Käyttäjän A.Jalkanen kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä ojitetuilta turvemailta pitäisi koivukuitua löytyä. Kohteiden pitäisi näkyä kaukokartoituksessakin, koska lehtipuu ja havupuu erottuvat toisistaan satelliittikuvatulkinnassa.
mehtäukko kysyi: kenen tehtävä? Vastasimme kysymykseen. Sekä myyjien että ostajien pitäisi nyt ryhdistäytyä ja lisätä kustannustietoisuutta; nykyinen latistava puun hinnoittelu ei kannusta siihen. Todelliset korjuukustannukset huomioiva puun osto saattaisi poistaa taimikonhoidon rästit. Vaikuttaa mittausten valossa myös siltä, että myhistyksen tekemä korjuun valvonta on edelleen tarpeellinen työmuoto.
Olisiko joku organisaatio valmis julkaisemaan valvonta-aineistot omalta osaltaan? Metsähallitus voisi avata pelin julkistamalla miten hakkuut, taimikonhoidot ja metsänuudistmiset heillä onnistuvat. VMI-tulosten mukaan myös uudistamisessa on parannettavaa ja kaikki puutteet eivät ole hirvien syytä.
Myyjän tehtävä on tarjota hyviä leimikoita ja ostajan pitäisi huomioida nämä parempana kantohintana. Siis leimikoiden välisten hintaerojen pitäisi kasvaa puun järeys ja muut olosuhteet paremmin huomioiviksi. Tukkien runkohinnoittelu on jo askel oikeaan suuntaan ja järeyden lisäksi siinä voitaisiin huomioida muita laatutunnuksia, jopa luston leveys! Kuituleimikoissa tämä saattaisi tarkoittaa että riukurääseiköstä kantohinta laskettaisiin euroissa ja kunnon kuituleimikosta kymmenissä euroissa.
Avoimuus parantaisi aivan varmasti työn laatua. Ehdotankin että mhy ja muut organisaatiot julkistaisivat itse omavalvontojensa ja Metsäkeskuksen tekemien valvontojen alueittain kootut tulokset. Sekä hakkuista että metsänhoitotöistä. Eräänlaista benchmarkingia siis, penkkipunnerrusta vai mikä tuo olisi kotmuan kielellä?
Jätkällä mielessä männyn taimikko. Kuusen,koivun ja lehtikuusen taimikot saattavat olla enskaan mentäessä huomattavasti harvemmatkin. UPM vähensi juuri lehtitietojen mukaan kuusen istutustiheyttä 1600:aan, mutta vähempikin voi riittää jos on hyvin mätästetty alue.
Männyllä voi toimia myös ketju jossa aloitetaan tiheämmästä (yleensä kylvöstä syntyneestä) asennosta josta tiputetaan energiaharvennuksessa osa pois, enska siirtyy tavanomaista myöhemmäksi ja sen saanto paranee.
Etsin hemputtajan innoittamana (Hesarin ”metsäviha” monimuotoketjussa) juttua Hesarissa aiemmin vaikuttaneesta pätevästä metsäteollisuustoimittajasta Jyrki Iivosesta ja löysin tämän helmen: ”Wahlroosin mielestä kyse ei ole vain palkkakustannuksista, myös energia ja logistiikka ovat Suomessa kalliimpia kuin Saksassa.” Huomionarvoista on, että puun hinnasta ja laadusta ei puhuta jutussa lainkaan.
