Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Asiallinen keskustelu maahanmuuttoa ja sukupuoliasioita koskien on joskus haasteellista. Ei pitäisi antaa itse asian hukkua älämölöön ja pitäisi suvaita omasta ajattelusta poikkeavia mielipiteitä.
HS kirjoittaa että Fingridin hankkeiden kuten Lakeuslinjan luvitus ja lausuntojen saanti kestää liian kauan. Sähkö pitäisi saada virtaamaan vapaasti että verkkoon saataisiin liitettyä uusia sähkön käyttäjiä.
Yksi merkittävä hidaste mutta ei este johtuu metsäpeurasta. YVA:a käsittelevä Etelä-Pohjanmaan Ely-keskus arvioi, että Lakeuslinja ja alueelle suunnitellut tuulivoimalat yhdessä heikentävät metsäpeurojen elinympäristöä niin, että hankkeelle tarvitaan Natura-poikkeuslupa, josta päättää valtioneuvosto eli maan hallitus.
Tämä kohta tekstissä mietityttää: ”Metsäpeura ei ole suojeltava laji, mutta EU:n luontodirektiivin perusteella niiden elinympäristöjä ei silti saisi heikentää.” Miten niin ei ole suojeltava laji, jos se on häviämisriskissä?
Sananvapauden raja menee laittomassa materiaalissa. En tiedä mitä X julkaisee mutta jonkin verran sääntelyä on kai hyvä viestinnässä olla. Magaväki kun on itse oikeistokonservatiivista, niin tottahan se inhottaa, että jossain päin on vielä liberaalia aatetta ja sääntelyä häiritsemässä rahan tekoa.
Sitä voisi miettiä mikä erottaa Suomen muista korkean verotuksen Pohjoismaista ja toisaalta mikä yhdistää meitä muihin korkean työttömyyden maihin kuten Espanjaan.
Puuperäisillä tuotteilla olisi parempi menekki, jos ympäristö huomioitaisiin paremmin, joko markkinaehtoisesti tai sääntelyn keinoin. Puuvillan viljelyn haitat ja mikromuovi esimerkiksi.
Metsätaloutta syytetään että sen ei tarvitse korvata kaikkia ulkoisvaikutuksiaan (kuten päästöjä) mutta em. esimerkit osoittavat että ei se huomiointi kattavaa ole muillakaan elinkeinoelämän aloilla. Kaikki taloustoiminta aiheuttaa jonkin verran ympäristövaikutuksia ja niitä sallitaan, mutta niiden vähentämiseen tulee pyrkiä.
Kyllä, nimenomaan tapauskohtaista käytännössä. Eikä valinta ole pelkästään metsästä riippuva, vaan myös metsänomistajan arvostuksista ja sijoitusstrategiasta riippuva. Metsä voi tiettynä ajanhetkenä olla vain joko sopiva jk:hon tai epäsopiva. Jos se on sopiva, vain silloin on käsillä aito valintatilanne: jatkanko jk:ta vai enkö jatka. Päätöstä ei tarvitse tehdä ns. maailman tappiin, vaan mahdollisesti vastaan tulevaan epäjatkuvuuskohtaan tai omien tavoitteiden muuttumiseen saakka.
Ihmistyyppejä somessa. Osaan helposti luokitella itseni (vakava, tietenkin) mutta en muita.
Espoossa länsirata hyväksyttiin demarien ja kokoomuksen äänin. Hanke voi vielä kaatua: Kirkkonummen pois jääntiin ei vielä, mutta Salon kielteinen kanta olisi ehkä viimeinen niitti.
Itse jättäisin asian hautumaan ja toteutuksen odottamaan niitä aikoja, jolloin ilmastonmuutosta pakenevat muuttajat pyrkivät pohjoista kohti. Silloin Suomi lähtee nousuun viimeistään. Siis vuosisadan loppuun mennessä. Ellei Golf-virta hyydy. Joidenkin mukaan lämpöä siirtyy niin paljon suoraan auringosta ja ilmavirtauksien mukana, että merivirtaukset eivät kylmennä meitä kohtalokkaasti.
HS-lukijan laskelma siitä mitä hiilineutraaliuden tavoittelu maksaa.
Jyrki Suhonen:
Ilmastotoimista puhutaan kuin siihen olisi teollisia ratkaisuja saati kuinka Suomen talous kestää ne toimet joilla hiilineutraalius saavutetaan. Jos metsät ovat päästölähde, kuten puhutaan, niin kaikki vähennykset pitää ottaa teollisuudesta, energiasta, liikenteestä, kaupasta ja rakennusten lämmityksestä. Onkohan kukaan kertonut kommentoijille mitä se tarkoittaa rahassa ja taloudessa. Kun HS sitä ei avaa, niin minä teen tässä epävirallisen laskuharjoituksen.
Energiasektorilla pitää lopettaa kivihiilen ja turpeen käytön lopullisesti ennen 2030. Investoinnit uusiutuvaan energiaan kuten tuuli- ja aurinkovoimaan noin 15 mrd.€, mutta myös lisäydinvoiman lisärakentaminen. 10- 20 mrd.€. Tulee hiukan kiire, aikaa on yhdeksän vuotta. Sähköverkkojen vahvistaminen: älyverkot ja varastointiratkaisut (akku- ja vetyteknologia). Tämä on 10-15 mrd.€. Pelkän energiasektorin uusiminen on 40-60 mrd.€. Polttomoottoriautojen (2,7 miljoonaa autoa) vaihtamien sähköisiin on 90-100 mrd.
Eikä se siihen lopu!
Jos Suomen metsäteollisuus ajettaisiin alas (jätetään sahatavara), menetettäisiin noin 10 miljardin euron vuosittaiset vientitulot, mikä vastaa noin 15 % koko tavaraviennistä.
Nesteen Porvoon öljynjalostamon alasajo merkitsisi arviolta noin 7–8 miljardin euron vuosittaisten vientitulojen menetystä. Tämä vastaa noin 10 % Suomen tavaraviennistä ja työllistää suoraan ja välillisesti lähes 4000 ihmistä. Tähän lisätään teräs- ja metalliteollisuus 15 mrd.
Kauppatase heikkenisi 30–35 mrd €/vuosi, mikä kasvattaisi vaihtotaseen alijäämää ja velanottoa. Verotulojen menetys on n. 4–7 mrd €/vuosi (yhteisö-, ansio- ja välilliset verot). Työttömyysmenojen kasvu 3–4 mrd €/vuosi. Teollisuuden alasajo tarkoittaa 10 vuoden kumulatiivisena menetyksenä n. 350 mrd €. Metsäteollisuus, Neste ja metalliteollisuus työllistävät suoraan ja välillisesti 350 000–470 000 ihmistä.
Kun meuhkataan hiilineutraaliudesta, niin tarvitaan laskelmat, joilla osoitetaan mitä se tarkoittaa käytännössä.
