Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kun Lifeline Ventures -rahasto aloitti vuonna 2009, Suomen startup-ekosysteemi oli vasta alkuvaiheessa ja startupit keräsivät rahoitusta hieman yli sata miljoonaa euroa vuodessa. Tänä vuonna kokonaispotti voi ylittää ensimmäistä kertaa kaksi miljardia euroa. ”Mutta jos ruotsalaiset startupit keräävät vuodessa viisi miljardia, me olemme vasta puolivälissä”, Ahopelto huomauttaa.
Lifelinen tiimi on analysoinut tarkkaan Suomen markkinaa ja sen dataa. He uskovat alan ekosysteemin kehittyvän noin 5–6 vuoden sykleissä, jossa jokainen uusi yritysten sukupolvi vie kasvun uudelle tasolle. Suomi on siis heidän mukaansa Ruotsia vain yhden syklin jäljessä. Keskimäärin sata miljoonaa euroa sijoitettua pääomaa Suomessa on tuottanut maahan yhden yksisarvisen.
”Ennustamme, että seuraavien kuuden vuoden aikana Suomeen syntyy 10–15 uutta yksisarvista. Suurin osa niistä on jo perustettu ja ne nousevat jo hyvää vauhtia”, Koponen sanoo. Se tarkoittaa, että Suomeen syntyisi jopa kaksi tai kolme miljardin arvoista uutta teknologiayhtiötä vuosittain. Jos siis joku epäilee, löytyykö Suomesta riittävästi laadukkaita sijoituskohteita näin suurelle pääomamäärälle, Lifelinen tiimi vakuuttaa, että löytyy.
http://www.hs.fi/visio/art-2000011528423.html
Yksisarvinen yritys on startup-yritys, jonka arvo on yksityisten sijoittajien arvioiden mukaan yli miljardi dollaria. Se on kasvanut nopeasti ja sen tähtäimenä on globaali markkina.
Mahdollinen liika tiheys koskee vain niitä taimikoita, joissa ei käydä enää 3-8 metrin pituusvaiheen jälkeen Metka-tuella. Yli 8 metrin vaiheessa Metka-tuen vaatima tiheys ei ole enää korkea.
Jos ei välitä tuesta, taimikkoon voi mennä harventamaan milloin tahansa ja laitella sen haluamaansa tiheyteen metsälain rajoissa.
Kai Metkan tiheyshaitariin on jokin syy. Onhan metsänhoidon suosituksissakin kai vastaava haitari? Edellä on jo mainittu hirvituhojen riski, lisäksi se että eri kasvupaikoille pystyy jättämään eri tiheyksiä ja kolmas se että voi soveltaa erilaisia taktiikoita harvennusten määrän suhteen.
Metka-ehdot:
”Jos hoidettavan jakson kasvatettavien puiden keskipituus on 8 metriä tai enemmän, niitä tulee hoitotöiden jälkeen olla vähintään 700 ja enintään 1300 runkoa hehtaarilla, jos kuvion pääpuulaji on lehtipuu ja vähintään 800 ja enintään 1500 runkoa hehtaarilla, jos kuvion pääpuulaji on havupuu.”
Iltapäivälehdessä oli kojelautakameran videota tilanteesta ennen ketjukolaria Lahden moottoritieltä. Sumun alussa oli oikealla kaistalla hitaasti eteneviä autoja ja vasemmalla pysähtyneenä yksi auto. Se auto todennäköisesti oli ketjun alkusyy. Ei sellaiseen oikein auta hätäjarrutusavustinkaan jos tie on jäässä. Videon kuvaaja väisti kaikki autot ja jatkoi matkaa. Oikea reagointi sumuun olisi ollut väistää nopeasti oikealle pientareelle ja laittaa takasumuvalo sekä hätävilkut päälle.
Metsäuutiset kertoo että hiilinieluissa olisi korjattavaa. Etelän maakunnissa on hakattu paljon, kun puun hinta on ollut hyvä ja on pelätty kirjanpainajia. Nyt hengähdetään hiukan ja hakataan enemmän pohjoisen nuoria metsiä?
