Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
Luonto antaa, luonto ottaa. Pientä sietokykyä pitää olla, että edes jonkinasteinen monimuotoisuus ja luonnonlait säilyvät.
Kyllä se seuraavan sukupolven opettaminen metsätalouteen on aloitettava siinä 5kymppisenä kun lapset on 20-30. Jos sitä kituuttelee sinne 70-80vuotiaaks ni lapset on jo liian vanhoja oppimaan. 60 on hyvä aika luopua, silloin lapset saavat pääomia silloin kun tarvitsevat ja konkreettisesti kun hyötyvät siitä alkavat arvostamaan metsää tulojen antajana. Nyt seuraava sukupolvi joutuu kärvistelemään oppimatta arvostamaan jatkuvaa metsänhoitoa kun eivät ehdi näkemään miten metsä kasvaa kun sitä hoidetaan. Sitten kun se peritään vasta 6kymppisena kun vanha ukko potkasee tyhjää niiin sitten samana päivänä lyödään kaikki hakattavissa oleva nurin ja häivytään rahojen kanssa ja jätetään metsät oman onnensa nojaan.
Toinen on juttu on se, että monet yli 5kymppiset, joiden työteho on hiipumaan päin eivät ole rehellisiä itselleen omasta jaksamistasostaan. Vielåä kuvitellaan, että raskasta raivaustyötä jaksetaan tehdä niinkuin silloin nuorena ja hommat alkavat siirtyä ensivuodelle ja sitä ensivuotta ei tule koskaan. Joillekkin on suuri kynnys myös hoidattaa, sitä varmaan jotenkin hävetään, että itse ei enää pysty. Mutta onneksi heissäkin on eroja, silloin työohjeessa lukee, että mo yrittänyt itse.
Entäs ikääntyneet naiset, jotka ovat jo leskeytyneet ja ne, jotka on dementoituneena hoitolaitoksessa? Voi mennä kymmeniä vuosia ilman metsänhoitoa ennenkuin ehkä ”nuorempi” polvi pääsee edes yrittämään. Se on hienoa Seppo, että jaksat tehdä mutta ajattele kokonaisuutta. Metsää pitäis periä sillonkun asuntolainat on ajankohtaisia.
Nyt on heti saatava saatava ankara kiinteistövero metsämaahan. Pelkkä metsämaan omistaminen ja makuuttaminen on tehtävä mahdollisimman kalliiksi. Nyt on kokeiltu porkanaa/kemeratukea mutta tilanne ei parane. Nyt täytyy tulla kovasti keppiä. Metsätalossuunnitelmat on tehtävä pakollisiksi metsämaan omistamisen ehdoksi. Kiinteistöverosta vapautumisen perusteeksi voisi laittaa metsätaloussuunnitelman auttava toteuttaminen. Se laittaisi vipinää kun jostain on raavittava pennejä ja äyrejä kiinteistöveron maksuun. Mitään tekemättömät änkyrät on tarvittaessa pakotettava myymään maansa osaaviin käsiin. Koko metsämaanomistusta on tarkasteltava uudestaan. Onko se valtiolta ilmaiseksi lainassa ja heittellejätön takia sosialisoitavissa?
Rehevällä maalla mänty ei pysty hyödyntämään kaikkia ravinteita maasta niinkuin kuusi, jolla saadaan maasta kaikki irti. Männyn suurin laatua heikentävä vika on nopakasvuisuus. Oksat eivät ole yhtä suuri harmi ja e. Ikkunateollisuus poistaa oksat sormijatkamalla. Suomalaisen havupuun suurin kilpailuvaltti on hidaskasvuisuus, miksi kilpailla rehevän maan istutusmännyillä kun keskiduroopassa puut kasvavat vielä nopeammin?
Muistin yhden kuvan http://www.metsälehti.fi/Metsalehti/Lukijoiden-kuvat/Kuva/?imageId=1344&index=217
Tuossa on männynistutusta. Tuollaisia vastaavia on paljon. Lopputulos voisi olla vähän parempi jos raivaamalla pystyisi valitsemaan suuresta määrästä parhaimmat. 2000 taimen tiheys ei juurikaan anna varaa yhdenkään taimien menetykseen. Itse tavoittelen männylle aina parasta mahdollista laatua, muilla voi olla muita tavoitteita.
