Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Keskikasvuun perustuva kiinteistövero metsiin olisi perusteiltaan jo aika lähellä muinaista veroluokkiin pohjaavaa pinta-alaverojärjestelmää.
Venäjä-selittäjiä haastateltu.
Etsin tietoa luonnonmetsien puuston määristä tarkistaakseni väitettä, että luonnonmetsissä on enemmän puuta kuin talousmetsissä. On varmaan, mutta kuinka paljon enemmän? Hiilen kokonaismäärästä – mukaan lukien maaperä – tietoa on vielä vähemmän, mutta voidaan olettaa että se on suuri pitkään häiriöttä kehittyneissä kangasmetsissä. Muhkeimmat hiilen määrät löytyvät luonnontilaisilta soilta kansallispuistoista – mm. Torronsuolta ja Leivonmäeltä. Soilla on hiilen määrä turpeessa pienentynyt ojitusten seurauksena, mutta toisaalta puuston määrä vastaavasti reilusti noussut.
Tietoa on ymmärrettävistä syistä vähän, kun luonnontilaista metsää on jäljellä vähän. Metsätieteen Aikakauskirjassa kerrotaan, että tyypillisissä METSO-kohteissa on ollut puuta noin 330 m3/ha ja kalliometsissä 160 m3. Vesijaon luonnonpuistossa on parhaissa kohdin puuta 550 m3/ha ja lahopuutakin voi olla 150 m3/ha.
Suomen Luonto -lehti listaa VMI-tutkijoiden avustuksella Top 10 metsäisimmät metsät – nämä ilmeisesti vähintään neliökilometrin kokoisia:
- Sipoonkorpi, 339 m3/ha
- Sipoonkorpi, 326 m3/ha
- Evo, valtionmaa 300 m3/ha
- Granö, Sipoo 293 m3/ha
- Sipoo 288 m3/ha
- Sipoo 285 m3/ha
- Pilvijärvi, Sipoo, 278 m3/ha
- Vesivehmaa, 272 m3/ha
- Puijo, 271 m3/ha
- Tuulos, 268 m3/ha
http://www.suomenluonto.fi/artikkelit/suomen-aaripisteet-metsaisin-metsa/
Vertailun vuoksi olisi joskus uutisoitava puustoisimmat talousmetsät ja arboretumit. Tiedetään että pienillä plänteillä tilavuus voi meidänkin oloissa nousta yli 1000 m3:n per hehtaari.
Onko tänä päivänä sitten metsissä kaiken kaikkiaan enemmän puuta kuin olisi jos soita ei olisi ojitettu ja kaikki olisi luonnontilassa? Itse olen näin ajatellut mutta en ole enää varma kun talousmetsäkin saavuttaa nykyään varsin muhkeita puumääriä. Saavuttaisivat vielä paljon suurempia, jos hakkuukierto ei olisi niin nopea (eli kiertoajat lyhyitä).
TACO-tuulitukalla tuuli puhaltaa taas toisesta suunnasta. Onko Putin uhkaillut kulisseissa ydinaseilla?
”Trump teki selväksi, että hänen prioriteettinsa on nyt diplomatia, ja hän uskoo, että Tomahawk-ohjusten toimittaminen voisi heikentää sitä, lähteet kertovat. … Yhdysvaltojen nykyinen ehdotus diplomaattiseksi ratkaisuksi on se, että sota päättyy nykyisten rintamalinjojen jäädyttämiseen.”
Tämä onkin realismia, mutta tomahavkien toimittaminen edistäisi Putinin halua neuvotella. Teuvo Teivainen: ”Mikäli Yhdysvallat ei toimita Ukrainalle Tomahawkeja, on Teivaisen mukaan epäselvää, miten Trump pystyisi saamaan aikaan läpimurron Ukrainan sodan lopettamisessa.”
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/8bba7409-19be-453a-9951-38f6ee386612
TACO: Trump Always Chickens Out
”Ollaan turpa kiinni ja tuotetaan”, sanoo Kalle Mattila suomalaisista tilallisista.
