Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Putin vie meiltä vapauden valita, jos annamme sen tapahtua.
”Ukrainalaiset ovat Snyderin mukaan oikeassa ajatellessaan, että Venäjä on kuten natsi-Saksa vuonna 1945. Se on fasistinen ja imperialistinen hallinto, joka on voitettava ja voitettavissa.”
http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/92b75d73-2935-4cc6-8ede-d9cf54c72ae2
eikä sijoitus korko rasita
Onko Perko metsässäsi oleva puuvarasto sijoitus vai ilmaista rahaa? Mielestäni se on sijoitus samaan tapaan kuin on avohakkuun jälkeinen metsän uudistaminen, koska nuo rahathan voisivat olla muualla korkoa kasvamassa jos olisi tehty avohakkuu. Tällä logiikalla tein vertailut Avohakkuun tuottomenetelmät -ketjuun.
Lajien uhanalaistilastoihin liittyviä ongelmia on täällä jo käsitelty muun muassa siltä osin että suurta osaa lajistosta ei tunneta niin tarkasti, että niiden uhanalaisuus voitaisiin arvioida. Toisaalta myönteisiäkin yllätyksiä tulee tiedon tarkentuessa.
Luodsi-hankkeen loppuraportti s. 24: ”lahokaviosammal ei nykytiedon mukaan ole yksinomaan vanhojen metsien laji, vaan sitä on löydetty myös voimakkaasti käsitellyistä metsistä (Manninen 2017). Lahokaviosammaleen esiintyminen on riippuvaista etenkin sopivien kookkaiden maalahopuiden ja -kantojen runsaudesta ja tasaisesta pienilmastosta (Lahokaviosammal, Syken lajiesittelyt).
Mahdolliset ekologisen tiedon lisääntymisen aiheuttamat muutokset luontotyyppioppaassa mainittujen lajien elinympäristövaatimuksissa pitäisi huomioida tulevaisuuden inventoinneissa paremmin ja varmistaa lajilistan ajantasaisuus.
Metsähallitus Metsätaloudessa on ollut käynnissä (2022–2023) aihetta sivuava lajistoselvitys, jossa on kartoitettu satunnaisotannalla valtion monikäyttömetsistä löytyviä uhanalaisia jäkäliä, kääpiä ja sammalia. Alustavien tulosten perusteella lajihavaintoja on ollut ennakko-odotuksia enemmän ja Punaisen kirjan lajeja on löytynyt jokaiselta kohteelta; 92 %:lla kohteista on ollut vähintään yksi uhanalaiseksi luokiteltu laji (Tuomas Kallion esitys METSO-toteuttajien neuvottelupäivässä 7.11.2023).”
https://tapio.fi/wp-content/uploads/2024/01/Luodsi-loppuraportti-taitto-final.pdf
Perko voisi yrittää muistaa, että en harjoita jatkuvaa kasvatusta, joten joudun turvautumaan esimerkeissä muihin. En ole itse vielä nähnyt toimivaa jk-metsikköä, mutta se ei tarkoita ettei niitä voisi olla, esimerkiksi Pukkalalla, Jovainilla ja Perkolla.
Jk:n hyödyiksi lasken peitteisyyden, joka mahdollistaa paremmin kytkeytyneet metsät, laajempi rakenteellinen vaihtelu jos sitä johonkin tarvitaan (?), ja olosuhteiden pysymisen vakioisina sitä tarvitseville lajeille. Lisäksi vesiensuojelun hyödyt rannoilla ja ojitetuilla turvemailla. Myös pienemmän turpeen hajoamisen päästöhyödyt matalilla ojilla. Hyödyksi en sen sijaan laske vanhojen metsien rakenteiden säilyttämistä, koska ne toteutuvat lahopuun lisäämisellä, säästöpuilla, säästökuvioilla ja suojelualueilla aivan samaan tapaan molemmissa systeemeissä.
Glan referaatti oli hyvä. Se on päivänselvää että valkohäntäpeura ja kauriit lisäävät isoina eläiminä tehokkaasti punkkien määrää alueella. Tauteja levittäviä eläimiä ovat jutussa mainitut myyrät, linnut ja jäniseläimet. Niitä ei pystytä kontrolloimaan metsästämällä, joten siinä kohtaa kannattaisi suosia petoeläimiä kuten ilvestä, ahmaa, kettua ja näätää.
Metsävahingot ja haitat monimuotoisuudelle arvioidaan vähäisiksi. Valkohäntäpeura syö kesällä lehtipuuta ja ruohokasveja, talvisin pääasiassa ihmisen sille kuskaamaa apetta? Lihan arvosta pitäisi kai vähentää ruokinnan kustannukset ja muut tulon hankinnan kulut kuten teurastustilojen rakentaminen. Hirvi on niissä jakamassa kuluja. On ihan hyvä että terveellistä riistaluomulihaa tuotetaan, mutta pienempikin määrä riittäisi.
Ruotsin tilanne on kyllä erikoinen. Meidän kannattaisi tutkia sitä mitkä ovat havaitut vaikutukset luonnossa ja toisaalta mielialat eri ihmisryhmissä runsaan sorkkakannan alueella Etelä-Ruotsissa. Sen olen lukenut että Keski-Ruotsiin keskittyvää susikantaa halutaan loiventaa ja lisätä vastaavasti etelässä.
Metsästäjä-lehti: ”On osoittautunut, että valkohäntäpeura ei valtakunnallisessa mittakaavassa uhkaa muiden lajien olemassaoloa. Poikkeus on saaristo, jossa peuran metsästys on ollut vaikeaa. Saaristossa ei myöskään ole ollut tarjolla metsästäjien tarjoamaa ravintoa. Näin peurat ovat hyödyntäneet niukkakasvillisesta saaresta kaiken mahdollisen ravinnon. Ne ovat syöneet saarilta niittykasvit ja vaikuttaneet hyönteisten kantoihin. Koska kyseessä on paikallinen ilmiö, ei voida puhua vakavasta muiden lajien syrjäyttämisestä, eikä haitallisen vieraslajin kriteerit siltä osin täyty.”
Voitanee siis sanoa että vhp on paikallisesti haitallinen vieraslaji. Haitat olisivat hyvin pitkälle eliminoitavissa tehostamalla metsästystä kaikilla tihentymäalueilla ja erityisesti saaristossa?
Kimmo Hantunen:
”Yksi suuri syy metsojen ahdingolle etelä-Suomessa on valkohäntäpeurat ja kauriit. Niille maistuu talvella mustikanvarvut, ja mustikka on hävinnyt suuresta osasta etelä- ja lounais-Suomea. Mustikka on tärkeä ravintolisä aikuisille linnuille ja metsojen poikasille. Kun metson poikaset eivät löydä metsästä syötävää niin huonostihan niille käy.”
Nykymenon arvostelijat haluvat elää menneisyydessä: eivät halua tutustua nykyisiin metsänhoidon ohjeisiin eivätkä metsänkasvatuksen määrällisiin tai taloudellisin tuloksiin. On yritettävä nähdä myös omasta mielestä epäonnistuneiden menetelmien mahdollisuudet, ja myös meidän jk:n kriitikoiden tulee kyetä siihen.
Jos metsäiset eivät tilaa Hesaria eivät kustantajat tiedä mitä vastaan protesti on. Pidän hyvin huonona kehityksenä sellaista jossa metsänomistajat lukevat vain Metsälehteä ja Maaseudun Tulevaisuutta eivätkä osallistu keskusteluun muualla. Vaikuttamista ei kannata ulkoistaa kokonaan MTK:lle vaikka se hyvää työtä tekeekin.
