Keskustelut Metsänhoito Ylitiheän hieskoivikon taimikonhoito

  • Tämä aihe sisältää 80 vastausta, 20 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 7 vuotta sitten AvatarJätkä toimesta.
Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 80)
  • Ylitiheän hieskoivikon taimikonhoito

    Minulla on yksi reilun puolen hehtaarin kuvio, jossa kasvaa lähinnä hieskoivua: pituus 5-6 m ja tiheys 7000 kpl/ha. Jonkin verran on pientä kuusta seassa. Uskaltaako tällaisen hieskoivikon harventaa raivaussahalla tiheyteen 2000 kpl/ha? Vai pitäisikö lumituhovaaran takia jättää ensin tiheämmäksi ja myöhemmin harventaa uudestaan?

  • Gla Gla

    Tarkoitatko, että 7000 kpl 5-6 metristä koivua nurin, mätästyskone työmaalle, istutus kuuselle, eikä ongelmia ole tiedossa?

    Itse en noin optimistinen olisi, vaan kasvattaisin koivuja n. 2000-2500 tiheydessä ja katsoisin päätehakkuun ajankohdan ihan rauhassa. Riippuu paljolti siitäkin, millaisia kuvioita koivikkoon rajautuu eli esim. tuleeko viereen päätehakkuu ja saako kuviot tuossa vaiheessa yhdistettyä. En jaksa uskoa, että 2500 tiheämmässä kannattaa kasvattaa. Vaikka miten laskisi, tulevaisuudessa tuskin pienten runkojen koneellinen korjuu tulee kannattavaksi. Vain lumituhojen välttely voi olla syynä jättää aluksi tiheämpään, mutta ehkä 5-6 metriset koivut ei niin pahasti ole vielä riukuuntuneet, etteikö niitä saisi kerralla oikeaan asentoon harvennettua.

    Kuusten tulo koivikon alle on tuurikauppaa, jossa ei spekulointi tiheydellä paljon vaikuta. Tietysti harvassa kohdassa voi koivuja kasvattaa hiukan pidempään, joten pelivaraa kaksivaihekasvatuksessa on.

    Tolopainen

    Aina joillakin on jokaisessa työssä ongelmia. Kun ei uudista hakkuualuetta, aiemmin tuosta olisi joutunut valvontaosaston hampaisiin, joka olisi määrännyt alueen istutettavaksi. Ei olisi tarvinnut itse pähkäillä, miten tyhjästä nyhjästään.

    Heinähanko

    Tyhjästä? 7000 hieskoivua ja jonkinverran? kuusentaimia. Hakkuusta tuskin montaa vuotta.

    Tuo 1000 runkoon/ha perustuu siihen, että jonkin verran on noin. 1000 kuusta/ha. ja lisää tod näk tulee kun niitä nyt”jonkin verran.”

    Gla Gla

    Sillä Tolopainen ei nyt ole merkitystä, miten vanhan lain aikana viranomaiset olisivat toimintaan suhtautuneet. Vain sillä on merkitystä, mikä on tässä tilanteessa paras mahdollinen tapa toimia. Mikään kiire ei mielestäni kuusikon kasvatuksella tuossa kohteessa ole, sen sijaan kannattaa hyödyntää täystiheän ja ilmaiseksi saadun taimikon tuotto. En nyt ole asiaa numeroilla laskenut, mutta näppituntumalla pidän järjettömänä hukata kiertoajasta muutama vuosi päätehakkuuraivausta edellyttävän keinollisen uudistamisen mahdollisuuksien takia, jolla pääsee plussalle ehkä n. 3% korolla normaalia työläämmän heinäyksen lisäksi ainakin kaksi käsittelykertaa vaativan taimikon varhaisperkauksen työläyden + muut raivaukset huomioiden. Minulla on muutama kuvio, joilla tuollaista raivaustarvetta on ja suosittelen lämpimästi sellaisen työmaan hankkimista välttämään.

    Näätä

    Minulla on muutama kuvio ketjun aloittajan kaltaista hieskoivikkoa. Ajatus oli kokeilla parilla kuviolla sitä, että ei tee mitään ja poistaa myöhemmin kaikki, kun rungon keskitilavuus on energiapuukorjuuseen riittävä. Toki yksittäinen puolen hehtaarin kuvio ei energiapuukorjuuna usein herätä mielenkiintoa, mutta useampi kuvio tai yhdistäminen päätehakkuuseen saattaa kiinnostaa.

    PS. http://www.metla.fi/uutiskirje/bio/2012-02/uutissivu-4.html

     

    oksapuu

    Aika velikultia 🙂

    Meinaavat raivata 7000 runkoluvun räippä-koivikon suoraan 1000 runkoon/ha. Yksi kunnon räntäsade tuulenkanssa ja se on sitten siinä…

    Tolopainen

    Varo Näätä, kohta saat Jätkän kimppuusi.

    Planter Planter

    https://www.luke.fi/wp-content/uploads/2016/02/lowres__I4U7938_eo0605-800-800x534.jpg

    Näätä

    Tolopainen: ”Varo Näätä, kohta saat Jätkän kimppuusi.”

    Mukava vaan jos tulee näkökulmia asiaan, en pahastu vastaväitteistä tai kritiikistä. Eikä minullakaan ole vielä esittää tuloksia hieskoivikon kasvattamisesta energiapuuleimikoksi. Sanotaan näin, että toistaiseksi näyttää hyvältä, mutta vasta siinä vaiheessahan voi kannattavuutta arvioida kun rahat ovat tilillä. Toinpahan kuitenkin vaihtoehtoisen ratkaisun ketjuun pohdittavaksi.

    Jätkä

    Luontaisesti syntynyt hieskoivikko kannattaisi ”perata” samaan malliin kuin muutkin taimikot, eli perkaus 2 – 3 metrisenä ja viljelytiheyteen, eli samaan kuin männyllä = 2000 r / ha.

    Taimikon harvennus 6 – 8 metrisenä, jos tarvetta on. Ei tule lumituhoja, eikä tuuli kaatele. Hieskoivu ja rauduskoivu kasvatetaan eri tavoilla.

    Juuri katselin viljelykoivikkoa, jonka perustamisvaiheessa oli tehty osittain väärä valinta. Oli istutettu koko alalle rauduskoivut, vaikka kolmasosa alasta oli vieressä olevan järven pinna yläpuolella vain puoli metriä. Paikka olisi kuulunut Hieksella. ylempänä samalla kuviolla koivut ovat runkotilavuudeltaan jopa viisi kertaa isompia.

    Tiedän, että tuo matalampi koivikko tulee kohta pudottamaan latvansa. Entisten turvesoiden metsityksessä on Raudukselle käynyt aina niin. Pohjavesi pitäisi saada kaksi metriä syvälle, että raudukset kestäisivät kunnossa.

    Tuo koivikko on osapuilleen  38 vuotta vanhaa.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 80)