Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Niin ja suden jälki ajattelee mielestäni aivan oikein, että peto valikoi heikot yksilöt ja parantaa hirvikantaa tehokkaammin kuin metsästäjä.
Mutta tulisiko muutaman vuoden ajan metsästää enemmän niitä naaraita jos niitä on nyt suhteellisesti liikaa?
Kyllä se ravintoketju tai verkko toiminee täällä ihan samalla tavoin kuin rapakon takana. Eli jos joku osa puuttuu, koko systeemi toimii eri tavoin kuin mihin on vuosituhansien aikana sopeuduttu. Kun ihminen näpelöi ravintoketjua, seuraukset eivät aina ole toivotut. Yellowstonessa hirvi (elk) lisääntyi suden puuttuessa liikaa ja samoin kojootti.
En tällä toki tarkoita että hirvien säätely tulisi meillä jättää susien tehtäväksi, mutta kyllä niistä siinä tehtävässä apua olisi. Sama koskee ravintoketjussa alempana olevia petoja, esimerkiksi kettua. Silläkin voi olla joku tehtävä, mitä se ei pääse nykyisin toteuttamaan.
Lisäksi Yellowstone opettaa, että jos huippupetoja ei ole, pienempiä petoja voi olla enemmän kuin muuten olisi, kyseisessä tapauksessa siis kojootteja.
Mahdollisuudet riippuvat siitä mikä on Naturan peruste, metsälaki vai joku muu. Oma palstani on maa-aines- ja rakennuslailla suojeltu eli kallioperä ja kalliokasvillisuus oli peruste. Tällä alueella on jonkin verran neuvoteltu hakkuista ja luvattu käyttää mahdollisimman lieviä maanmuokkausmenetelmiä. Muita rajoituksia ei ole tullut toistaiseksi.
Olennainen kysymys tässä keskustelussa, kuten yleensäkin petopolitiikassa, ja vielä yleisemmin ajatellen, monimuotoisuuden merkityksessä, on: ovatko eliölajit tarpeellisia ekosysteemin osasia vai voiko niitä vapaasti vähentää / poistaa ilman seurauksia?
Kun lukee esimerkiksi sen wikipedian artikkelin, on asiassa viisaampi.
Ilmeisesti maapallon väestö ei kasva uusimpien ennusteiden mukaan sentään kaksinkertaiseksi, mikä on hyvä asia. Kun vain tuolla lisääntyvän väestön maissa ymmärtäisivät sen tosiasian, että kaikkien elintaso siellä nousisi nopeammin jos väestönkasvu pysäytettäisiin. Täällä länsimaissa pitäisi jo tajuta, että kasvava kulutus on yhtä paha ongelma resurssien riitttävydelle kuin kasvava väestö. Meillä on varaa tinkiä elintasosta elämän laadun hyväksi. Hidas talouskasvu meillä ja nopea kasvu heillä tarkoittaa pitkällä aikavälillä elintasoerojen tasaantumista ja köyhyyden vähenemistä globaalisti, mikä taas automaattisesti rajoittaa väestön kasvun.
On viitteitä (eri asia kuin todistaminen) että lehtipuu voi houkutella hirviä taimikkoon kesällä. Jos lehtipuusto on etukasvuista, se melko varmasti lisää hirvituhoa talvella. Mutta sekapuuta pitää olla taimikossa lisäämässä tiheyttä, ellei haluta sitten istuttaa 3000-4000 tainta hehtaarille, mikä käy kalliiksi. Ennenaikainen taimikon harventaminen hirvituhojen estämiseksi tulee kalliiksi sekin: männyn laatu heikkenee. Sahaajat suosittelevat (mm. uusin Metsämakasiini), että ensiharvennukseen asti on oltava sellainen tiheys, että männyn oksat karsiutuvat alle 5-millisenä.
Ei tunnu oikein ongelman ratkaisulta suositus, että hoida taimikot niin hirvet siirtyvät laiduntamaan naapurin metsään. Jos kaikki hoitavat säntillisesti taimikot, hirvet laiduntavat tasaisesti kaikkialla (kuten Humppabarbi ja Taneli kirjoittivat). Jossain niiden kuitenkin pitää ruokailla.
Liika tiheys on kuitenkin taimikossa liikaa, yleensä kaikissa taimikoissa on hoitotarvetta jossain vaiheessa.
Kaikille susista ja hirvistä kiinnostuneille englannin taitoisille sopiva tarina, ja erityisesti osio ”criticism” joka kertoo hirven metsästysmahdollisuuksien vähentyneen oleellisesti sen jälkeen kun susi palautettiin Yellowstonen kansallispuistoon. Myös ekologiset vaikutukset ravintoketjussa ovat olleet radikaalit.
Kannattaa odotella rauhallisesti sitä lakiesitystä, eikä panikoida yhdistyksestä eroamisen kanssa. Nyt jos eroaa niin joutuu vielä eroamaan vanhan lain ehdoilla, eli maksuja tulee.
Lakiesityksenhän pitäisi sisältää pakollisen metsänhoitomaksun poisto. Ei oikein tunnu luontevalta että valtio edelleen keräisi maksun. Tuntuisi ikään kuin vanhan systeemin jatkumiselta. Parempi olisi jos se maksulappu tulisi omalta yhdistykseltä niille jotka ilmoittavat haluavansa jatkaa jäseninä.
Kaikilta metsänomistajilta tulisi siis kysyä uuden lain voimaan tullessa haluavatko jatkaa jäseninä, ja tämän suuruinen olisi sitten jäsenmaksu. Jos ei maksa niin sitten katsotaan automaattisesti eronneeksi. Jäsenyys kannattaa tehdä niin houkuttelevaksi, että mahdollisimman moni jatkaisi.