Ilmastopaneeli luettelee korjauskeinoja, joista osaan hallitus on tarttunutkin ja lisää on tulossa.
Nyt nähdään mielenkiintoinen kokeilu: auttaako tämän ja ehkä ensi vuodenkin hakkuiden aleneminen näihin tunnuslukuihin. Puuston nielu pitäisi olla vähintään yhtä suuri kuin maaperän päästö.
Jos vaikka ojitetuissa korvissa siirrytään enemmän jatkuvaan kasvatukseen, näkyykö siirtymä sitten milloin päästölaskennoissa?
Ostovoiman nosto palkankorotuksin voi haitata vientiä, jos tavara ei käy sen vuoksi kaupaksi. Julkisen sektorin ostovoiman nosto on erityisen haitallista kun se tapahtuu velalla ja johtaa irtisanomisiin. Nousiko ostovoima tavoitellusti?
Palkankorotusten sijaan kannattaisi ehkä harkita Marinin ehdotusta työn jakamisesta siirtymällä lyhennettyyn työviikkoon – niillä työpaikoilla ja niiden osalta jotka sitä haluavat. Parantaisi jaksamista työssä olevilla ja lisäisi työpaikkoja. Matalapalkka-aloilla tämä ei ole useinkaan mahdollista, jos työntekijä tarvitsee koko palkan – ei ole siis esimerkiksi osa-aikatyöstä lisätuloja haluava opiskelija.
Tuo pitää Nostokoukku paikkansa, että inflaatio oli kova muutamana vuonna mutta silloin pitää verrata palkankorotuksia samana aikana eikä yhtenä vuonna.
Tämä julkisen talouden yhtälö ei taida nyt ratketa. Varakkaampi väki joutuu ostamaan peruspalvelut yhä enemmän itse. Julkisesti rahoitettavaksi jäävät ehkä ne palvelut, joissa julkisella sektorilla on monopoli.
Mitä ovat Rukopiikki liiat hienoudet? Ainakin automaattivaihteisto, vakionopeudensäädin ja ilmastointi pitää autossa olla. No ne löytyvät vanhemmistakin autoista. Pysäköintitutka kameralla on hyvä. Kuolleen kulman varoitin ok, siinä tosin pitäisi olla vielä äänimerkki, että tollompikin älyää olla vaihtamatta kaistaa toisen kylkeen. On myös turhia lisukkeita kuten ylinopeusvaroitin tai start-stop, ja jopa vaarallisia kuten toimimaton kaistavahti talvella.
Nyt on taas google mapsissa ihmeteltävää. HS kirjoitti että Putinin kartanon ympärille on rakennettu ilmatorjuntajärjestelmä. Niitä ei näy satelliittikuvissa, mutta kartano näkyy. Etsii vaikka iver monastery ja kartano on hiukan siitä pohjoiskoilliseen järven rannassa. Etelämpänä näkyy joku hillitön muotopuutarha, mutta en tiedä kenelle se kuuluu.
https://www.svt.se/nyheter/utrikes/putin-bygger-torn-runt-sommarhuset-efter-ukrainas-attacker
En ole Kalle kai väittänyt, että uskon kaikki tänne siteeraamani asiat? Jos nostan tänne jotain, se tarkoittaa lähinnä lukusuositusta. Ja jos en kommentoi jotain, sekään ei tarkoita että olisin samaa mieltä. Jokaisen kannattaa käydä asiat myös omassa päässään, sanoi Matomäki. CIA-artikkeli on ihan asiallinen omassa lajissaan ja kertoo yhden näkökulman, siis amerikkalaisen.
Toinen hyvä artikkeli oli se jossa kerrottiin että jopa kylmän sodan aikaan tiedustelupalveluilla oli säännöt, mutta nykyään ei ainakaan (KGB:n jatkeella) FSB:llä enää ole. Venezuelassa lienee amerikkalaisilla meneillään operaatioita, joiden julkisuuteen kerrottu peruste on huumesota, mutta halutaan myös öljyä.
