Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Pitkästä aikaa asiallinen ja asiapitoinen kommentti Perkolta. Hyvä!
Iltalehti kertoo itsekseen parkkipaikalla kiihdytelleestä Skoda Enyaq sähköautosta. Joskus lukenut että periaatteessa nykyauton voi pysäyttää hallitusti vetämällä käsijarrusta – jos vaikka kuski kuukahtaa, niin vieressä istuja. Mutta ei varmaan olisi auttanut tässä Skodan tapauksessa, kun monta vikavaloa paloi yhtä aikaa. Auttaisiko jos painaa stop-nappulaa? Yrittää siirtää vaihteen vapaalle? Tuo tilanne päätyi lumihankeen – onneksi.
Sauli Valkosen tutkimuksissa voi olla mitattu taimettumista. Ainakin pienaukoista on tuloksia että taimettuvat joillakin kasvupaikoilla hyvin. Perus-jk-metsässä on varmaan löydettävissä jokin kynnysarvo kuuselle, ja eri kynnysarvo sitten valopuille – siis valon määrästä joka tarvitaan. Tämä kynnysarvo on hankala soveltaa käytäntöön kun valon määrä riippuu puulajeista. Metsätieteen Aikakauskirjasta voi esim. etsiä avainsanoilla.
Sellaisen havainnon tein että ainakaan paperisessa Metsälehdessä ei mainostettu Metsät ja raha -tapahtuman etäosallistumista. Ehkä netissä oli siitä maininta, kun meni ilmoittautumislomakkeelle. Paremmalla mainostamisella saa enemmän etäosallistujia. Oliko Annikan esitys vai mikä tässä äskettäin jota kuunteli 300 netin äärellä.
Kiitos paljon Metsälehdelle tallenteesta! Ja tietysti hienoista seminaareista.
Ositettu satunnaisotanta varmaan toimisi. VMI-maastokoealoilta jos etsisi papanoita silloin kun koeala on elinpiiriksi sopiva, otanta olisi varmaan edustava tilastollisesti.
Muista uhkatekijöistä varmaan voimalinjat ovat yksi merkittävä, mutta mikä niiden osuus on kokonaisuudessa, sitä on ainakin maallikon hankala arvioida. Saalistuksen eli oravien kuolinsyiden tutkiminen edellyttäisi varmaan tiivistä seurantaa. Riistakamerat naaraiden reviireillä kertoisivat tästä puolesta.
Hyviä kysymyksiä Kurki. Mikä voisi aiheuttaa luontaiset vaihtelut? Puissa (näätä) ja lennossa (haukat ja pöllöt) operoivien petojen kannat ovat olleet ennemmin alenevat kuin nousevat?
Kai tutkimusalueista on olemassa tarkat havainnot, joista voi analysoida syitä oravien läsnäoloon tai poisssaoloon. Liukon esityksessä mainitaan yksi lähde eli Jari Valkaman raportti, jota voisi tutkailla.
Lähinnä tarkoitin peitteisyydellä sitä että isoja kuusia voi poistaa, mutta niitä pitää jättää kuitenkin pesäpuiksi ja suojaksi.
Wikipedia: ”Liito-orava käyttää pesänään yleisimmin haavassa olevaa koloa, joskus tavallisen oravan tekemää risupesää.”
Tuosta voi päätellä, että liito-orava taitaa olla aika avuton pesäntekijä eli joutuu turvautumaan muiden apuun. Oravankin määrä on kai vähentynyt. Järeitä haapoja koloineen ja kulkemis- ja suojapuineen ei varmaan ole tarpeeksi sopivissa sijainneissa. Keskellä aukkoa säästöpuuryhmässä seisova haapa ei ole sopiva. Hyviä koloja käyttävät muutkin, kuten tikat, jotka kovertavat ne ja mm. varpuspöllöt.
