Etusivu Keskustelut Metsänhoito Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

Tämä aihe sisältää 1,011 vastausta, 53 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Rane2 3 päivää, 16 tuntia sitten.

Esillä 10 vastausta, 981 - 990 (kaikkiaan 1,010)
  • Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

    Lueskelin viimeisestä Metsälehdestä, että ilmastopaneeli oli päässyt yhteisymmärrykseen siitä, että hakkuiden lisääminen pienentää metsien hiilinielua ja hiilivarastoa vuosikymmeniksi.

    Ilmastopaneelin raporttia tarkemmin tarkasteltuna osoittautui, että yksi päätelmä, josta oltiin yksimielisiä sisältikin kaksi yhteen niputettua väittämää eli metsien lisähakkuiden vaikutus hiilinieluun ja metsien hiilivarantoon. Lisäksi vertailutilanteeksi oli otettu tilanne, kun hakkuita ei lisätä. Näillä ehdoilla luonnollisesti päästiin ko. tulokseen.

    Ovelasti julkisuuteen on vuodatettu vain lopputulos eli näin on saatu aikaan mielikuva (vaihtoehtoinen totuus), että metsien lisähakkuut estävät metsien hiilivarannon kasvun, mikä ei pidä paikkaansa.  Tämä vaihtoehtoinen totuus on jo uutisoitu YLE:n ajankohtaislähetyksessä, mikä on luonnollista ottaen huomioon YLE:n uutisointipolitiikka. Valitettavaa on, että uutinen esitettiin lähes kritiikittä myös Metsälehdessä. Mikko Riikilältä oli kuitenkin ansiokas kommentti.

  • pihkatappi pihkatappi

    Kaikki vajaapuustoiset ja yli 100 vuotiaat metsät pitäisi ilmanmuuta parturoida aukeaksi ja uudistaa jalostetulla taimimateriaalilla. Kun hakattu puu jatkojalostetaan niin että hiilidioksidi joko otetaan talteen tai sitä ei vapaudu juurikaan, maailma pelastuu. Tai no, maapallon tuhoutuminen ei ole sitten ainakaan meidän syy.

    pihkatappi pihkatappi

    Vihreä aate kumpuaakin kateudesta. Miten vihreiden yhteen hiileen puhaltaminen onnistuu, kun järkevä osa vihreistä alkaa hahmottamaan metsien kasvun ja hiilidioksidin todellisen taseen metsätalouden keinoilla.

    Kurki

    Suomen hiilitase on jo nyt positiivinen. Metsien kasvu runkopuuta 110 mil.m3+juuriston kasvu 55 milj.m3 yhteensä 165 milj.m3 sitoo ilman hiilidioksidia 150 milj.tonnia. Suomen hiidioksidipäästöt ovat vain 45 milj.tonnia ja vaikka hakkuista 70 milj.m3 ja juuristosta 70/110* 55milj.m3=35 milj.m3 laskisi kaiken (todellisuudessa pitkäaikaista sitoutumista on 15% luokkaa) hiilen 95 milj.tonnia palautuvan ilmakehään, niin nielua jäisi vielä ainakin 10 milj.tonnia.

    Suomen metsien kasvua voisi lisätä pihkatapin esittämällä tavalla 150 milj.m3 runkopuuta ja 75 milj.m3 juuristoa ja hiilidioksidin sitoutuminen metsien kasvuun nousisi 225milj.m3*0,9= n.200 milj. tonniin.

    Voi ihan hyvällä omallatunnolla ajella dieseautolla metsähommia tekemään eikä tarvitse haikailla sähköautoa tilalle.

    https://tilastokeskus.fi/til/khki/2017/khki_2017_2018-05-24_kat_001_fi.html

    Gla Gla

    Mehtäukko: ””Kohtuus minkä suhteen?” Onko tuolle kysymykselle epäselvyyttä?”

    Tuskin muuten olisin kysynyt.

     

    Gla Gla

    AJ: ”Glan mielestä päästöjä pitää vähentää kiihdyttämällä metsien kasvua. Nopein tapa siihen pääsyyn on että ei lisätä hakkuita heti täysimääräisesti vaan kohtuudella. Hiilinielun notkahdus jäisi pois. Miten suhtaudut tähän vaihtoehtoon, jaa vai ei?”

    Hakkuita lisätään kasvun parantumisen tahdissa. Mikä on täysimääräisesti ja mikä kohtuus, se on tietysti makuasia, jossa ainakin vihreiden käsitys poikkeaa minun käsityksestä. Hiilinielun notkahdukseen ei pidä mennä, mutta hiilinielun kasvu voi hidastua, kunhan puuston kasvu lisääntyy.

