Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Luke on laskeskellut että nurmirehun satopotentiaalista on vain noin puolet käytössä. Jos tätä saataisiin nostettua, osasta heikkotuottoisimmista tai runsaspäästöisimmistä turvepelloista voitaisiin luopua ja rehua riittäisi silti lehmille.
Sama ymmärrys itselläni kuin Mm:llä. Ruskettumista aiheuttaa kaikki kasvillisuus ja kaikki turvemaa. Kasvava rahkasammal hajoaa myös luonnonsoilla veden alla olevassa osassa tuottaen toc-yhdisteitä.
Tuo lienee hyvä ohje että kaivukatko voidaan toteuttaa myös jättämällä osa vanhoista ojista kunnostamatta, kun ojan pohjakasvillisuus pidättää päästöjä.
Tuossa pahimpien valuma-alueiden tunnistamisessa ja toimien kohdistamisessa päästöjen mukaan olisi tietysti järkeä. En tiedä olisiko miten helppo soveltaa käytännössä ja miten paljon näytteenottoa määritys ja alueiden luokitus vaatisi. Vuodenaika ja valunnan määrä vaikuttavat konsentraatioihin. Vai riittääkö että katsotaan Vemala-mallin ennuste? Luulen että mallit ja tekoäly ehkä ratkaisevat kohdistusongelman, jos lähtötieto on riittävän tarkkaa eli tiedetään maankäyttö, maalajit ja korkeuskäyrät jne. Muistelisin että näitä laskentaohjelmia olisi jo olemassa.
Voit muotoilla tästä edellisestä kommentin Hesariin. Itse kirjoitan tästä seuraavasta.
Paljon puhutaan soiden vedenpidätyskyvystä, eli siitä että vesi kulkee nyt liian nopeasti soiden läpi. Pidättääkö ojitusalue tai ojittamaton suo vettä riippuu tilanteesta, eli onko suo vaikka keväällä lumen sulaessa valmiiksi kuinka vetinen. Jos soilla yleisesti nostettaisiin vesipintoja eli olisi pääasiassa matalia ojia, ne käyttäytyisivät hydrologian osalta enemmän luonnonsoiden tapaan.
Vaikka tietous puhdistusmenetelmistä lisääntyy, rakenteet täydentyvät hitaasti, koska ojia käydään kunnostamassa harvoin. Kustannustehokkaat puhdistusrakenteet kannattaisi varmaan tehdä aina metsän uudistamistoimien ja ojien kunnostustoimien yhteydessä, kun kaivuri kerran alueelle tulee. Ne eivät silloin tule juuri sinne missä on suurimmat päästöt, mutta verkosto täydentyy aikanaan.
Avohakkuusta on mainittu jossain niin että valuma-alueella ei pitäisi tehdä yhtä aikaa yli 10 prosentilla avohakkuuta. Monessa yleisön kommentissa tunnistetaan, että nimenomaan ojitusalueet ovat ongelma päästöjen suhteen. Joku väitti että mätästys olisi paha ongelma, mutta siihen en usko, jos alueella on suojakaistat kunnossa.
Kaivukatkojen tehoa epäillään. Jos ne kuluvat, voisi ajatella tehdä uusia kaivukatkoja toiseen paikkaan. Ne ovat kuitenkin parempia kuin ei mitään rakenteita. Luken politiikkasuosituksessa mainittiin tehokkaina rakenteina pintavalutuskentät ja kosteikot. Kaivukatko on minikokoinen pintavalutuskenttä ja laskeutusallas kasvittuneena minikosteikko.
No kerro Visakallo meillekin. Meillä on toukokuussa kokous, jossa luultavasti päätetään hakea yhdistymistä toiseen isompaan tiekuntaan, ja jos päätös tulee hyväksytyksi, seuraavassa asialistan pykälässä päätetään tilin lopettamisesta. Pitääkö pöytäkirjasta ilmetä mm. kuka/ketkä saavat lopettaa tilin? Pitääkö rahat nostaa ulos, vai saako ne siirtää toiselle tilille vai mikä oli ohjeistus?
Meidän tapauksessa tililtä olisi tarkoitus maksaa vielä tänä vuonna koituvat kulut eli Maanmittauslaitoksen toimenpidemaksu (jos laskuttavat), mahdolliset tieyksiköinnin uusintalaskennan kulut sekä tien hoito tänä vuonna. Ensi vuonna olisi yhdistyneen tieosakaskunnan perustamiskokous ja toiminta alkaa yhteisenä, joten viimeistään ensi keväänä tilin voisi lopettaa.
Jos on Facebook-tunnukset, voi käydä lukemassa mitä Eeropekka Rislakki kirjoittaa poliittisesta keskustelusta. Esimerkkeinä ovat eduskunta ja television ajankohtaisohjelma, mutta kuvaus sopii muihinkin tilanteisiin. (Lainaus tekstin alusta.)
”Eduskunta ja A-studio osoittavat, että suomalainen nykypolitiikan dialogi on monologeja ilman yritystä kuulla toisia. Joudumme ilta toisensa jälkeen seuraamaan, kuka on maan paras viholliskuvan luoja. Voittaminen on korvannut ajattelemisen. Riitelystä on muokkautunut politiikan kampanjastrategia, jossa yhteistyön osoittaminen näyttäytyy heikkoutena.”
Toimittaja valitsee näkökulman ja tekee jutun sen mukaan. Harvoinpa yhdessä jutussa käsitellään mistään kaikkia näkökohtia.
Hyvää tuossa oli huoltovarmuuden käsittely Seppälän kanssa.
Tuo särähti että puuenergian verotukea esitetään poistoon päästöjen alentamiseksi. Siinä ajatellaan hakkuu päästönä (mitä itse en osaa), mutta ei muisteta sitä että metsäenergian hinnan nousun aiheuttama käytön vähennys pitäisi sitten korvata energiantuotannossa jollain muulla. Se muu aiheuttaa myös päästöjä, joten ne eivät alentuneetkaan.
On tietenkin mainehaitta myös FSC:lle.
Metsureiden ulkoistaminen ei ole vielä mainehaitta, kun kaikki muutkin tekevät samaa. Haitaksi lukisin vasta sertifikaatin vastaisen toiminnan, kun siellä kielletään työvoiman hyväksikäyttö.
Sitä en tiedä onko sertin vastaisia ojituksia ja suojakaistoja löydetty FSC-alueilla. Tai muita rikkomuksia.
