Etusivu Keskustelut Metsänhoito Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

Tämä aihe sisältää 156 vastausta, 30 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi mehtäukko 12 tuntia, 45 minuuttia sitten.

156 vastausta (näytetään 1-10)
  • Yksimielisyys metsien ilmastovaihtoehdoista – vaihtoehtoinen totuus?

    Lueskelin viimeisestä Metsälehdestä, että ilmastopaneeli oli päässyt yhteisymmärrykseen siitä, että hakkuiden lisääminen pienentää metsien hiilinielua ja hiilivarastoa vuosikymmeniksi.

    Ilmastopaneelin raporttia tarkemmin tarkasteltuna osoittautui, että yksi päätelmä, josta oltiin yksimielisiä sisältikin kaksi yhteen niputettua väittämää eli metsien lisähakkuiden vaikutus hiilinieluun ja metsien hiilivarantoon. Lisäksi vertailutilanteeksi oli otettu tilanne, kun hakkuita ei lisätä. Näillä ehdoilla luonnollisesti päästiin ko. tulokseen.

    Ovelasti julkisuuteen on vuodatettu vain lopputulos eli näin on saatu aikaan mielikuva (vaihtoehtoinen totuus), että metsien lisähakkuut estävät metsien hiilivarannon kasvun, mikä ei pidä paikkaansa.  Tämä vaihtoehtoinen totuus on jo uutisoitu YLE:n ajankohtaislähetyksessä, mikä on luonnollista ottaen huomioon YLE:n uutisointipolitiikka. Valitettavaa on, että uutinen esitettiin lähes kritiikittä myös Metsälehdessä. Mikko Riikilältä oli kuitenkin ansiokas kommentti.

  • Visakallo Visakallo

    Suomen metsätalous on ajautumassa koko historiansa vaarallisimpaan tilanteeseen. Ilmastopanelin taustalla vaikuttavat voimat eivät ole ystävällismielisiä, vaan niiden tarkoitus on estää Suomen metsätalouden kehitys ja koko tulevaisuus. Paha ydinjoukko on pieni, mutta se käyttää hyväuskoista tutkijajoukkoa ja tiedotusvälineitä häikäilemättömästi hyväkseen. Toivottavasti ylin valtiojohto herää ajoissa torjumaan tätä vakavinta rauhanajan uhkaa mikä maatamme on kohdannut.

    harrastelija harrastelija

    Tämä kummallinen ilmiö on hiipinyt ihmeellisesti yhteiskunnan jäseniin, jotka nauttivat juuri työn ja teollisuuden antamista hedelmistä. Olin joku vuosi sitten Metsäkeskuksen taustaryhmässä, jonka tarkoitus on mielestäni järkeistää ja kehittää metsien kasvua ja metsistä saatavien hyödykkeiden hyödyntämistä.

    Ko. porukassa oli metsäalan tuntevia ihmisiäkin, mutta suurimman osaa äänessä oli Elyltä tullut ryhmä, joita kiinnosti eniten luontokohteet ja siipioravat. Itse olin ryhmässä ns. vanhaa kantaa edustava omalla ajallani, Elyn porukka oli työajallaan.

    Luonnolla on oma tärkeä arvonsa, mutta täytyisi olla kokonaisuus sen verran tiedossa, ettei sahaa sitä oksaa, jolla istuu! Eräs keino olisi metsäammattilaisilla mennä mukaan näihin luotojärjestöihin ja vaikuttaa tsiellä ietämättömiin jäseniin. Toisaalta ainakin paikallinen vihreiden eniten ääniä saanut kuntavaikuttaja kirjoitti KS:n lehteen koko sivun jutun siitä, ettei Kaicelliä tulisi rakentaa! Arvomaailma on sitä mitä se on!

    Vanha totuus pitäisi muistaa: ”Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto!”

    uudehko metsänomistaja

    Olen ymmällä. Puun kasvaminen sitoo hiilidioksidia, puun kasvun pysähtyminen ei vaikuta hiilidioksidipäästöihin ja puun lahoaminen vapauttaa hiilidioksidia ilmaan. Tavoitteena on puuhun sitoutuneen hiilidioksidin pitäminen mahdollisimman korkealla tasolla ja mieluiten kasvattaa tätä määrää.

