Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Ei näytä olevan väliä tasapuolisuudella. Olisi kiva joskus kuulla (YLEn ja Hesarin) toimittajilta kommenttia tähän. He luultavasti vastasivat jotain ympäripyöreää, kuten että me kirjoitamme siitä mistä juuri meidän lukijamme ovat kiinnostuneita. Unohtuu se että aiheen monipuolinen käsittely palvelee lukijoita parhaiten.
Onhan rauha kestävä, jos Venäjä lopettaa Ukrainan pakottamisen mieleisekseen ja alkaa yhteistyöhön. Jos Venäjä olisi vaan jatkanut halvan kaasun myyntiä Ukrainaan ja olisi edistänyt muutenkin hyviä suhteita, EU-myönteistä liikehdintää ja jäsenyyspyrkimystä ei kenties olisi syntynyt. Sanotaan että sotaa tarvitaan silloin kun diplomatia epäonnistuu.
Taimikkoketjusta siirto.
3 luonnon suon humuspäästö oli suurempi kuin ojitettuja soita sisältävien valuma-alueiden
Ei tuota humuspäästöä koskevaa tulosta varmaan voi yleistää 3 valuma-alueesta koko Suomeen.
Vaikka päästölajista riippuen 75 – 95 prosenttia tulisi muualta kuin metsätaloudesta, paikallisesti tietyssä sijainnissa metsätalous voi olla merkittävä kuormittaja. Kuten BSAG:n Taina Ihaksi aivan oikein huomautti Metsätieteen Päivillä, kun puhuin tästä isosta kuvasta eli kuormasta Itämereen.
Se mistä on tiedon puutetta on: miten kattavasti nykyisiä ohjeita sovelletaan käytännössä ja kuinka tehokkaita menetelmät ovat. Ilmeisesti juuri humuksen liuenneiden osioiden (doc) osalta eivät kovin tehokkaita. Pitäisi keksiä menetelmä joka poistaisi vesistä tummentavaa ainetta kun ei se vaikuta riittävän tehokkaasti hajoavan (paitsi pulloissa).
Kyllä sähkölle on muitakin ottajia. Ehkä parempi että ei ositeta uusiutuvasta sähköstämme kohtuuttoman suurta osaa energiasyöpöille datakeskuksille. Jos ja kun sellainen tuottaa samalla kaukolämpöä kuten Espoossa, niin diili on parempi. Jos databisnes on hyvä, kyllä yritykset maksavat meille kohtuulliset verot ja sähkön hinnan ilman hintatukia. Ei tässä kai tarvitse ihan banaanivaltioksi ryhtyä, vaan kohdellaan kaikkia yrityksiä samoilla ehdoilla. Tai jos jotain jotenkin suositaan niin kotimaisia yrityksiä (en tiedä onko laillista).
HS digitilaus toimii joka päivä, eikä tarvii odotella Posti-Kustia. Voi lukea näköislehteä, verkkolehteä, tai vain otsikoita ja kommentteja, kuten itse teen.
Timpalle. Kirjailija Anni Kytömäen koulutukseksi mainitaan netissä luontokartoittaja. Vankka luontotietämys näkyy kyllä kirjoistakin. Metsänhoidosta hän ei ehkä niin paljon tiedä. Ovat nuo Annin väitteet kuitenkin osaksi totta: aukoissa kasvaa myös kuusia ja avohakkuut yleistyivät harsintajulkilausuman jälkeen.
https://luonnonperintosaatio.fi/anni-kytomaki-luonnonperintosaation-hallituksen-puheenjohtajaksi/
Ajatuksia kasvun mahdollisuuksista, esikuvana Piilaakso ja hautomona Espoon Otaniemi. Mickos hahmottelee kirjassaan Suomen kasvulle kaavaa. Yhtälön tekijät eivät ole yllättäviä; panostetaan nuoriin, luodaan pääomalle otolliset olosuhteet ja keskitetään resurssit uusiin teknologioihin sekä kasvuyrityksiin.
Mickos arvelee, että suomalaisten huono itsetunto on johtanut siihen, että täällä kielletään oma amatöörimäisyys ja uskotellaan, että ollaan jotenkin valmiita.
– Me emme uskalla kohdata sitä tosiasiaa, että me olemme amatöörejä. Joten me puhumme, että me ollaan professoreita ja kaikkea. Me yritämme ylläpitää jotain kulissia ja se aiheuttaa vaan enemmän traumaa, kun me emme osaa kohdata sitä, että hemmetti, ei me osata mitään.
– Ei, ei osata ja nyt meidän pitää oppia, ja nyt meidän pitää tehdä.
