Käyttäjän Ammatti Raivooja kirjoittamat vastaukset
-
On melkoinen illuusio tai harhaluulo, että kuusikkoon ajourille syntyvät koivut olisi ikinä mitään. Sauli Vlakonen on hyvin todennut, että koivu ei sovi ollenkaan jatkuvaan kasvatukseen mutta ehkä mitä vähän todellista kokemusta on niin sitä optimistisempi voi olla.
Sota on rauhaa, vapaus on orjuutta ja tietämättömyys on voimaa.
Joskus raivannut äestykseen istutettuja koivuja niin ei jotenkaan näytä samalta kun luontaisesti äestykseen syntyneet, tai voi olla myös, että kuvittelen.
Tuossa https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/nuorenmetsan-kunnostusta-2/
Tuossa pituusero on suurempi, tehty tavallisessa keskikokoisella motolla. Sitten tuollainen mikä aloituksessa on niin giljotiinilla koivut kaikki pinoon vaan. 8m alkaa olemaan max mikä menee katkomatta kyytiin ja sillee nopeeta ja siitä jää käteen rahaa myös ilman tukia.
Tuolloin kannattaa tehdä 2 vaihe koivikko. Tosiaan niinkuin jutussakin on, että joka kohtaan ei välttämättä tule. Tuossa voi tuota kuusikkoa liittää tuohon mäntykuvioon kasvamaan aikanaan, mikä on istutettu savimaahan koivujen kanssa samaan aikaan.
Ojitusmätästysnon toiminut hyvin, koivu tarvii aina hyvän kosteustasapainon ja ojanlaidat imee kuusen taimea hyvin, ja se samalla parantaa myös ihan erillä viisiin kuusen kasvuolosuhteita. Luonnollisesti tulee myös alueet missä kasvatetaan kuusia ja missä ajetaan vehkeillä. Ei oo montaa paikkaa missä mieluummin ottaisin äestyksen, kuusen tulo kuitenkin myös pitkälti siitä onko isoa kuusikkoa lähellä.
Ei kannata JK:ssa mennä siihen vaiheeseen, että taimia ei synny. Tämä on ihan hyvä neuvo mutta jatkaisin vielä, että todellakaan ei myöskään kannata mennä siihen vaiheeseen, että syntyy pihlajaa, leppää, hieskoivua, haapaa ja pajuja koska ilman kuluja niiden kanssa toimiminen. JK: ta kannattaa harjoittaa vain niin, että syntyy 3 pääpuulajia. Siis se on oma valinta meneekö siihen vaiheeseen, että tuleeko taimia vai ei.
JK metsä : mäntyjen alle syntyy lahovikaisia kuusia ja harvennettuun lahokuusikkoon yritetään saada ajourille koivuja. En ihmettele miksi arvometsän liikevaihto laskee kuin lehmänhäntä.
Pukkala on näyttänyt esimerkkiä miten koivua uudistettaan Jatkuvassa kasvatuksessa eli kuusikko harvemmetaan ja harvennuskuusikon ajouriin. Kyllä Pukkala tietää, että mäin saadaan suoria, paksuja ja räntää kestäviä koivuja.
Rauduskoivun siemenpuita tarvitaan 1/kylä, kuinka monta rauduskoivua Jovainin jatkuvaa kasvatuksen koivun siemenpuuasennossa on?
No onlo sinulla sellaista tietämystä paljaasta mitä voisit jakaa, mistä olisi hyötyä muille? Nyt olet kertonut vain, että siellä ei suurinpiirtein kasva mitään 60 vuoteen.
”Kalusto on puutteellinen ja ”temppu” on korjattava.” -Perko-
Niin kirjoitit, että Pukkala operoi metsissään puutteellisella kalusto. Kovasti tuo itse tuntuu kehuvan miten hyvää jälkeä tulee ja hyödyllistä tuhoa. Ilmeisesti et ole samaa mieltä kun haluat korjata sitä. Voishan se varmaan tulla sunkin luokse opiskelemaan JK:ta ku kysyt vaan.
Perko kertoi, että Pukkala voisi parantaa konekalustoaan millä tekee ja ilmeisesti jotain muutakaan. Jovain, kannattaisiko Perkon aloittaa raivaaminen kun on täällä yrittänyt ilkkua miten ei raivaa ollenkaan? Minkälaista aikaa tulisi Jovain käyttää kulujen laskemiseksi JK metsässä raivatessa taimia?
Minä olen joutunut motolle ennakkoraivaamaan JK metsiä, mikä on Jovainin viesti näille konemiehille, lopettakaa valitus häiritsevästä aliskasvustosta ja tukekaan teorioitamme?
Niin tai on lukenut pelkkiä kirjoja ja pitkän uran toimistossa tehneenä lähtee kokeilemaan käytännössä niin voi osoittautua, että se hyödyllinen tuhonei ollutkaan niin hyödyllinen.
Tänään raivasin pientä palaa 2 vaihe kuusikkoa, jossa ei oltu tehty ennakkoraivausta niin oli pahasti lahonnut kuuset, jotka oli ollut kiinni otettavissa puissa ja tietysti kolhun kylkeen saaneet. Täytyy tosiaan ihmetellä miten joku pystyy kasvattamaan metsää 20 vuotta ilman raivausta ja olemaan et hei, hyödyllistä tuhoa, hyödyllistä tuhoa.