Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Toteutuu se vaalitulos ellei ihmeitä tapahdu. Hallitusohjelma voi olla mielenkiintoinen mutta tuskin mitään talonpojan tappomeininkiä, kun vihervasemmisto yksinään ei taida riittää hallituspohjaksi.
Mielenkiinnolla odotan muuttuuko EU:n ilmastopolitiikka realistisemmaksi ja talouskasvua tukevammaksi. Jos siirrytään metsien käytön rajoituksista niiden käyttöön kannustavaan politiikkaan, saavutetaan sama tulos (hiilineutraalius), ja lisäksi kerrannaisvaikutukset, ilmastonmuutosta ja metsätuhoja kestävämmät metsät ja runsaasti lisää metsäpinta-alaa EU-alueelle.
Tärkeää! Jaakko Junikka kommentoi Facebookissa Metsäasiantuntijat-ryhmässä liitis-uutisia.
”Tuohan on hyvä tietolähde liitiksen kannan tilasta. [Viittaa em. Ulla-Maija Liukon esitykseen.]
Viime vuosina on kuulemma kiihtynyt lasku, mikä on odotettua.
Luonnonsuojelulaki korvaa metsätappiot jo nyt liitiksestä täysin maanomistajalle. Asiasta saisi tiedottaa enemmän. Jos on siirryttävä jatkuvapeitteiseen harvennukseen avohakkuiden sijaan, niin siitä varmasti pystytään laskemaan maanomistajan tappiot, ja korvata se. YM noiden linjauksia hoitaa.”
Pitää siis ymmärtää, että liitiksen esiintymä voi tuoda metsänomistajalle tuloa – sen sijaan että hän menettää tuloa. Myös luontoarvomarkkinan kautta olisi varmaan luotavissa lisää liitikselle kelpaavia habitaatteja.
Ja metsäteollisuus voisi lahjoittaa pönttöjä?
Liito-orava kuuluu mielessäni samaan kategoriaan kuin laulujoutsen, saimaannorppa ja metsäpeura. Kyllä pitäisi pystyä hoitamaan pois uhanalaisten listoilta. Norppa voi tosin olla jo menetetty – samaan tapaan kuin naali ja samasta syystä.
Seurannasta. Valitettavasti tästä ei saada tarkkaa arviota kannan koosta. Uhanalaisarvio perustuu kokonaisarvioon, jossa on kannan koon lisäksi merkitystä populaatioiden eristyneisyydellä, kannan koon trendillä ja habitaattien määrän trendillä. Nämä kaikki menevät liitiksellä kai nyt heikkenevään suuntaan. Vrt. taulukko jonka linkitin edellä (vertailu v. 2019 ja 2025). Tässä aika hyvä esitys asiasta:
Vielä yksi ihan tuore näkemys – huoltovarmuudesta sähköistymisen huumassa. Terveisiä Ilmastopaneelille!
”Lainsäätäjän on syytä varmistaa, että tehokasta uusiutuvan metsäenergian polttoon perustuvaa yhdistettyä sähkön- ja lämmöntuotantokapasiteetin (CHP) ylläpitämistä ei laiminlyödä. Metsäenergian kulutuksen perustason ei saisi antaa laskea niin pieneksi, että energiapuun hankintaketjut, kalusto ja osaaminen rapautuisivat. Kaikkein vastuuttominta olisi ryhtyä verottamaan puupohjaista energiantuotantoa ja vauhdittaa CHP-laitosten alasajoa.”
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/5651aeec-d0b6-4573-ab97-a8f44cb26851
Minkähän takia kuitupuun hinta romahti vasta viime vuoden jälkipuoliskolla, vaikka sellun hintahuiput oli koettu jo aikaisemmin? Johtuuko tämä siitä että oli myyty sellua korkeammalla hinnalla ja niitä viimeisiä eriä varten pystyttiin ostamaan puuta kalliimmalla? Eli vuoden 2024 hintataso oli vielä kannattavuuden rajoissa, mutta vuoden 2025 ei enää ollut, mutta tämä heijastui kuidun hintaan viiveellä?
Tapani Veistola kommentoi petoja, laitumia ja varojen käyttöä: nyt kuluu enemmän rahaa korvauksiin kuin vahinkojen ehkäisyyn.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/2591968b-4670-47a0-956d-586869b7b675
Yksi näkökulma sähkön tuotantoon: korkean pörssisähkön hinnan aikaan voi kannattaa polttaa puuta ja biokaasua?
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipide/c6504f23-5de6-4a3a-8b25-128191bd0925
Tolopainen viittaa tähän tilastoon: https://www.is.fi/autot/art-2000011805523.html
*
Ehkä EU-komissiokin voi valaistua ja alkaa ajatella metsää enemmän biotalouden kuin hiilineutraaliuden kautta. Jos näin tehtäisiin, alkutuotantoon saataisiin paremmat kannusteet lisätä metsien kasvua. Nyt osa poliitikoista ja toimittajista (!) näkee metsät vain ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjunnan välineinä, joista voi tulla tuloa luontoarvomarkkinan kautta, jos hyvin käy. Mutta tämän markkinan kerrannaisvaikutukset ovat pienemmät aluetaloudessa kuin puumarkkinan.
EU:n ja Suomen ilmastolakien uudelleen tarkastelu pitäisi tehdä heti. Ilmeisesti onkin meneillään lulucf-asetuksen osalta. Ainakin Suomen vaatimukset menevät vielä monesti uusiksi, eli aina kun khk-inventaario päivittyy. Oli epäonnistunut se vertailutasotarkastelu kaiken kaikkiaan.
Perko voisi tsiigailla metsäekonomian professori Olli Tahvosen raporttia Luontopaneelille. Hän ei päätynyt sille kannalle että jk olisi ylivoimainen vaan kirjoitti että riippuu tilanteesta. Näin siis teoriassa. Tässä ketjussa voisi jk:n harrastajat jakaa käytännön tuloksiaan.
Katsoiko joku muuten kokonaan sen webinaarin joka oli muistaakseni Joensuussa jossa esiintyi Osmo Palosaari? Oliko lopussa materiaalissa jotain merkille pantavaa?