– Ennen kaikkea pitäisi kääriä hihat.
Ehkä ennemmin niin päin että Ruotsissa ja Suomessa tulisi molemmissa olla muutama sata sutta, mutta määrän määrittely kuuluu eläintieteilijöille.
Suomen ja Venäjän rajalla on ns. rajalaumoja mutta ei välttämättä jatkuvaa virtaa Venäjältä meidän suuntaan. Levittäytymiseen vaikuttavat monet tekijät. Oletettavasti harvaan asutulla Venäjällä on tilaa susille levittäytyä muuallakin kuin Suomen suunnassa.
Linkin sivulla linkki Ruotsin karttakuvaan jossa näkyy saamelaiskylät, vastaisiko meidän paliskuntia sitten? Kun noita rajoja katsoo, tuolla rakenteella varmaan onnistuu jossain määrin erottaa kesä- ja talvilaitumet eli talvella porot nousevat ylemmäs tunturiin. Vai oleskelevatko siellä ötököitä paossa kesäisin…
Kun karttaa loitontaa näkee että Ruotsin susialue kutistuu melko pieneksi.
https://sametinget.se/samebyar
*
Otsikko MT:ssä: ”Karhut ovat pysäyttäneet hirvijahdin Etelä-Pohjanmaalla jo kolmesti, koirille vakavia vammoja”.
Ruotsissa puhutaan suunnilleen samoista pinta-aloista kuin meillä. Ruotsissa poronhoitoalue ulottuu melko etelään ja oletettavasti siellä susikanta pidetään alhaisena. Koska Ruotsin ja Norjan susikannat on eristetty Suomen ja Venäjän susikannasta melko tehokkaasti (poronhoitoalueilla), siellä suotuisan suojelun tason tiheys olisi oletettavasti hieman suurempi kuin meillä.
”Yhteiskunnan kannalta ei kuitenkaan ole optimaalista, mikäli metsänielujen oletetaan virheellisesti olevan merkityksettömiä ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä.”
https://www.luke.fi/fi/blogit/metsien-hiilinieluista-on-ihmisille-hyotya
Ei varmasti ole merkityksettömiä lyhyellä aikavälillä, mutta sillä mitä Suomessa tehdään on pieni merkitys globaalisti. Ihmiskunnan pitäisi vetää tässä asiassa köyttä samaan suuntaan, eikä niin että EU:ssa säästämme itsemme köyhiksi ja muualla jatkuu sama meno. Miljoonia ihmisiä on nousemassa köyhyydestä, eikä ole sama miten he kuluttavat, tai miten superkuluttajat kuten amerikkalaiset jatkavat. Trumpin aikana ilmastotoimia jarrutetaan ja muuttuuko tilanne hänen jälkeensäkään.
Aiheeseen liittyy HS-artikkeli otsikolla ”Ovatko EU-maat sitoutuneita ilmastotoimiin? Huippukokous alkaa tänään”.
HS-kommentti:
”Niin kauan kuin Venäjä häiriköi, ei missään tapauksessa saa lopettaa polttomoottoriautojen käyttöä. Päin vastoin: kannattaa monipuolistaa polttoaineiden valikoimaa huoltovarmuuden turvaamiseksi kriisissä, kuten edellä kommentoitiinkin.
Hiilenpoistoyksiköitä saadaan hyvinkin edullisesti maankäyttösektorilta kun avataan sinne hiilikauppa. Eli luovutaan nykyisestä EU:n hiilinielupolitiikasta jossa eri maille jyvitetään hiilinielujen tavoitteet. Yritykset ja valtiot voivat sitten ostaa poistoyksiköitä metsänomistajilta vuosittain tarpeellisen määrän. Kun hiilen poistoista saa hyvän korvauksen, alkaa ennennäkemätön metsitysinto ja hakkuiden alentamisinto pitkin Eurooppaa.”
Tapio Sironen HS-jutussa:
”Hiilinielutavoitteiden alittamisen aiheuttamiin sakkoihin ei usko enää Ilmastopaneelin pj. Seppäläkään. Koko EUn tasolla nielutavoitteisiin ei pääse kuin pari maata ja nekin osin epämääräisillä laskelmillaan. Nielutavoitteiden alittamiset painetaan villaisella arvioi Ilmastopaneelin pj. Seppälä YLEn sivuilla muutama viikko sitten. Seurantakauden 2021-2025 nielulaskelmat valmistuvat parin vuoden päästä. Muista miljardilaskuspekulaatioista ei tietääkseni ole ollut edes puhetta.”