Kaunisto kaunistelee tilannetta. Lukekaa ja katsokaa YLE-haastattelu. Naudanlihan tuottajat ovat se jolle jää Musta Pekka. On otettava se hinta jonka teollisuus armopaloina antaa ja kaikenlainen hintayhteistyö on kielletty. Tämä tilanne ei ole kestävä että teollisuus ja kauppa porskuttavat mutta tuottaja kaivelee viimeisiä lantteja taskujen pohjilta. Kuluttaja maksaisi enemmän naudanlihasta jos tuottaja saisi sillä reilun elannon.
Hesarissa ei ainakaan opita mitään. Sama vanha jankkaaminen hiilen sitomisesta joka ikisessä metsäaiheisessa jutussa, nyt myös siinä joka kertoi metsäkoneopinnoista. Jos käytettäisiin täsmällisiä termejä ja yhteisesti hyväksyttyjä tutkimustuloksia niin päästäisiin jankkaamisesta politiikkaan!
Minusta tällainen kommentointi on törkeää. Mitä helv….?
”Surullista, että pojat eivät ole koulunpenkillä oppineet, että vanha metsäkin lahopuineen sitoo hiiltä. Eikö ammattikoulutuksenkin pitäisi perustua ajantasalla olevaan tutkimustietoon, joka artikkelissakin on mainittu, vai onko kyseessä liian suuri paradigman muutos?”
”Kannattaa Timo ihan nöyrästi ottaa se kirja käteen ja opiskella luonnontieteitä metsäteollisuuden pamflettien sijaan ni saatat oppiakin jotain.”
AJ:
”Kiitos HS kivasta metsäalaa käytännössä käsittelevästä jutusta.
Ei ole asiallista keskustelua arvostella haastateltujen tai toisten kommentoijien tietotasoa. Kommentoidaan sen sijaan mieluummin itse asiaa.
Kommenteissa sekoitetaan taas kerran (!) kaksi hiilen sitomisen käsitettä. Vanha ja luonnontilainen puusto on suuri hiilivarasto. Nuoressa ja keski-ikäisessä puustossa on puolestaan vahva varaston kasvunopeus eli hiilinielu, koska puiden vuotuinen kasvu on suurimmillaan keski-iässä. Hiilitaseessa ovat mukana myös muut kasvit kuin puut ja maaperän hiilivarasto, eli se voisi kuvata ekosysteemin hiilen kiertoa kokonaisuutena. Hiiltä varastoivat metsät ovat samalla monimuotoisuuden lisääjiä.
Ei ole lainkaan selvää kumpaa hiilen sidonnan tapaa ilmastopolitiikassa tulisi painottaa. Luultavasti molempia yhtä aikaa. Hyvää kasvua painottava tapa auttaa taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä, ja hyvää varastointia painottava tapa ekologista kestävyyttä. Näitä kaikkia tarvitaan, mutta kohteet tulee eriyttää ajallisesti ja alueellisesti, kun yhdellä hehtaarilla ei voida tuottaa kaikkia hyötyjä yhtä aikaa.”
Hesari oli käynyt tutustumassa metsäkonekouluun Oulun seudun ammattiopiston yksikössä Taivalkoskella. Hyvä! Tuskin pysyvä muutos lehden linjassa mutta piristävä poikkeus.
YLEn uutisissa kello 14 naudanlihan tuottaja: ei tuotanto jatku enää montaa vuotta kun markkinatalous ei toimi.
Vaan ei ole koko totuus. Hankkeessa on ainakin neljän kerroksen väkeä: voimalatontin omistajat, tuulenottoalueen omistajat (voivat olla samat kuin edelliset), voimalinjojen pohjien omistajat ja kauempana asuvat. Ryhmillä on eri korvausperusteet. Hankekehittäjät jättävät pahimmillaan omistajat keskenään riitelemään korvauksista, kun alaa ei ole laeilla säännelty.