    Uusiutuvien materiaalien käyttö on ihmiskunnan ainoa vaihtoehto. Luonnonhistorian mittakaavassa maapallo olisi tuhottu lukemattomia kertoja nykymuotoisella uusiutumattomien käytöllä, jonka määrä on prosentti nykyisestä. Ihminen vaan ei näe nenänvarttaan pidemmälle eikä muista silmänräpäystä kauemmin. Siksi keskustelu siitä, voidaanko uusiutuvien käytön määrää lisätä, on joutavaa. Ainoa järkevä keskustelun aihe on se, miten uusiutuvien käyttöä saadaan lisättyä mahdollisimman paljon mahdollisimman nopeasti ja uusiutumattomien käytön määrää päinvastoin.

    Visakallo Visakallo

    Suomalaisen yhteiskunnan turvallisuuden kannalta kaikkein tärkeintä on nyt selvittää, mitkä ja ketkä tahot olivat rakentamassa tätä kaikkien aikojen päästöpetosta. Kysymyksessä on ollut hyvin vihamielinen hyökkäys suomalaista metsätaloutta ja talouselämää vastaan, eli kysymyksessä on laajamittainen hybridivaikuttaminen.

    https://www.nukurauhassa.fi/10-pointtia/mita-hybridsodankaynti-mita-mina-voin-tehda-sen-torjumiseksi

    reservuaari-indeksi

    No tiedäthän tuon visvapallo itsekin, mitä siinä jankutat.

    Yhteiskuntaturvallisuuden ja -järjestyksen tuhosivat DDR:ssä koulutusleireillä jatkuvasti ramppaavat vihervasemmistolaiset. Supo tutkii onneksi hyökkäystä koko ajan. Niinistö ja hallitus kokoontuu säännöllisin väliajoin kriisikokouksissaan, kansalle ei vielä ole kerrottu. Jostain kumman syystä.

    Sipilä, Pekkarinen ja Kääriäinen onneksi saattaa vielä pelastaa Suomen, jos ehtii kiireiltään. Tuon ydinryhmän satelliittikontaktina eu:ssa Jäätteenmäki.

    Markus

    Hkin kauppakorkeakoulu

    Gla Gla

    Ennustitko Markus vuonna -87 Neuvostoliiton hajoamisen ja Saksojen yhdistymisen? Entä piditkö puolustusministeri Häkämiehen Venäjä Venäjä Venäjä-kommenttia 11 vuotta sitten vastoin silloista eduskuntaa onnistuneena analyysinä? Entä löitkö vetoa Trumpin valinnan puolesta, kun hän asettui puolueessaan ehdokkaaksi?

    Jos ennustit nuo oikein, varmaan voit kertoa tarkemmin meille myös luontoväen taustoista. Itse olen todennut sen, että maailmalla 90-luvulta alkanut lyhyt kausi osoittaa, miten uskomattoman lyhytjänteisesti ainakin täkäläiset ihmiset ajattelevat. Itsekin, mutta nämä tapahtumat kannattaa pitää mielessä, kun muodostaa mielipidettä siitä, miten asioita maailmassa junaillaan ja mihin kannattaa näennäisen rauhallisinakin aikoina varautua. Tätä varten ei tarvitse lukea edes yhtä ainoata Remeksen kirjaa, nehän ovat vain fiktiota. Historian kirjoja kylläkin, jos alkaa tuntua siltä, että nykyinen sukupolvi on edellisiä viisaampi ja että jonkun menneisyydessä tapahtuneen asian uusiutuminen ei enää ole mahdollista tai että yhteiskunta kehittyisi kohti lintukotoa, jossa esim. kirkon tai vaikkapa ympäristöjärjestön taustalla ei voisi olla itsekkäistä voimia.

     

    Visakallo Visakallo

    Suomi toimii erittäin kovassa kilpailutilanteessa uusien metsäteollisuusinvestointien suhteen. Tässä pelissä ei välttämättä keinoja kaihdeta. Kilpailijamme näkisivät mielellään, että Äänekoski jäisi Suomen viimeiseksi suureksi metsäteollisuusinvestoinniksi. Tällä hetkellä esim. Virossa on käynnissä Äänekosken mittaluokkaa olevan sellutehtaan sijoituspaikan valinta. Tarto jäi pois listalta, nyt Pärnun naapurikunta Saarde on noussut vaihtoehdoksi. Sen lisäksi ovat vielä Räpina, Setomaa, Vöru, ja Viru-Nigula.

    Rane2

    Pääkaupunkimme luo taas Suomi-kuvaa maailmalla.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ymp%C3%A4rist%C3%B6/artikkeli-1.343759

Esillä 10 vastausta, 981 - 990 (kaikkiaan 1,010)