    Nopeasti kasvava metsä sitoo paljon hiilidioksidia, kun taas hitaasti kasvava sitoo vähemmän ja kasvunsa lopettanut puu ei ensinkään. Lisäksi kasvunsa lopettanut metsä ei kestä ennallaan. Luonto tekee tehtävänsä, eli metsä lahoaa ajastaan, mikä puolestaan merkitsee hiilidioksiidin vapautumista.

    Keskustellaan hakkuun vaikutuksesta metsään sitoutuneen hiilidioksidin määrään. On selvää, että hakkuu lopettaa uuden hiilidioksidin sitoutumisen puuhun. Riippuen puuaineksen käytöstä alkaa puun lahoaminen ennemmin tai myöhemmin. Toisaalta hakattu alue metsitetään ja se alkaa taas sitoa hiilidioksidia, aluksi hitaasti mutta taimettumisen jälkeen yhä enemmän ja enemmän. Aikaa myöten puun kasvu hidastuu ja hiilidioksiidin sitoutuminen pienenee. Onko hakkuun kokonaisvaikutus negatiivinen vai positiivinen riippuu hakatun puutavaran käyttötavasta, aukon uudistamisesta ja tarkasteltasta aikajänteestä.

    Vaihtoehtoisesti pitää tarkistella tilennetta, jossa hakkuuta ei tehdä. Metsä ikääntyy, kasvu hidastuu ja lopuksi pysähtyy ja vihon viimein metsän lahoaminen aiheuttaa hiilidioksiden vapautumisen ilmakehään. Lopputulos on surkea. Toimenpiteillä jopa puihin jo sitoutunut hiilidioksiidi vapautuu ilmakehään.

    Minulle jää epäselväksi se, miksi väitetään jälkimmäisen tapahtuman olevan ilmaston kannalta edullisempi. Vaikuttaa etteivät sellaisen väittäjät ymmärrä luonnon kiertokulkua.

     

    ,.

    Timppa

    En minäkään ymmärrä sitä vaihtoehtoista totuutta.  Jokaisenhan pitäisi tietää, että harvennuksen jälkeen jääneiden puiden kasvu kiihtyy, minkä seurauksena muutaman vuoden jälkeen ollaan metsälön puuston tilavuudessakin lähes samalla tasolla kuin oltaisiin ilman harvennusta.  Ainoa ero on, että kerätty harvennuspuut hyötykäyttöön sen sijaan, että osa niistä kuolisi ja muuttuisi hiilidioksidilähteeksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Juuri noin, ja vielä: jos vuosikymmeniä tästä eteenpäinkin hakataan vähemmän kuin mitä kasvu on, metsät alkavat vanheta ja lopulta kasvu heikkenee. Jokainen metsänomistaja tietää metsälönsä tasolla miten metsien ikärakenne ja hakkuiden rakenne vaikuttavat kasvuun, mutta jostain syystä valtakunnan tason mallilaskelmat osoittavat toista. Pitäisi olla selvää, että jos lisähakkuut painottuvat kuitupuuhun eli harvennusrästien purkuun, vaikutus kasvuun on lyhytikäinen. Jos taas painotetaan uudistushakkuita, hiilivarasto ja kasvu alenevat ehkä enemmän, koska meidän metsät uudistetaan kohtalaisen nuorina eikä niiden kasvu ole vielä pysähtynyt. Avohakkuun jälkeen uudistusala on 10 – 20 vuotta hiilen lähde, ennen kuin kasvu alkaa nousta hakkuutähteiden ja maan hiilen vapautumista suuremmaksi.

    Jätkä

    Ajatuskin siitä, että metsien hakkuu vähentäisi puuston kasvua, on sairas.

    Jos hakkuut tehdään oikeassa rytmissä, niin kehityshän on juuri +- 0 tai jopa +.

