elpyminen voi kestää hyvinkin pitkään. Toisaalta ei sellaisesta metsästä paljon hiiltäkään poistu.

     

    Aimo Jortikka

    Kuinkahan ne Ruotsissa tämän asian näkee.Siellä kun hakataan enemmän kuin metsät kasvaa (103%) vaikka väitetään että se johtuu tilastoissa  gudrun myrskystä niin siltikin siellä on jo metsät täydessä käytössä. Mihin vasta Suomessa pyritään. Niin jo olisi kumma ettei Suomi voisi samaan pyrkiä missä Ruotsi jo on.

    MaalaisSeppo

    Ilmastofoorumin väittämää on siteerattu julkisuudessa lyhennettynä. Eli vertailukohtana ollut hakkuiden nykylaajuus on jätetty pois. Tällöin on ehkä tarkoituksenhakuisesti saatu aikaan käsitys, että metsien puuston määrä lähtee laskuun, jos hakkuita lisätään. Päyvystävät dosentit evät ole yrittäneet korjata virheellistä käsitystä.

    Varastomiehenkin järkikin jo sanoo, että jos varastosta poistuvan tavaran määrää lisätään niin, että varastoon tulee kuitenkin enemmän tavaraa kuin poistuu, niin varaston paisuminen jatkuu, mutta hidastuu. Metsäpuolella tämän ymmärtäminen edellyttää korkeita mahdollista koulutusta. Onneksi metsätutkimuksen määrärahoja on leikattu. Vielä näyttää olevan varaa, kun proffilla ja dosenteilla riittää aikaa jonninjoutavaan puuhasteluun.

    Puuki

    Turvemailtahan sen esityksen mukaan ei saisi enää korjata puuta ollenkaan. Suomessa metsitettyjä turvemaita riittää, joten vuosikymmenten panostukset puunkasvatukseen valuisi samalla hukkaan.

    Siihenkin on vaikea löytää kestäviä perusteluja, koska turvemaiden metsitys esim. koivulla lisää nopeasti hiilen sitoutumista puuhun ja juurikarikkeen mukana myös maahan jopa pysyvästi.  Jo alle 20 vuotias hyvin kasvava koivikko sitoo hiilidioksidia saman verran kuin luonnontilainen  suo 170-260 vuoden aikana.   30 vuoden ikäisenä vuosikasvu voi olla turvemaan hoidetussa männikössä yli 10 m³ / vuosi . Samoin koivikko voi kasvaa yli 10 m³ vuosikasvuja kun ravinnetalous on kunnossa.

    Hakkuutähteiden sisältämä hiili sitoutuu pääosin kasvustoon. Oksat hajoaa n. 3- 10 vuoden aikana ja kannot pääosin sen jälkeen ja samalla lisäävät uuden puusukupolven kasvua ja hiilen sidontaa. Maanmuokkaus nopeuttaa puiden kasvuun lähtöä ja voi varmaan lisätä jonkin verran hiilipäästöjäkin, mutta nykyisin yleisimpänä muokkausmenetelmänä oleva laikku-/kääntömätästys on varmaan melko ympäristöystävällinen siinäkin suhteessa.

    Joku kuukausi sitten oli uutisoitu kuinka varsinkin Pohjois-Suomen keskikasvulukuja piti korjata ylöspäin aikaisemmista laskelmista poiketen, joten puun kasvu ei ole hidastumassa vaan nopeutumassa. Lisäksi jalostushyödyt lisää kasvua tulevaisuudessa entisestään. Esim. männyn taimien ja siementen käyttöalueita on laajennettu n. 50 km pohjoiseen päin ilmaston lämpenemisen vuoksi.   Harvennusrästien purkaminen ei kyllä mitenkään voi lisätä hiilipäästöjäkään miettipä asiaa miltä kantilta tahansa.

     

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 1,010)