Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Timppa ja Rane ovat selvästi samoilla linjoilla. 🙂
Vähentää kuitenkin sen hehtaarin osalta jossa siirrytään jk:hon. Kovin laaja siirtymä ei liene mahdollinen, kun ei riitä koneet ja kuskit.
Käyttöintensiteetti riippuu hakkuutasoista kokonaisuudessaan, joka taas riippuu monesta asiasta, kuten markkinoiden liikkeistä, suojeluun osoitettavista pinta-aloista ja siitä miten EU:n ilmastopolitiikka jatkuu. Tuleeko hiilinieluvajeista miljardilasku, jolla jatkuvasti pelotellaan. Metsäteollisuus ja metsänomistajat ovat sinänsä kai maksaneet tuon maksun verran verovaroja jo etukäteen, kun joka vuosi tulee tuloja valtion kassaan.
Itse agitoin sitä linjaa että metsien käyttöä tulisi kohtuullistaa, mutta niin että rajoitukset korvataan metsänomistajille. Tuloja tulee silloin puun lisäksi suojelusta ja hiilinielusta. Tällöin ei tarvitse taistella vastaan, vaan voidaan mennä virran mukana. EU huomaa kyllä aikanaan että hiilinielupolitiikka ei ole järkevä pitkällä aikavälillä.
Ranen lähtöoletus on että metsäteollisuus saa aina haluamansa määrä puuta Suomesta ja ainoastaan hinta vaihtelee? Kyllähän hakattavan puun määrää varmaan joudutaan alentamaan, kun käytössä oleva talousmetsän pinta-ala vähenee ja osalla suometsistä siirrytään jatkuvaan kasvatukseen. Metsäteollisuus voi kasvaa määrällisesti ulkomailla, mutta kotimaassa vain laadullisesti.
Terveyspalveluita ei kohta niissä halpojen asuntojen pikkukunnissa enää ole, vaan kaikki on pitkien taksimatkojen päässä. Itselläni on oma terveysasema vähän yli 3 km päässä ja samasta paikasta löytyy myös yksityinen vaihtoehto.
Tämän kämpän ostoon tarvitaan jo isot manttaalit, mutta bonuksena saa näkymän jäänmurtajiin.
Laajaperäistäminen on yksi tapa tavoitella monimuotoisuutta. Myös intensiivisesti hoidettu metsä voi olla monimuotoinen, mutta todennäköisesti vähemmän kuin laajaperäisesti hoidettu. Resilienssi riippuu siitä minkälainen metsä on tuloksena. Laajaperäisesti eli vähemmän intensiivisesti hoidettu metsä voi olla monilajisempi ja enemmän lahopuuta sisältävä, kun taimikoita ei ole hoidettu eikä harvennuksia tehty yhtä säntillisesti.
Jalostettua siementä pidetään usein keskusteluissa vähemmän monimuotoisena kuin paikallista luontaista, vaikka totuus on todennäköisesti päinvastainen.
*
Monimuotoketjun keskustelu ei varsinaisesti paranna metsätalouden julkikuvaa.
*
RR esittää jälleeen hyvän kysymyksen. Ken elää se näkee. Ainakin vielä viime vuonna metsäteollisuuden ulkomaankauppa -tilasto näytti että sellu ja sen jaloste kartonki tuottivat vielä rahaa. Vaikka tukkipuun hakkuut olivat noin puolet kaikista, mekaaninen puoli tuotti vientituloista vain noin 3/12 mrd.