    Verrataan hiusten kasvuun: Vaikka niitä leikataan tai ollaan leikkaamatta, ne kasvavat aina saman verran. Pitkään hoitamattomat hiukst katkeilevat ja irtoavat hieman enemmän, joten lyhyt – hoidettu puusto lisääntyy parhaiten.

    MaalaisSeppo

    Tämä ilmastopaneelilla on samoja toimintatapoja kuin taistolaisilla aikoinaan. Taistolaiset pesiytyivät Valtion rahoituksen turvin yliopistoihin, ja esittivät mielipiteitään, joilla olikin vaikutusta laajemminkin. Tyypillinen esimerkki oli suhtautuminen sotaveteraaneihin ja -invalideihin, jotka vaiennettiin tokaisulla: mitäs menitte.

    Valtion laitoksiin pesiytyneen ilmastofoorumin tavoitteena on ilmeisesti saada aikaan tilanne, että metsänomistajan tavoitteelle hyödyntää ahkeran metsänhoidon tuloksia tokaistaan: mitäs hoidit.

    Viimekädessä hyötyjänä on tässäkin ”taistolaistoiminnassa” itäinen naapurimme. Tuodaan sitten sieltä puuta sen verran lisää kun tarvitaan.

    Oman metsäni puuvarannon olen saanut tuplattua. Kohta kai tullaan sanomaan kaunis kiitos hakkuukiellon kanssa.

    Visakallo Visakallo

    Tämä on nyt moninkerroin vakavampi tilanne kuin 90-luvun Lapin metsäsotien aikaan. Silloin operaation taustavaikuttajaksi ja rahoittajaksi paljastui Saksan metsäteollisuus. Nyt kaikkein eniten juuri Suomea vahingoittava operaatio toteutetaan EU:n kautta. Alan päivä päivältä yhä enemmän ymmärtämään Brittien brexitiä!

    Gla Gla

    Visakallo: ” Toivottavasti ylin valtiojohto herää ajoissa torjumaan tätä vakavinta rauhanajan uhkaa mikä maatamme on kohdannut.”

    Mielestäni nyt viimeistään olisi teollisuuden ja tuottajien päästävä samalle puolelle pöytää, jotta viesti menisi perille. Tukin hinnoista yms. asioista voidaan jatkaa riitelyä, mutta sovitaan kaksi asiaa, jota vastaan taistellaan yhdessä: Perusteettomasti kotimaisen, uudistuvan raaka-aineen tuotantoa  terrorisoivat ilmastopaneelit ja hirvieläinpolitiikka. Intressi on molemmissa yhteinen. Lisäksi suomalainen metsätalous ei ole uhka ilmastolle, päinvastoin. Hyvin kasvavien metsien hakkuurästit ja hirvituhot koittaa kyllä parhansa mukaan ilmastotavoitteita kampittaa. Mielestäni on surullista ja minua vanhempaa kaartia loukkaavaakin, että vuosikymmenien mittainen, osin taloudellisesti kannattamatonkin työ jäisi hyödyntämättä ja saavutuksia pidetään itsestäänselvyytenä. Kun puuston kasvua on saatu parannettua ja potentiaalia on runsaasti jäljellä, pitää keskittyä luomaan mahdollisuuksia tämän raaka-aineen hyödyntämiselle sen sijaan, että aletaan miettiä, miksi tätä mahdollisuutta ei pitäisi hyödyntää. Metsien kasvun parantamisen alkamisen aikoihin oman maan edun vastaisesti toimiville oli ihan oma, metsäaiheinen nimityskin. Tuo on edelleen ajankohtainen asia.

     

    mehtäukko

    Sitä kyllä täytyy ihmetellä, että niinkö on tutkijoilla, tohtoreilla ja professoreilla eri oppikirjat? Luulisi, että ei voi olla kummoisen haastava aihe ”lukeneille”, mutta ristiriitainen on.

    Kun julmettu lauma tutkii kymmeniä vuosia esim. ilmastotekijöitä, raportoivat ja vatvovat paneeleissaan, luulisi asiat valkenevan..!?

    Mutta ei.

156 vastausta (näytetään 1-10)