Käyttäjän Anton Chigurh kirjoittamat vastaukset
-
Kanta on valitettavasti päässyt pahasti degeneroitumaan. Putkinäköisyyttä; jopa täydellistä sokeutta. Laajalle levinneen melanooman tavoin se jäytää jopa koko yhteiskunnan rakenteita.
Vastaus tuohon jeespojua itkettävään ongelmaan löytyy avaamastani ketjusta: ”Holtittoman sorkkaeläinlaidunnuksen syyt ja seuraukset.”
”Toistuvasti hirven vahingoittama koivu pensastuu (Löyttyniemi & Lääperi 1988).”
Eli on hyväksytty tuo holtiton sorkkaeläinlaidunnus ja alistuttu pienen harrastajaryhmän (holtittomat sorkkaeläinlaiduntajat, 100000 nuppia, 1,85% väestöstä) säälimättömän ikeen alle.
Miksi kasvattaa koivua hirville pensastettavaksi; puhumattakaan haavasta, joka ei ole päässyt uusiutumaan edes luonnonsuojelualueillla 40:een vuoteen.
Tämä lähes karvaton trooppinen päiväeläin, joka on eksynyt kauas ekologisesta lokerostaan (joka on palmun alla) ja joka on kaikkien aikojen haitallisin ja sopeutumattomin vieraslaji pohjoisella pallonpuoliskolla, kärsii myös ylivoimaisesti eniten monimuotoisuuden (biodiversiteetti) köyhtymisestä, joka on sen itsensä aiheuttama.
Varusmiesten allergiat ovat lisääntyneet 1000% alkaen vuodesta 1970, jolloin lisättiin voimakkaasti sorkkaeläinlaidunnusta, joka nosti hirvikannan muutamassa vuodessa kymmenkertaiseksi ekologiseen kestävyyteen nähden.
Ainoastaan venäjän karjalan rajaa vasten olevien alueiden asukkaiden allergiat eivät ole lisääntyneet. Syynä ovat alueella asuvat suurpedot (susi, karhu, ahma, ilves), jotka pitävät sorkkaeläinkannan monimuotoisuuden (biodiversiteetti) kannalta oikealla tasolla.
Tämä on kommentti tuolla edelläolevaan hemputtajan monimuotoisuusrevittelyyn, joten muiden ei ole syytä repiä asiasta persettään.
Nykyisen kokoiselle susipopulaatiolle (150) riittää 4000 hirven tuotto. Ja ne hirvet olisivat avosoilla ja niiden reunoilla; eivät taimikoissa, jotka ovat niille marginaalihabitaatteja.
Siitä huolimatta ja ennenkaikkea siitä johtuen sorkkaeläinlaiduntajat vainoavat herkeämättä susia.Viimeisessä metsälehdessä (15/2012) paljastuu metsälehdelle käsittämättömän asiantuntemattomia juttuja sepustelevan toimittajan ja ärkooteeällän vastaavan suurpetotutkijan tasottomuus, kun veijarit arvostelevat Matti Kärkkäisen vaatimusta hirvikannan pudottamiseksi 20000:een yksilöön.
”Metsätaloudellisesti lukema on EHKÄ perusteltu, mutta ekologisesti ei.”
Se on sekä metsätaloudellisesti että ekologisesti oikeansuuntainen, mutta ei kuitenkaan riittävän pieni.
Nuo karjalan hirvi- ja susimäärät ovat pinta-alayksikköä kohti. Eli karjalan tiheydellä meillä olisi 30000 hirveä ja 600 sutta, jotka sitten pitäisivät hirvet poissa marginaalihabitaateilta eli taimikoista.
Metsäpeurojahan siellä on juuri tuon ekologisesti kohtuullisessa tasapainossa olevan susi-hirvi-ravintoketjun ansiosta. Metsäpeurat elävät eri habitaateilla kuin hirvet ja niitä paimentavat sudet. (täydennys a.jalkasen kommenttiin)
