Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Tarkoitin Kehveli sitä että jos asunnossa tai taloyhtiössä on remonttitarpeita, sen tulee näkyä hinnassa. Markkinatilanne vaikuttaa myös hyvin paljon.
Joo isaskar, huomasin saman, että jouduttiin heikoille jäille järeydestä puhuttaessa. Mielestäni monimuotoisuusasiat kannattaa ratkoa eri keinovalikoimalla, ei kiertoajan jatkamisella. Tapiokin otti tähän kantaa: jatkettukin kiertoaika on niin lyhyt verrattuna puiden maksimaaliseen biologiseen ikään, että monimuotoisuushyötyä ei juurikaan synny.
Eli kiertoajan jatkaminen olisi ensisijassa metsien kasvutoimi, ja Luken mukaan toimiikin siinä kohtalaisen hyvin. Rajat voi yrittää asetella siihen kohtaan, joka tuottaa maksimaalisen kiertoajan kasvun. Mutta tietyn ikäinen puusto voi olla arvokasvun suhteen ihan eri kuosissa, joten ehkä iän lisäksi kannattaisi huomioida myös järeys ja/tai kasvu jotenkin fiksusti. RR on esimerkiksi tällä palstalla todistanut, että hänet yritettiin aiemman metsälain aikaan pakottaa kasvattamaan heikkokasvuista männikköä vielä 40 vuotta. Ehkä emme kaipaa näitä aikoja takaisin eikä tällaisella sääntelyllä saada suuria kasvunlisäyksiäkään.
Nuorten metsien tiheyden säätely on herkempi asia, johon tarvitaan tarkat ohjeet. On saatu aikaan huonoja ensiharvennuksia hoitamattomien taimikoiden vuoksi. Edellytys hyville hiilinieluille on koko jaksollisen mallin metsänkasvatusketjun toiminta uudistamisesta päätehakkuuseen, ja varsinkaan siinä alkupuolella ei saisi hutiloida.
Ite kyllä aatellu että minimijäreys koskisi vain päätehakkuita. Olisi parempi kuin Ruotsin malli, jossa on alin sallittu ikä päätehakkuulle.
Eikö tuo markkinatallous hoitane sopivat järeydet harvennuksiin – ainakin jos energiapuuta verotetaan tai jos sen kysyntä muista syistä vähenee, niin korjaaminen ei ole enää yhtä kannattavaa ja nuoria metsiä kasvatetaan sitten järeämmiksi?
Yksi yksityiskohta Ollikaisen esityksessä jäi mietityttämään: puhuttiin järeän puun määrän alenemisen pysäyttämisestä. VMI-tuloksissa on puhuttu päinvastaisesta eli järeän puun määrän kasvusta, mutta onko nyt siis tapahtunut käänne?
Ainakaan jatkuvan kasvatuksen suosiminen metsälain mahdollisen muutoksen avulla ei edistä järeän puun määrän kasvua. Suosimisella tarkoitan tilannetta, jossa asetetaan jaksolliseen malliin minimijäreys uudistamishakkuulle, mutta jatkuvalle mallille ei tehdä mitään kiristyksiä, vaan jätetään voimaan nykyiset alhaiset ppa:n lakirajat. Näitä pitäisi tarkastella molempia yhdessä. Joka tapauksessa jatkuvaan kasvatukseen on hankala ympätä mitään minimikokoja poistettaville puille.
Datakeskus on hyvä asia sen sijaintikunnalle, mutta raskas yhteiskunnalle, jonka pitää turvata sille sähkö. Aika alhaisen jalostusasteen toimintaa josta suurin hyöty valuu ulkomaille, ellei datakeskus palvele jotain palvelualan yritystä joka työllistää Suomessa. Kaivoksia on myös arvosteltu alkutuotannoksi, mutta ne tuottavat malmeja yrityksille jotka jatkojalostavat niitä Suomessa. Sähkökin tulisi käyttää jonkin arvokkaan tuotteen tai palvelun tuottamiseen. Nyt hehkutetaan hiilidioksidin talteenottoa ja jalostamista polttoaineiksi. Saa nähdä sitten, syntyykö ja kuinka kalliiksi synnyttäminen käy valtion investointiavustuksina.
Luonnonvarakeskus: ”nuoret männyt saattavat saada tartunnan kasvaessaan tautipesäkkeissä, jolloin niihin kehittyy tyvitervastauti. Lehtipuihin kuusenjuurikääpä ei tartu.”
Olettaen että ”Kokeneen” laho oli kuusenjuurikäävän aiheuttama, kuusta kannattaisi välttää uudistamisessa ja pitää se poissa taimikosta. (Muitakin mahdollisia lahottajia on, esimerkiksi mesisieni.) Lehtikuusi ei sovellu vaihtoehdoksi. Vaikka lahoa ei ollut kuin 15 % tilavuudesta, seuraavassa sukupolvessa voi olla enemmän, jos sen antaa levitä. Mäntykään ei siis ole tutkijoiden mukaan täysin turvassa, mutta toisaalta lahon vähäisyys antaa toiveita että se voisi säilyä terveenäkin. Mäntyä voi kasvattaa rehevälläkin kasvupaikalla, jos huolehtii että tiheys on alussa suuri, ja tämä auttaa hirviriskiä vastaan myös.
Harkitsisin aitausta jos alue istutetaan, sillä säästyisi harmeilta ja työltä myöhemmin. Suositeltavin uudistustapa saattaisi kuitenkin olla koivun ja männyn kylvö, jota varten riittävä muokkaus saadaan kantojen nostosta. Koivua jos on, sitä saa luontaisesti reunametsästäkin.
Lisää aiheesta Metsätieteen Aikakauskirjassa:
Tuula Piri. 2014. Juurikääpä eri-ikäisrakenteisessa kuusikossa – riskit ja torjunta.
Timo Möykkynen, Timo Pukkala. 2007. Juurikäävän leviäminen Etelä-Suomen kuusikoissa ja kuusi–mänty-sekametsissä mekanistisen mallin mukaan.
Ukrainan presidentti Viktor Janukovitsh syrjäytettiin Euromaidan-mielenosoituksissa vuonna 2014. Pääasiallisena syynä ilmeisesti EU:n kanssa neuvotellun kauppa- ja yhteistyösopimuksen hylkääminen. Oliko turha hylkääminen: Putin väittää nyt ettei ole missään vaiheessa (muka !) vastustanut Ukrainan EU-jäsenyyttä. Putin kirjoittaa historiaa uusiksi, itselleen suosiolliseksi. Totuus lienee, että maa haluttiin ja halutaan pitää tiukasti liekassa.
Länsi luuli että Venäjällä ei päättäväisyys riittäisi vastustamaan kehitystä ja houkutteli seireeninä Ukrainaa. Edelleen vaikuttaa siltä että länsi on se, joka ei ole päättäväinen vaan selkärangaton. Taco-Trump perääntyy aina. Varmaan olisi mieluiten ollut Kiinassa paraatissa muiden diktaattorien kanssa…
Pinta-aloista minulla ei ole epäselvyyksiä.