Einsteinin mielestä luonnonlait olivat puhtaasti kausaalisia. Jokainen fysikaalisen maailman tapahtuma oli siis jonkin toisen fysikaalisen tapahtuman aiheuttama, ja tämä syy-yhteys voitiin täsmällisesti kuvata luonnontieteen lakien avulla. Ainakin periaatteessa tämä säännönmukaisuus selitti kaikki tapahtumat ja ilmiöt maailmankaikkeudessa. Syy–seuraussuhteet eivät jättäneet sellaista tyhjää tilaa, jossa Jumalan käsi olisi voinut toimia.
https://www.areiopagi.fi/2015/11/albert-einstein-ei-uskonut-persoonalliseen-jumalaan/
Mutta uskova voi väittää, että Jumala loi juuri nuo luonnonlait, joita Einstein ja kumppanit selvittivät. Ja aina tieteeltä jää jotain selittämättäkin.
Miten Perko ymmärrät Einsteinin sanomaksi väitetyn ”Jumala ei heitä noppaa” (God does not play dice)? Tarkoittaako se sitä että Jumala on älykäs suunnittelija? Miten tämä näkyy evoluutiossa jos mitenkään? Eliöillä on kuitenkin päämääränä elää ja lisääntyä. Ihmisillä meni vähän överiksi tämä päämäärä.
Jos metsästä puuttuu kuoleva ja kuollut puu, sieltä puuttuvat myös näillä materiaaleilla elävät eliöt, eli muun muassa ne Timpan tarpeettomiksi katsomat lahottajat. Eivätkö ne kuulu mukaan monimuotoisuuteen?
Kannattaa katsoa se webinaari Silvan sivuilta: Maa metsän kasvattaa 24.9. Jussi Heinonsalo kertoo siinä hyvin sienijuurista alkaen kohdasta 1:00 eli tunnin kohdalta.
jatkuvakasvatus.fi
Ja vielä yhteenveto.
Sienijuurisienten monimuotoisuus ei Heinonsalon mukaan alentunut avohakkuun jälkeen, vaikka niiden biomassa aleni. Tämä käy hyvin järkeen, kun niiden isäntäkasvit poistettiin. Häiriön eli avohakkuun jälkeen sieniyhteisö saattaa jopa monipuolistua, kun kasvilajisto muuttuu. Luontopaneelin raportissa 1B/22 ei ollut nämä tutkimukset vielä tiedossa.
Eva-Maria Roth on tutkinut hiilen määrää jatkuvan kasvatuksen metsissä ja vertailualueilla ja lisäksi sieniyhteisöjä. Mainitaan että noin puolet kasvien yhteyttämästä hiilestä menee maan alle, eli se ”Hannu Ilvesniemen vakio” esiintyy tässäkin. Eva-Maria veikkailee että hiilen määrä saattaa avohakkuulla valahtaa harvennettua metsää alemmaksi, kun hakkuutähteiden hiili aikanaan hajoaa. Tässä täytyy kuitenkin huomioida syötteen ero: kiertoajalla jaksollinen metsä kasvaa sen verran vinhemmin, että tuo alkuvaiheen ero tulee ehkä kurotuksi kiinni.
Eva-Maria Rothin väitöstilaisuus 21.11. aiheesta Helsingin yliopistolla (ei näy kalenterissa vielä).
Julkaisuja aiheesta:
https://researchportal.helsinki.fi/fi/persons/eva-maria-roth
Olisiko Petellä mykorritsa-asiaan jokin tutkimus? Itse olen ymmärtänyt että aika lailla ne häviävät avohakkuun jälkeen palstalta ja palailevat sitten puuston varttuessa. Onko tästä sitten haittaa kasvulle, sitä en osaa sanoa. Ainakin alussa pienet taimet luultavasti saavat tarvitsemansa ravinteet ilmankin. Voisiko hyvä mykorritsa suojata taimia kuivumiselta, se olisi periaatteessa mahdollista. Sienijuuria muodostava rihmasto säilynee jonkin verran paremmin, jos tehdään kapea kaistalehakkuu tai jätetään runsaasti säästöpuuryhmiä.
Missä sitä laajaperäistämistä suositellaan, luontojärjestöjen kampanjoissako? Mitä on laajaperäistäminen? Huono metsänhoito tuskin auttaa yhtään mihinkään vaivaan.
